Browsing by Subject "tuomio"

Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan sitä, millaisia oikeuskielen fraseologismeja esiintyy Suomen korkeimman oikeuden ja Ranskan korkeimman oikeuden, Cour de cassationin, henkeen ja terveyteen kohdistuvia rikoksia käsittelevissä tuomioissa. Tarkoituksena on kartoittaa oikeuskielen fraseologismien funktioita tuomiotekstissä. Tutkimus on rajattu kolmeen fraseologismityyppiin: kollokaatioihin, sanapareihin ja rutiini-ilmaisuihin. Kollokaatioiden ryhmän laajuuden vuoksi analyysiin on sisällytetty vain verbistä ja substantiivista muodostetut kollokaatiot, jotka ovat oikeuskielelle ominaisimpia. Tutkielman tavoitteena on lisätä tietoisuutta rikostuomioissa esiintyvistä fraseologismeista käännösalalla. Euroopan unionin rikosasioiden käsittelyä koskee tuomioiden vastavuoroisen tunnustamisen periaate, jolle pohjautuen on säädetty kaikkia unionin jäsenvaltioita koskeva direktiivi oikeudesta tulkkaukseen ja käännöksiin rikosoikeudellisissa menettelyissä (2010/64/EU). Vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen myötä rikosoikeudenkäynteihin liittyviä oikeudellisia tekstejä joudutaan yhä enemmän kääntämään Euroopan unionin jäsenvaltioiden kieleltä toiselle. Aineisto koostuu kolmestatoista Suomen korkeimman oikeuden ja kolmestatoista Cour de cassationin vuosina 2010–2016 antamasta rikostuomiosta. Suomenkielisen osakorpuksen kokonaispituus on 94 sivua ja ranskankielisen 91 sivua. Tutkimusote on oikeuslingvistinen, eli oikeudellista kielenkäyttöä tutkitaan kielitieteen menetelmin. Tarkastelussa hyödynnetään kieli- ja oikeustieteellistä kirjallisuutta, suomalaisia ja ranskalaisia prosessi- ja rikosoikeudellisia säädöksiä sekä yleis- ja oikeuskielisiä leksikkoja. Kollokaatioesiintymien laskemisessa käytetään apuna WordSmith Tools -korpusohjelman Concord-työkalua. Analyysista ilmenee, että oikeuskielen fraseologismeilla on rikostuomioissa monenlaisia funktioita. Sanaparien avulla pyritään ilmaisemaan oikeudellisia käsitteitä mahdollisimman täydellisesti ja aukottomasti, ja osittain synonyymisten komponenttien avulla tuodaan esille käsitteiden kaksi toisiinsa läheisesti liittyvää puolta. Kollokaatioita käytetään viittaamaan prosessuaalisten toimien tekemiseen ja ilmaisemaan oikeudenvastaisiin tekoihin syyllistymistä. Rutiini-ilmaisujen pääasiallisiksi funktioiksi osoittautuvat tuomiotekstin jäsentäminen, muotovaatimusten täyttymiseen ja oikeudellisiin toimijoihin viittaaminen sekä tuomioistuimen harkinnan lopputuloksen ilmaiseminen. Tarkastelussa havaitaan, että monet oikeuskielen fraseologismit ovat suoraan tai välillisesti peräisin lainsäännöksistä. Tutkielmassa esiin nousevat fraseologismit heijastavat oikeuskielelle ominaisia piirteitä kuten intertekstuaalisuutta, performatiivisuutta ja kaavamaisuutta.

Raamattu on vuosisatojen ajan toiminut vaikuttimena taiteilijoille. Monet maalaukset sisältävät Raamatun kertomuksia ja tematiikkaa. Taiteilijalla on lähes aina jokin syy maalata tietty teos. Tarkoituksena on voinut olla tarkan kuvan luominen Raamatun kertomuksesta tai muunnellun kuvauksen luominen omilla näkemyksillä. Jotta maalauksen merkitykset selviävät, täytyy tarkastella taiteilijan taustoja, mahdollisia motiiveja ja tavoitteita teosten maalaamiselle. Tässä tutkielmassa tarkastelen alankomaalaisen taidemaalarin Hieronymus Boschin (n. 1450–1516) triptyykkejä, eli kolmiosaisia tauluja, Maallisten ilojen puutarha ja Viimeinen tuomio. Teokset sisältävät runsaasti raamatullista tematiikkaa, ja niiden näkyvimmät teemat ovat nautinto, synti ja viimeinen tuomio. Keskiajalla ei ollut tavatonta, että näitä teemoja esiintyi maalauksissa. Boschin triptyykit eroavat tyyliltään ja yksityiskohtaisuudeltaan selkeästi verrattuna muihin sen ajan raamatullisiin maalauksiin. Tutkimuskysymykseni ovat 1) Miten Hieronymus Bosch käyttää Raamattua triptyykeissään "Maallisten ilojen puutarha" ja "Viimeinen tuomio"? 2) Mikä on raamattukytkentöjen merkitys triptyykeissä. Tarkoituksenani on paikantaa Raamatun reseptio triptyykeistä ja selvittää reseption syyt ja merkitykset. Reseption paikannan intertekstuaalisella analyysilla. Tämän jälkeen tarkastelen paikannettua reseptiota reseptiohistoriallisella analyysilla. Reseptiohistoriallisessa analyysissa keskityn Boschin syihin ja tavoitteisiin maalata nämä triptyykit. Olennaista on myös sen ajan maailma ja vallitsevat ideologiat. Analyysissa käytän apuna Kari Syreenin kolmen maailman mallia, johon kuuluvat tekstimaailma (kuvamaailma), historiallinen maailma ja symbolinen maailma. Tutkimustulokset osoittavat, että Raamatun reseptiota löytyy runsaasti. Erityisesti Genesis ja Ilmestyskirja ovat toimineet vaikuttimina maalauksissa. Bosch on kuvannut molemmissa triptyykeissä ihmisen elämän luomisesta viimeiseen tuomioon. Vasemmissa paneeleissa on puutarha ja oikeissa helvetti. Keskipaneelit kuvaavat kaikkea sitä, mikä johtaa ihmiset tuomioon. Raamattukytkennät maalauksissa ovat osittain suoria ja osittain muunneltuja. Boschin tarkoituksena on ollut herättää katsojat siihen, millaisia valintoja he tekevät. Hän painottaa maalauksissaan sekä perisyntiä että tekosyntien vaikutusta. Helvettikuvauksillaan hän pyrkii pelottelemaan katsojaa siitä, mitä voi pahimmillaan seurata, jos omaa toimintaansa ei muuta. On myös todennäköistä, että triptyykit ovat vaikutuspyrkimysten lisäksi luotu viihdyttämään värileikittelyillään, yksityiskohdillaan ja erikoisilla hahmoillaan