Browsing by Subject "tutkimusrahoitus"

Tutkielman tavoitteena on täydentää kuvaa julkishallinnon hyödyntämistä ulkopuolisista asiantuntijoista sekä selvittää, minkälaista tietoa selvityshankkeissa tuotetaan päätöksenteon tueksi. Tutkielmaa ohjaa tutkimuskysymys ”Minkälaisena tiedontuotannon ja päätöksenteon suhde hahmottuu valtiorahoitteisessa selvitystoiminnassa?”. Tätä pääasiallista tutkimuskysymystä lähestytään kolmen alakysymyksen kautta: 1. Millaisiin tarpeisiin vastaamisella tiedontuotannon ulkoistamista perustellaan? 2. Miten ulkopuoliset asiantuntijat asemoituvat osaksi päätöksenteon valmistelua? 3. Minkälaisin menetelmin ja käytännöin ulkopuoliset asiantuntijat tuottavat tietoa julkishallinnolle? Tutkielman aineisto koostuu kuudesta puolistrukturoidusta asiantuntijahaastattelusta ja Demos Helsingin toimistolla järjestetystä keskustelutilaisuudesta. Tapausesimerkiksi valittiin valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoimintaan (VN TEAS) kuuluva hanke ”Sosiaaliturvan indikaattorit hyvinvointitaloudessa – ohjausmalli päätöksentekoon ja seurantaan”, jonka ohjausryhmän ja konsortion jäsenistä haastateltavat valittiin. Aineisto analysoitiin Atlas.ti-ohjelmalla laadullisen sisällönanalyysin keinoin. Analyysi eteni koodauksesta teemoitteluun ja neljän ulkopuolisen asiantuntijan tyypin luomiseen. Ulkopuolisten asiantuntijoiden tyypit kuvaavat eri piirteitä, tehtäviä tai työkaluja, joita ulkopuolisilla asiantuntijoilla on käytettävissään. Tutkielmassa tunnistetut neljä tyyppiä ovat Käytännön osaaja, Verkostoituja, Yhteiskunnallinen vaikuttaja ja Visionääri. Ulkopuolisten asiantuntijoiden neljä tyyppiä vastaavat neljää tiedontuotannon tavoitetta: tiedon hyödynnettävyys, tiedon sosiaalinen vankkuus, tiedon poliittinen vaikuttavuus, ja uusilla ajatuksilla herättely. Tutkielman tulosten perusteella tiedontuotannon odotetaan vastaavan monenlaisiin tarpeisiin julkishallinnossa ja tarjoavan päätöksenteon tueksi uusia ajatuksia ja osaamista, johon julkishallinnolla ei muuten olisi pääsyä. Tiedontuotannon hyödyntäminen ei ole niinkään instrumentaalista kuin käsitteellistä, vuorovaikutuksellista ja symbolista.  

BACKGROUND. Ministry of Social Affairs and Health funds university-level research. There is scant evidence on the productivity of EVO-funding. METHODS. The publications and dissertations of EVO-funded researchers at Pirkanmaa Hospital District. The study year was 2008 and the follow up period for publications was five years between 2009-2014. The publications were compared by funding, academic status, age and size of the research group. RESULTS. Research projects got € 3 million of EVO-funding, and they used 96 % of it. Funded projects produced 1899 international publications, 89 domestic publications and 92 doctoral dissertations. The median number of publications was highest during the first four years. The most published researchers were professors and docents. Publishing increased after 40- years of age and began to decline after 60-years of age. Bigger research groups achieved dissertations more likely than the smaller groups. EVO- research funding was used for staff expenditure (68 %), equipment and materials (23 %) as well as services (9 %). CONCLUSIONS Research EVO-funding is an important source for doctoral dissertation projects and for smaller groups. Measuring the effectiveness of research funding and productivity is necessary but requires the development of research infrastructure. ORCID, Open Research and Contributor ID would help to identified researchers and their publications without the uncertainties. Researching the productivity and effectiveness of single source funding is difficult because of the multi-channeled research funding.