Browsing by Subject "tyttötutkimus"

The ways of gender production are strongly culture specific. The school and school's textbooks reflect our cultural values and norms. Cultural gender biases and stereotypical representations of gender can be observed on the textbooks with ease – the books portray a very traditional and one-sided vision of feminine and masculine genders. There has been a growing attention to cultural gender biases in school's textbooks especially due to the most recent national curriculum. I approach the gender bias in this thesis from the viewpoint of girls' studies and therefore the research subjects are girls and girlhood. Science education textbooks based on the National Core Curriculum (2014) form the research material used in this study. Science education covers themes that are influential in shaping students gender identity. The goal of this study is to answer a question how and what kind of a girlhood are the science textbooks, based on the most recent curriculum, producing? My research questions are how and what kind of girl's agency is produced and how in the most recent textbooks have the ways of producing girlhood changed. My master's thesis consists of a theoretical literature review section of girlhood and production of girlhood in basic education textbooks and of a research section. I focus especially on Finnish research literature even though there is only a limited amount of research on the topic conducted. In the research section I study both qualitative and quantitative production of girlhood. In the quantitative part of the study I quantify the research material i.e. I calculate representation of gender in the textbooks. The qualitative section focuses on girl's agency and on the changes in the production of girlhood. In the light of the research I have conducted I can state that there has been a progress in the gender equality: quantitative inequality does not exist in the new textbooks. However, there was still a very traditional representation of the gender and its agency. There was development in the variety of girl's agency but there were still major deficiencies in especially intersectionality; the girls were still all but white, middle class, and heterosexual.

Tutkielmassa tarkastellaan tyttöaktivisteihin liitettäviä diskursseja. Tässä maisterintutkielmassa tarkoituksena oli selvittää, millaisia maailmanpolitiikan tyttöaktivistidiskursseja on havaittavissa, millaisia diskursseja tyttöaktivistit Malala Yousafzain ja Greta Thunbergin lausunnoista on tunnistettavissa, toimivatko nämä diskurssit osana neoliberalistisia rakenteita, ja millaisia eroja sekä yhtäläisyyksiä näillä diskursseilla keskenään on. Näihin kysymyksiin vastattiin analyysillä postkolonialistisen feministisen maailmanpolitiikan teorian, sekä laajemman feministisen teorian näkökulmasta katsoen. Tutkielman aineisto koostui aikaisemmista tyttöaktivisteja koskevista tutkimuksista sekä kahdesta Yousafzain ja Thunbergin puheesta sekä haastattelusta. Aineisto analysoitiin diskurssianalyysin avulla. Tutkielma pyrki löytämään uutta tietoa maailmanpolitiikassa toimivista tytöistä, ja asettuu maailmanpolitiikan tutkimuksen lisäksi osaksi poikkitieteellistä tyttötutkimuksen perinnettä. Analyysi osoitti, että maailmanpolitiikan tyttöaktivistidiskurssi koostuu kolmesta tyttödiskurssista: poikkeuksellinen tyttö, haavoittuvainen ja/tai harmiton tyttö sekä häiritsevä tyttö. Analyysin perusteella Yousafzain puheesta ja haastattelusta oli tunnistettavissa diplomaattisen, harmittoman sekä ei-poikkeuksellisen tytön diskurssit, kun taas Thunbergin puheesta ja haastattelusta oli havaittavissa poikkeuksellisen, ulkopuolisen sekä ei-harmittoman tytön diskurssit. Tutkielman analyysin perusteella voidaan todeta, että Yousafzai ja Thunberg monipuolistavat maailmanpolitiikan tyttöaktivistidiskurssia omilla diskursseillaan. Thunbergin lausunnoista tunnistetut diskurssit luovat verrattain selkeämpää ristiriitaa tyttöaktivistidiskursseihin, mitä voi pitää yhtenä mahdollisena selityksenä sille, miksi Thunbergiin suhtaudutaan niin kriittisesti ympäri maailman. Yousafzain lausunnoista tunnistetut diskurssit puolestaan kertovat kolmannen maailman tytön kategorian muutoksesta, josta Yousafzain voi nähdä muuttuneen osittain länsimaalaiseksi tytöksi. Maailmanpolitiikan tyttöaktivistidiskurssit toimivat osana neoliberalistisia ja postkolonialistisia rakenteita, eivätkä siten välttämättä hyödytä tyttöaktivisteja muuten kuin mahdollistamalla heille julkisen tilan. Tyttöaktivistien merkitys tulee todennäköisesti korostumaan tulevaisuudessa, joten aiheesta tarvitaan lisää tutkimusta.