Browsing by Subject "työllistyminen"

Tämä on tutkimus helsinkiläisistä ammattikouluttamattomista työttömistä nuorista, jotka osallistuivat Jääkiekon MM-kilpailut 2012 -työllistämishankkeeseen. Tutkimus on puheenvuoro nuorisotyöttömyyttä koskevaan ajankohtaiseen keskusteluun, jossa nuorten työttömien kokemuksia on käsitelty laadullisin menetelmin edelleen varsin vähän. Tutkimuksessa esitetään näkökulmia työllistämishankkeessa keskeyttämisen syihin ja vertaillaan hankkeessa keskeyttäneiden ja hankkeen loppuun asti suorittaneiden nuorten kokemuksia. Samalla kartoitetaan nuorten ajatuksia työttömyydestä ja työstä sekä selvitetään nuorten kokemuksia aktivoivasta työvoimapolitiikasta. Analyysiin kohteena on myös nuorten mielestä ihanteellinen työ ja nuorten odotukset työelämältä ja omalta tulevaisuudeltaan. Tutkimuksen aineisto koostuu kolmestatoista teemahaastattelusta, joista kahdeksan on työllistämishankkeessa keskeyttäneitä nuoria ja viisi hankkeen loppuun asti suorittaneita nuoria. Teemahaastattelu on puolistrukturoitu haastattelu, jossa edetään keskeisten, etukäteen valittujen teemojen ja niihin liittyvien tarkentavien kysymysten varassa. Tutkimuksessa nähdään nuoret subjekteina, aktiivisina valintoja tekevinä toimijoina, jotka antavat toiminnalleen erilaisia merkityksiä. Tutkimuksen nuoret ovat eräänlaisia nuorisotyöttömyyden asiantuntijoita, joilla on ensikäden tietoa omista kokemuksistaan. Tutkimuksen aihe on osittain entuudestaan kartoittamaton tutkimusalue, jota on analysoitu sisällönanalyysin keinoin. Tutkimuksen tarkoituksena onkin teorian testaamisen sijaan etsiä uusia ajatusmalleja. Tutkimuksen nuoret jakautuivat karkeasti ottaen kahteen ryhmään: lukion käyneisiin nuoriin, jotka etsivät parhaillaan omaa alaa ja viettivät välivuosia ja sellaisiin nuoriin, jotka eivät ole peruskoulun jälkeen kiinnittyneet minnekään ja joilla on taustalla usein myös aikaisempia keskeyttämisiä. Tutkimus vahvistaa yleisen käsityksen siitä, että helsinkiläiset nuoret haluavat pysyä pääkaupunkiseudulla, vaikka eivät löytäisikään täältä työtä tai opiskelupaikkaa. Työllistämishankkeen keskeyttämisen syyt voidaan jakaa kahteen kategoriaan: nuorten itse esiin ottamiin syihin ja taustatekijöihin. Nuorten itse esille nostamista syistä keskeisimmät liittyivät työtehtäviin ja työharjoittelupaikkaan. Keskeyttäneitä nuoria yhdistäviä taustatekijöitä tutkimuksen aineistosta löytyy neljä: aikaisemmat keskeyttämiset, työläistaustaiset vanhemmat, jääkiekon MM-kilpailut motivaation kohteena ja työharjoitteluun liittyneet tarkat odotukset. Tutkimuksen nuoria kuvaa pikemminkin aktiivisuus kuin passiivisuus ja he kokevat, että voivat itse vaikuttaa tulevaisuuden suunnitelmiensa toteutumiseen. Kaikkia tutkimuksen nuoria yhdistää motivaatio työhön ja halu tehdä jotain muuta kuin olla kotona. Tutkimuksen nuorille ihannetyö on sellainen, jossa viihtyy ja josta saa riittävän toimeentulon. Positiivinen työilmapiiri ja mahdollisuus joustavaan itsenäiseen työskentelyyn ovat myös nuorille tärkeää. Tutkimuksen nuorten kyky suunnitella tulevaisuuttaan on vaihtelevaa. Osalla on selkeitä suunnitelmia tai tarkkoja toiveita oman tulevaisuuden suhteen ja osa taas tuntui olevan melko hukassa. Hukassa oleminen näkyi aineistossa siten, että nuori ei kyennyt näkemään itseään missään kahden tai viiden vuoden kuluttua. Eniten näitä nuoria, joilla ei ollut suunnitelmia tulevaisuuden suhteen löytyi keskeyttäneiden joukosta. Kaiken kaikkiaan nuorten tulevaisuuden suunnitelmat, toiveet ja haaveet vaikuttivat kovin tavallisilta ja varsin realistisilta. Nuoret haaveilevat onnellisuudesta, terveenä olemisesta, opiskelupaikan löytymisestä, riittävästä toimeentulosta, vakituisesta työpaikasta, itsenäistymisestä, omaan kotiin muuttamisesta, oman perheen perustamisesta, matkustelemisesta ja maailman näkemisestä, sekä velkojen poismaksamisesta. Ylipäätänsä nuoret toivoivat tulevaisuudelta varmuutta. Varmuutta nuorille edustaa pysyvyys, jonka voi saavuttaa pitkäaikaisen opiskelupaikan tai pysyvän työpaikan kautta. Parhaimmillaan työllistämishanke oli nuorille mahdollisuus suunnan muutokseen tai "oman jutun löytymiseen". Tutkimuksen nuoret kokivat työharjoittelun hyvänä ja helppona tapana tutustua työelämään. Työharjoittelusta nuoret saivat rytmiä arkeen ja tarvitsemaansa työkokemusta. Samalla hankkeeseen osallistuminen lisäsi nuoren itseluottamusta ja kokemusta siitä, että kelpaa jonnekin. Koulutettujen vanhempien lapset näyttäisivät selviytyvän työttömyysjaksosta kouluttamattomien lapsia paremmin, ainakin jos selviytymistä mitataan työllistämishankkeen kautta yhteiskuntaan kiinnittymisellä. Tulevaisuuden suunnittelemattomuus tai hetkessä eläminen voidaan nähdä yhtenä nuorten selviytymisstrategiana. Myös väärien valintojen ja epäonnistumisen pelko ja oman alan löytämisen vaikeus näkyivät tutkimuksen nuorten kertomuksissa. Erityisesti aikaisemmat keskeyttämiset oppilaitoksissa lisäävät nuorten pelkoa epäonnistumisesta. Joillakin tutkimuksen nuorista esiintyy selvää kouluallergiaa, eli negatiivista suhtautumista kouluttautumiseen. Nämä nuoret eivät kyenneet näkemään itseään 'koulun penkillä' ja ovat ylipäätänsä orientoituneet erilaisten töiden kokeilemiseen ja sitä kautta oman alan löytymiseen.

The Master’s thesis is qualitative research based on interviews of 15 Chinese immigrants to Finland in order to provide a sociological perspective of the migration experience through the eyes of Chinese immigrants in the Finnish social welfare context. This research is mainly focused upon four crucial aspects of life in the settlement process: housing, employment, access to health care and child care. Inspired by Allardt’s theoretical framework ‘Having, Loving and Being’, social relationships and individual satisfaction are examined in the case of Chinese interviewees dealing with the four life aspects. Finland was not perceived as an attractive migration destination for most Chinese interviewees in the beginning. However, with longer residence in Finland, the Finnish social welfare system gradually became a crucial appealing factor in their permanent settlement in Finland. And meanwhile, social responsibility of attending their old parents in China, strong feelings of being isolated in Finland, and insufficient integration into the Finnish society were influential factors for their decision of returning to China. Social relationships with personal friends, migration brokers, schools, employers and family relatives had great influences in the four life aspects of Chinese immigrants in Finland. The social relationship with the Finnish social welfare sector is supportive to Chinese immigrants, but Chinese immigrants do not heavily rely on Finnish social protection. The housing conditions were greatly improved over time while the upward mobility in the Finnish labour market was not significant among Chinese immigrants. All Chinese immigrants were satisfied with their current housing by the time I interviewed them while most of them had subjective feelings of being alienated in the Finnish labour market, which seriously prevented them from integrating into the Finnish society. In general, Chinese immigrants were satisfied with the low cost of accessing the Finnish public health care services and affordable Finnish child day care services and financial subsidies for children from the Finnish social welfare sector. This research also suggests that employment is the central basis in well-being. Support from the Finnish social welfare sector can improve the satisfaction levels among immigrants, especially when it mitigates the effects of low-paid employment. As well, my empirical study of Chinese immigrants in Finland shows that Having (needs for materials), Loving (needs for social relations) and Being (needs for social integration) are all involved in the four concrete aspects (housing, employment, access to health care and child care).

Tutkielmani tavoitteena on saada tietoa autismikirjoon kuuluvien opiskelijoiden saamasta tu-esta työllistymiseen yliopinto-opintojensa aikana sekä saada ymmärrystä tuen kehittämisestä heidän toiveidensa mukaiseksi. Tutkielmassani käsittelen lyhyesti eri autismikirjon määritel-miä, Aspergerin oireyhtymälle tyypillisiä piirteitä, tutkimuksia autismikirjon työllistymisestä ja lisäksi eri yliopistojen tarjoamia tukimuotoja työllistymiseen Suomessa. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että monet korkeakoulutetutkin autismikirjon ihmiset eivät työllisty valmistu-misen jälkeen esimerkiksi tuen puutteen tai heille vaativien rekrytointimenettelyjen takia. Jos autismikirjon opiskelijat saisivat yliopiston henkilöstöltä oikeanlaista tukea työllistyvyystaito-jen tai työkokemuksen kartuttamiseen, voisi tulevaisuuden työllistyminen olla varmempaa. Toteutin tutkielmani laadullisen aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin valmiista The IMAGE -projektin tuottamasta haastatteluaineistosta. Projektin päätavoitteena on lisätä päte-vien autismikirjon ihmisten työllistymistä. Haastatteluja on kerätty vuoden 2019 aikana Suo-messa, Iso-Britanniassa, Alankomaissa ja Ranskassa. Tässä tutkielmassa käytän seitsemän suomalaisen opiskelijan aineistoa. Hyödynsin sisällönanalyysissä fenomenologis-hermeneuttista tutkimusotetta. Tutkielmani tuloksia voisi käyttää kehittämään yliopistoissa tarjottavaa tukea työllistymiseen autismikirjon ihmisille. Tutkimukseen osallistuneista autismikirjon opiskelijoista suurin osa ei ole etsinyt itse apua työllistymiseen, vaikka suurin osa onkin kaivannut apua. Osa yliopistoista tarjoaa monipuolista tukea työllistymiseen, mutta sitä tulisi markkinoida näkyvämmin, koska moni ei tiedä näistä tukimahdollisuuksista. Yliopiston henkilöstön tulisi saada lisää tietoutta autismikirjosta, jotta oikeanlaisen tuen tarjoaminen olisi helpompaa. Myös autismikirjon henkilöiden olisi luontevampaa kertoa diagnoosistaan, jos he saisivat siten tarvitsemaansa apua.

Tutkimuksen tavoitteena on tuoda esille nuorten näkemyksiä työllistymistä edistävistä ja ehkäisevistä tekijöistä ja toimenpiteistä. Vertailuaineistoa, joka on nuorten yhteiskuntatakuu -työryhmän väliraportti, peilataan nuortennäkemyksiin. Nuorten yhteiskuntatakuun toteutuminen täysimääräisenä ja nuorten syrjäytymisen ehkäisy ovat istuvan hallituksen kärkitavoitteita. Nuorisotyöttömyyden ollessa korkealla tasolla on tärkeää jäsentää myös nuorten näkemyksiä työllistymisen keinoista. Tutkimus pyrkii tuomaan esille nuorten oman äänen ja kartoittamaan heidän näkemyksiään. Tutkimuksen ensisijainen aineisto on saatu Työministeriön nuorille syksyllä 2011 teettämästä kyselystä 'Nuorten ääni kuuluviin'. Nuorten näkemykset työllistymistä edistävistä ja ehkäisevistä tekijöistä on saatu analysoimalla aineistolähtöisesti kyselyssä ollutta avokysymystä, 'kerro lopuksi ajatuksiasi – toiveita tai pelkoja – tulevasta työurastasi'. Kysymykseen oli vastannut 2782 nuorta. Pelkistämisen, ryhmittelyn ja abstrahoinnin tuloksena aineistosta saatiin muodostettua kymmenen alaluokkaa ja viisi yläluokkaa. Yläluokiksi muodostuivat ennakointi, työnantajien kanssa tehtävä yhteistyö, työuran takkuinen alku, virallisten toimenpiteiden tehottomuus sekä ennakkoluulot ja syrjintä. Tutkimuksen lopullinen aineisto koostui 314 vastaajasta. Tutkimuksen tuloksien mukaan nuoret kokevat työelämän ja työmarkkinoiden todellisuudesta kertovan riittävän ja ajantasaisen tiedon, oppisopimuskoulutuksen, oppilaitosten ja työnantajien välisen yhteistyön työllistymistä edistäviksi tekijöiksi. Työllistymistä ehkäiseviä tekijöitä olivat työkokemuksen ja työelämäsuhteiden puutteesta johtuva työpaikan saamisen vaikeus, TE-toimistojen tehottomuus ja palvelun laatu, työharjoitteluiden negatiivinen vaikutus työllistymiseen ja naisten, vammaisten ja vajaakuntoisten syrjintä työhönotossa. Mielenterveysongelmista kärsineet nuoret kokivat kuntoutuksen keskeytymisen tai sen epäämisen olevan esteenä työllistymiselle. Nuorten yhteiskuntatakuu -työryhmän väliraportissa esiintyvät toimenpide-ehdotukset vastasivat osittain nuorten näkemyksiä työllistymistä edistävistä ja ehkäisevistä tekijöistä, mutta joihinkin nuorten esiin tuomiin näkökohtiin työllistymistä ehkäisevistä elementeistä raportti ei pystynyt vastaamaan. Yhteiskuntatakuu -työryhmän väliraportissa tunnistetaan oppisopimuskoulutuksen työllistävä vaikutus ja tiedotuksen ja neuvonnan lisäämisen tarpeellisuus. Työryhmä on väliraportissaan ottanut kantaa myös työkokemuksen puutteen negatiivisiin vaikutuksiin työllistymisessä, TE-toimistojen toiminnan tuloksellisuuteen sekä vammaisten, vajaakuntoisten sekä mielenterveysongelmaisten heikkoon asemaan työmarkkinoilla. Työharjoitteluiden työllistymistä haittaavaan vaikutukseen ja naisten syrjintään työmarkkinoilla väliraportissa ei otettu kantaa.

Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan pitkäaikaistyöttömien maahanmuuttajataustaisten naisten tilannetta työmarkkinoilla haastattelemalla työllistymisen palvelujen asiantuntijoita. Tavoitteena on selvittää, minkälainen diskursiivisesti tuotettu maahanmuuttajanaisen kategoria näissä palveluissa muodostuu. Sillä, mitä kykyjä ja ominaisuuksia maahanmuuttajanaisiksi nimetyillä henkilöillä ymmärretään olevan, on vaikutus siihen minkälaisia palveluita heille tuotetaan ja minkälaisia mahdollisuuksia he saavat. Lisäksi tutkimuksessa kysytään minkälaista osallisuutta heillä nähdään olevan, ja toteutuuko arjen kansalaisuus heidän kohdallaan yhteiskunnassa, jossa palkkatyön, suomenkielisyyden ja valkoisuuden voidaan nähdä olevan normeja. Tutkimus sijoittuu työn, aktivointipolitiikan ja maahanmuuton tutkimuksen kentille. Keskeisiä kysymyksiä lähestytään postkolonialistiselle feministiselle tutkimustraditiolle tyypillisellä tavalla; suhtautuen kriittisesti hyvinvointivaltiossa tuotettuihin sukupuolittuneisiin ja rodullistettuihin kategorioihin. Käsitteitä, joilla kategorioiden sisältämiä merkityksiä avataan, ovat muun muassa kulttuuri, toiseus, maahanmuuttajuus, etnisyys, kansalaisuus ja osallisuus. Tutkimuskysymyksiin pyritään vastaamaan ntersektionaalisen näkökulman kautta, eli erilaiset sosiaaliset erot, kuten sukupuoli, ikä, uskonto ja etnisyys huomioon ottaen. Tutkimuksen aineistona on yhdeksän teemahaastattelua, joista osa tehtiin julkisen sektorin työllistymisen palveluissa ja osa järjestöjen tuottamissa työllistymistä tukevissa palveluissa. Haastateltavat olivat asiantuntijoita, jotka työskentelivät maahanmuuttajataustaisten asiakkaiden kanssa moninaisia työllistymisen ongelmia ratkoen ja henkilökohtaista ohjausta antaen. Haastattelujen analysointi aloitettiin keskeisiä teemoja etsien ja sisältöä luokitellen. Metodologisena lähestymistapana käytettiin sisällönanalyysin lisäksi jäsenkategoria-analyysiä. Jäsenkategoroita analysoimalla saadaan selville, mitä ominaisuuksia tiettyyn kategoriaan liitetyllä henkilöllä nähdään olevan, ja minkälainen toiminta nähdään kategorialle tyypillisenä ja toivottavana. Tutkimuksessa havaitaan, että maahanmuuttajanaisen kategoriaa määrittelee muun muassa etnisyys ja uskonto. Maahanmuuttajanaiset sijoitetaan puheessa useimmiten maahanmuuttajaperheen kontekstiin, ja epätasa-arvoiseksi tulkittu asema parisuhteessa määrittelee maahanamuuttajanaisten naiseutta ja työntekijyyttä. Heidän osaamisensa nähdään kumpuavan ensisijaisesti maahanmuuttajuudesta ja äitiydestä. Ketä hyvänsä ei liitetä kategoriaan, vaan se määrittyy toiseuden, vierauden ja kulttuuristen erojen kautta. Lisäksi tutkimuksessa havaitaan, että maahanmuuttajanaisen osallisuus nähdään vajaana. Palkkatyö on edelleen normi, ja sen ulkopuolella oleminen tuottaa ulkopuolisuutta yhteiskunnasta. Vieraskielinen maahanmuuttajanainen sijoitetaan puheessa useimmiten kodin piiriin, jolloin häntä ei nähdä osana ympäröivää suomenkielistä yhteiskuntaa. Pääsy täysipainoiseksi kansalaiseksi on vaikeaa alisteisessa asemassa olevalle henkilölle, jonka mahdollisuudet työelämässä ovat hyvin rajalliset, ja joka nähdään kulttuurisesti erilaisena kuin valtaväestö. Suomen kielen taidon merkitys korostuu aineistossa niin osallisuuden näkökulmasta kuin konkreettisena työllistymisen edellytyksenäkin. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että maahanmuuttajuus, sukupuoli, ikä ja uskonto ovat tärkeämpiä sosiaalisia eroja, jotka määrittelevät maahanmuuttajanaisen ominaisuuksia, osaamista ja tilannetta työmarkkinoilla. Kategoriaan sisältyy ristiriitoja liittyen käsitykseen maahanmuuttajanaisen osallisuudesta yhteiskunnassa ja toimijuudesta. Yhtäältä heidät nähdään oletetun maahanmuuttajakulttuurin ja -perheen kehyksen kautta, mutta toisaalta heiltä odotetaan aktiivisuutta työmarkkinoilla ja heidän uskotaan haluavan rajoitetusta elämänpiiristä ulos. Tutkimuksen lopussa ehdotetaankin, että maahanmuuttajataustaisia naisia tulisi tutkia enemmän työn näkökulmasta. Heidät sijoitetaan niin arkikielessä kuin tutkimuksessakin useimmiten perheen kontekstiin, sen sijaan, että heitä tarkasteltaisiin toimijoina työmarkkinoilla. Tällä olisi merkitystä sekä sen kannalta, minkälaisia työllistymistä tukevia palveluja heille tuotetaan, että laajemmin tasa-arvon toteutumisen kannalta.

The aim of this thesis is to study Startup Refugees network as a political intervention. Startup Refugees is a non-profit voluntary network, which supports asylum seekers with finding work and starting enterprises in Finland. The purpose is to explore, what kind of profiles Startup Refugees produces of asylum seekers and what factors and structures complicate asylum seekers’ employment and entrepreneurship in Finland. The theoretical framework draws upon postcolonial research tradition that problematises the boundaries and suppositions of modernity, social order and migration flows. The context of this study is the Finnish labour market and the positions of marginal groups in the labour market. This study utilises a mixed methods approach. The data consists of the Startup Refugees’ Profiles which contain information about asylum seekers’ education and professional history and background and their interest in entrepreneurship in Finland. The Startup Refugees Profile is a tool that helps Startup Refugees’ employers to match networks’ possibilities with asylum seekers. These profiles (N = 1021) have been collected in the Finnish reception centres between the years 2015 and 2017. These profiles have been analysed quantitatively. In addition, three Startup Refugees’ employers have been interviewed. These interviews have been analysed with content analysis. As an organisation, Startup Refugees has done things differently from the Finnish public sector. Among other things, Startup Refugees has created a model of fast employment. Outcomes of this network are more influential than Finnish government has done with employing immigrants so far.

Objectives. Neoliberal education policies have put pressure on strengthening the relationship between universities and working life, and universities expected to better prepare students for working life. Universities have long sought to meet the needs of the labor market by, among other things, increasing more work-oriented teaching, but nevertheless students face many employment-related challenges in transition from studies to working life and the number of unemployed with a university degree has increased. The working life equivalence of university studies has studied a lot, but qualitative research on students' personal experiences has lagged behind. The aim of this study was to find out the experiences of educational students about their capital supporting their employment and the factors accumulating them during their studies. In addition, the perceived benefits of capital in the transition from university studies to working life were examined. Methods. The study examined the experiences of students studying for a master’s degree in education about the capital supporting their employment during their studies, the factors accumulating them and their benefits in the transition from university studies to working life. The data consisted of seven semi-structured theme interviews. The interview data were analyzed using abductive content analysis method. Results and conclusions. Students described that they had accumulated a variety of forms of capital during their studies to support their employment. Capital accumulated most through internships, optional studies, organizational activities or other student activity and work experience, and the importance of these factors as a supporter of one's own employment emphasized. Instead, the connection between the formal studies related to the degree and working life was felt to be insufficient, and more concrete information was desired for the studies from the perspective of working life, for example by adding internships. In the transition from university studies to working life, the clarification of one's own work goal, the ability to identify, say and make one's own skills visible, and useful networks and interpersonal relationships that provide information about hidden jobs or a referee to support one's own employment seem to be important. It could be concluded from the results that the main subject studies in education in particular should better develop in a direction that supports the strengthening of student employment.

Goals. The aim of this study was to examine the challenges autistic university students face when searching for a job, and the supporting structures that universities offer. Research on autistic graduates’ transition between university and employment is scarce. The numbers of autistic students are on the rise in higher education. It is important to evaluate the structures that universities have in place to support their transition into employment. The autism spectrum condition manifests differently with every individual but there are some common characteristics: challenges in social interaction and communication, as well as repetitive and/or restricted behaviour. These characteristics can present challenges during job application. Research shows that especially job application and the processes involving it can create barriers for autistic graduates. Methods. The data is collected as a part of the IMAGE Project. Participants were Finnish autistic university students or recent graduates (n=7) and career advisors (n=5). Data was collected through semi-structured interviews during spring 2019. The interviews were transcribed and then analysed using grounded theory. Results and conclusions. This study shows that many autistic students didn’t use career services even though they recognized needs for support in searching for a job. Three aspects affected students seeking support from career services: 1) need for support and recognising it, 2) meeting the need for support and 3) accessibility of support. Many of the support needs expressed by autistic students were met by services offered by universities, but problems with accessibility of career services created barriers which hindered students from using the services. There were structures in place that guided students into career services but often getting help demanded that students actively seek it. This demand for self-directness may form a barrier for many autistic students. Based on this study universities should create systematic structures that guide students into services as effortlessly as possible.