Browsing by Subject "työnteko"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2020)Fransiskaanien tarina on kertomus työstä. Ei ole montaa pyyteettömämpää tapaa osoittaa rakkautta, kuin palvella hädässä olevia lähimmäisiä vailla omia intressejä, vain perustoimeentulon hankkien ja ohessa elämäänsä ilolla ja riemulla rikastuttaen. David Flood on tehnyt pitkän elämäntyön tutkien varhaista fransiskaanista liikettä ja tehnyt aiempaa paradigmaa muuttavia johtopäätelmiä siitä, että meillä on ehkä enemmän opittavaa siitä mitä varhaiset fransiskaanit tekivät, kuin mitä he puhuivat. Tässä tutkielmassa tutkin varhaisten fransiskaanisten tekstilähteiden sekä David Floodin kirjallisuuden valossa työn käsitystä varhaisessa fransiskaanisuudessa. Tavoitteenani on kirkastaa ymmärtämystä työn eri ulottuvuuksista liikkeen varhaisissa vaiheissa. Lähteinäni käytän veljestön osalta sen paavillista vahvistusta vaille jäänyttä elämänohjetta Regula non Bullataa, Paavin yhteisölle reilun vuosikymmenen jälkeen vahvistamaa sääntöä Regula Bullataa sekä Franciscus Assisilaisen lähellä kuolemaansa sanelemaa Testamentumia. David Floodin osalta lähteinäni ovat hänen kaksi fransiskaanista työtä käsittelevää kirjaansa Work for Everyone (1997) sekä The Daily Labor of the Early Franciscans (2010). Metodina käytän systemaattista analyysiä kiinnittäen huomiotani keskeisiin käsitteisiin, argumentteihin ja niiden taustalla oleviin edellytyksiin. Taustoittaakseni fransiskaanista liikettä edeltäneet ja siihen vaikuttaneet tekijät, tutkielma sisältää melko kattavan taustaluvun niin kirkon, luostarilaitoksen kuin laajemman yhteiskunnan osalta. Tutkielma avaa kehityskulkuja, jotka johtavat liikkeen varhaisessa vaiheessa tärkeästä ruumiillisesta työstä kohti klerikalisoitumista ja siirtymää ruumiillisesta työstä kohti papillisia tehtäviä. Painotus tutkielmassa on ajassa ennen klerikalisoitumista ja siltä ajanjaksolta tutkielma erittelee työn elämää rikastuttavia ulottuvuuksia lähteidensä pohjalta. Osana tarkastellaan työn yhteiskunnallisia ja poliittisia ulottuvuuksia fransiskaanisesta näkökulmasta. Tutkielma löytää työn merkityksen yksilölle ja yhteisölle niin konkreettisella kuin käsitteellisellä tasolla ja avaa näkemään joutilaisuuden välttämisen arvon.
-
(2014)Lasten kuluttajuus on noussut tutkimuskohteeksi vasta viime vuosina, ja lapsia koskevaa kulutustutkimusta on tehty verrattain vähän. Lapset kuluttajina ovat tärkeä kohderyhmä, ei vain tämän hetken kuluttajina, vaan myös tulevaisuuden kuluttajina. Tutkielmassani tarkastelen, millaisina kuluttajina lapset nähdään mediateks-teissä. Tutkimukseni asemoituu kuluttajatutkimuksen, mediatutkimuksen ja lapsuustutkimuksen rajapintaan. Olen tarkastellut sitä, miten lasten kuluttajuutta rakennetaan suhteessa säästämiseen ja työhön kasvattami-seen sekä hyvään kuluttajuuteen lapsuudessa. Tavoitteena on lisätä ymmärrystä lasten kuluttajuudesta ja siihen suhtautumisesta. Käsityksiä lapsista kuluttajina olen analysoinut media-aineiston avulla. Tutkielman aineiston muodostaa 60 artikkelia Kuluttaja- ja Lasten Maailma -lehdistä vuosilta 2000–2006. Koska molempien lehtien julkaisijoi-den voidaan katsoa painottavan lastensuojelua toiminnassaan, asemoituukin tutkimukseni lastensuojelulli-seen kontekstiin. Tutkimukseni on aineistolähtöinen laadullinen tutkimus, jossa aineiston analyysin apuna olen käyttänyt diskurssianalyyttisiä menetelmiä. Tarkastelemissani artikkeleissa lapset esiintyivät usein yhtäältä puheen kohteena toisaalta katseen kohteena. Lapsi itse sai kuluttajana harvemmin äänensä esiin. Hyvää kuluttajuutta lapsuudessa rakennetaan korosta-malla työn teon tärkeyttä ja työhön opettamista, mikä näkyy erityisesti kotitöihin osallistumisen painottami-sessa. Rahan säästäminen nähdään itseisarvona, joka jokaisen lapsen tulisi osata. Lasten kuluttajuutta ei rakenneta vain säästämisen ja työn kautta, vaan myös sukupuolittamalla kuluttajalapsia. Erotteluja luodaan tyttöjen ja poikien välillä, jolloin tytöt näyttäytyvät kuluttajina ja rahan käyttäjinä, pojat taas ansaitsijoina ja säästäväisinä. Tutkimuksen perusteella on löydettävissä kolme diskursiivista tapaa puhua lapsista kuluttajina. Vahvimpana nousi esiin kuluttajalapsi suojelun kohteena. Tämä puhetapa painotti lasta haavoittuvana kuluttajana, jota tuli suojella markkinoiden vaikutukselta. Lapsi opettelevana kuluttajana -puhetavassa painottui lapsi, jota tuli ohjata ja neuvoa, jotta lapsi pärjäisi aikuisena kuluttajana. Lapsi osaavana kuluttajana nosti esiin lapsen taitavana, jopa juonikkaana, kuluttajana tässä hetkessä.
Now showing items 1-2 of 2