Browsing by Subject "työtavat"

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää millaisia opetusmenetelmiä ja työtapoja käytetään ensimmäisen luokan varhennetun englannin kielen opetuksessa suomalaisissa kouluissa, sekä verrata miten ne eroavat kolmannen luokan A1-englannin kielen opetuksesta. Lisäksi tutkin millä tavoin ikäspesifiset vaatimukset on huomioitu opetuksessa; mikä on äidinkielen ja kohdekielen suhde opetuksessa ja opetusaktiviteeteissa; millaisia aktiviteetteja näihin opetusmenetelmiin ja työtapoihin sisältyy; mitä opetusmateriaaleja käytetään varhennetussa englannin kielen opetuksessa; sekä millaisia motivaatiostrategioita on mahdollisesti nähtävissä varhennetussa kielenopetuksessa. Tutkielman teoriaosuudessa käsittelen niitä opetusmenetelmiä ja työtapoja, joita aineistossa on käytetty tai jotka ovat aineiston analyysin kannalta tärkeitä. Näistä merkittävimmät ovat viestinnällinen kieltenopetus, kielisuihku/kielisuihkutus, Total Physical Response (TPR) -menetelmä sekä Audiolingvaalinen menetelmä. Lisäksi esittelen aiempia tutkimuksia varhennetusta kieltenopetuksesta. Tutkielma on laadullinen tapaustutkimus. Aineisto kerättiin äänittämällä, videoimalla ja havainnoimalla kolmea varhennetun englannin kielenopetuksen ryhmää kahdessa koulussa sekä havainnoimalla kahta kolmannen luokan A1-englannin ryhmää. Havainnoinnin apuna käytettiin observointilomaketta, jossa oli valmiita kategorioita. Observointien jälkeen näiden luokkien opettajia haastateltiin täydentämään havainnointia sekä selvittämään heidän näkemyksiään ja asenteitaan. Aineisto kerättiin marras-joulukuussa 2015. Aineisto litteroitiin opettajan osalta kokonaan ja oppilaiden kohdalla osittain. Tämän jälkeen havainnointiaineisto luokiteltiin, observointilomakkeen kategorioita päivitettiin sekä analysoitiin etsien vastauksia tutkimuskysymyksiin. Haastattelut litteroitiin, käännettiin suomenkielisten vastausten osalta englanniksi ja analysoitiin. Tuloksista käy ilmi, että varhennetussa englannin kielenopetuksessa käytetään ensisijaisesti kielisuihkutusta, TPR-menetelmää ja toistamisharjoituksia. Tutkimukseen osallistuneella kolmannella luokalla sen sijaan ei ollut käytössä mitään selkeää opetusmenetelmää ja opetus oli oppikirjalähtöistä. Varhennetussa kieltenopetuksessa ikäspesifiset vaatimukset oli huomioitu painottamalla suullisia taitoja ja pelillisyyttä. Varhennetussa kieltenopetuksessa koulussa B äidinkielen ja kohdekielen suhde oli n. 50/50, mutta koulussa A äidinkieltä käytettiin runsaammin kuin kohdekieltä. Tyypillisimmät aktiviteetit koulussa A olivat kulutetun ajan mukaan pelit ja leikit sekä kertojen mukaan erilaiset toistamisharjoitukset. Koulussa B erilaiset pelit olivat yleisimmät aktiviteetit sekä ajallisesti että kertojen mukaan. Koulussa A käytettiin runsaasti interaktiivisen valkotaulun ohjelmistoa, digitaalista ääntä tai musiikkia, sekä kuvia. Koulussa B käytettiin myös interaktiivista valkotaulua, mutta ohjelmisto oli suppeampi. Koulussa B oli hieman laajemmin erilaisia opetusmateriaaleja.

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää maasto-opetuksen toteuttamista yläkoulun biologian opettajien näkökulmasta haastattelemalla opettajia. Tutkimuksessa kartoitettiin, mitä työtapoja opettajat käyttivät maasto-opetuksessa ja miten perusopetuksen opetussuunnitelmassa esitetty vaatimus tutkivasta oppimisesta toteutui. Tutkimuksessa selvitettiin myös opettajien perusteluja maasto-opetuksen käytölle ja maasto-opetukseen liittyviä haasteita. Tutkimuksessa käytettiin kvalitatiivisia tutkimusmenetelmiä. Tutkimuksen aineisto koostui kuuden yläkoulun biologian opettajan haastattelusta. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä, teoriaohjaavalla ja teorialähtöisellä sisällönanalyysillä. Didaktiikan kirjallisuus ohjasi työtapojen luokittelua opettaja- ja oppilaskeskeisiin työtapoihin sekä oppimistavoitteiden luokittelua tiedollisiin, taidollisiin, asenteellisiin ja arvoihin liittyviin oppimistavoitteisiin. Teorialähtöisessä sisällönanalyysissä analyysirunkona toimi peruskoulun opetussuunnitelman taustalla toimiva tutkivan oppimisen malli sekä kansainvälisestä tutkimuskirjallisuudesta peräisin oleva teoria tutkimuksen eri avoimuustasoista, joita ovat strukturoitu, ohjattu ja avoin tutkimustyyppi. Tutkimustulokset osoittivat, että opettajat käyttivät paljon maasto-opetusta yläkoulun 7. ja 8. luokkien ekosysteemiopetuksessa. Opettajien käyttämät työtavat olivat suurimmaksi osaksi oppilaskeskeisiä työtapoja, joissa oppilaiden aktiivinen toiminta ja ryhmissä työskentely korostui. Maasto-opetuksen variaatiossa oli havaittavissa sekä lyhytkestoisia maastokäyntejä yksittäisten oppituntien aikana että myös koko kurssin kestäviä pitkäkestoisia toteutustapoja, joista kahdessa kolmesta toteutui tutkiva oppiminen. Opettajat perustelivat maasto-opetuksen käyttöä autenttisella ja elämyksellisellä oppimisympäristöllä, biologian oppimistavoitteiden saavuttamisella ja erilaisilla oppijoilla. Opettajat toivat esille myös joitakin haasteita maasto-opetuksen toteuttamiseen liittyen mutta haasteet eivät haastatteluiden perusteella estäneet maasto-opetuksen toteuttamista. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että oppilaskeskeisillä työtavoilla toteutettu maasto-opetus sopii hyvin biologian opetuksen toteuttamistavaksi yläkoulussa. Maasto-opetusta voidaan käyttää paitsi muun opetuksen lisänä, sitä voidaan käyttää myös koko kurssin kattavana opetustapana, jolloin tutkivan oppimisen soveltaminen on mahdollista. Tutkimustulosteni perusteella voidaan päätellä, että suuri osa biologian oppisisällöistä on mahdollista käsitellä ja opetussuunnitelman realistiset tavoitteet on mahdollista saavuttaa maasto-opetuksen avulla. Autenttinen ja elämyksellinen oppimisympäristö tukee oppimistavoitteiden saavuttamista.