Browsing by Subject "urbanization"

Käsittelen tutkielmassani Edith Whartonin teosta The Custom of the Country vuodelta 1913. Wayne C. Boothin (1961) teoriaa mukaillen pohdin oletetun kirjailijan eli ’implied authorin’ henkilöllisyyttä ja mahdollisen omaelämänkerrallisuuden vaikutusta tekstin tulkintaan. Lähden näkemyksestä, että oletettu kirjailija on Wharton, ja arvioin tätä näkökulmaa analyysin eri vaiheissa. Varsinainen tutkimuskysymykseni koskee sitä, millainen viesti teoksesta välittyy 1900-luvun alun muuttuvasta maailmasta. Esitän Whartonin käyttäneen retorisia keinoja ja erilaisia kerronnan muotoja tuodakseen teoksessaan esiin kiihtyvän kulutusmyönteisyyden, jopa ahneuden, kasvun. Tutkin sitä, miten kasvavan keskiluokan uusrikkaat ja heidän kantamansa arvot kirjan mukaan horjuttavat sekä newyorkilaisen että ranskalaisen yläluokan asemaa länsimaisessa yhteiskunnassa. Henkilöhahmot tarjoavat karikatyyrimäisiä esimerkkejä jokaisesta mainitusta ryhmästä. Kulutusmyönteisyys, joka hallitsee päähenkilö Undine Spraggin elämää, toimii tutkielman pääasiallisena temaattisena aspektina. Keskeisiksi käsitteiksi nousevat imitaatio ja yksityisyys. Lähestyn aihepiiriä erityisesti Jean Baudrillardin (1998) teorioiden kautta. Analyysissäni käsittelen romaanissa esiintyviä rakennuksia ja asuinpaikkoja. Ryhmiä, joihin kuuluvat newyorkilainen yläluokka, ranskalainen aristokraattisuku ja amerikkalaiset uusrikkaat, lähestyn tarkastelemalla heitä yhdistäviä ja erottavia kulttuurisia tekijöitä sekä taustatarinoita. Teoksessa kuvaillut hotellit ja asuintalot kertovat muutoksista yhteiskunnassa, ihmisten mieltymyksissä ja kulutuskäyttäytymisessä. Käsittelen kerronnan fokalisaatiota, eli tutkin, mistä eri perspektiiveistä katsellen tarinaa kerrotaan. Lähteinäni käytän Gérard Genetten (1980) sekä Mieke Balin (2009) teorioita. Toinen kirjallisuusteoriaan viittaava näkemykseni liittyy teoksen satiirillisuuteen. Lähestymistapa tarjoaa mahdollisuuden tutkia, kohdistaako Wharton satiiriaan erityisesti uusrikkaiden ryhmään. Tähän soveltuu Dustin H. Griffinin (1994) erittely satiirin erilaisista kohteista ja käyttötarkoituksista. Näyttää siltä, että Wharton ei kohdista satiiriaan niinkään yhtä ryhmää kohden, vaan kaikki kolme yhteiskunnallista ryhmää ovat kriittisen kommentoinnin kohteena. Kuvauksellinen ja retorinen kieli, jota hotellien ja asuinpaikkojen kuvauksissa käytetään, paljastaa ryhmien välisiä näkemyseroja. Tekstianalyysi osoittaa, miten Wharton käsittelee kulutusmyönteisyyttä ja liiallisen kulutuksen aiheuttamaa ahneutta. Tekstistä käy ilmi, kuinka jatkuva muiden omistamien asioiden ihannointi ja kyltymätön uutuuksien hankinta saa ihmisen kadottamaan kykynsä arvostaa laatua. Tällainen toiminta johtaa turhaan kuluttamiseen ja arvojen rapautumiseen. Modernisaation tuoma muutos, eli elämän kaupungistuminen, liittyy keskeisesti henkilökohtaisen tilan mallien muuttumiseen. Ihmisiä asuu tiheästi kaupunkialueella, mikä vaikuttaa tilakäsitykseen. Whartonin teksti heijastelee ristiriitaisia tunteet muuttuvaa aikaa kohtaan. Näin ollen teos on tulkittavissa myös eräänlaiseksi Whartonin itsetutkiskeluksi. Vaikka kirjan satiiri kohdistuu yksittäisiin henkilöihin, välittyy viesti, että kyseessä on laajempi ilmiö, johon yksittäiset ihmiset eivät enää voi vaikuttaa. Tämä tuo kerrontaan myös surumielisen aspektin sen näennäisen humoristisuuden ja esteettisyyttä korostavien seikkojen lisäksi.

Immune-mediated diseases, such as various allergies and asthma, are increasing rapidly in an urbanized world where biodiversity is steadily declining. Decreased biodiversity and homogenous microbiota have been associated with weaker immune defence. Studies show that contact with the natural environment enriches the human microbiota, promotes immune response, and protects against allergies and inflammatory diseases. For this reason, in order to prevent immune-mediated diseases, solutions have been sought from nature-based approaches in which the immune system encounters environmental microbial stimuli in a natural way. The aim of this master's thesis was to study how different nature-based materials (sod and forest floor) affect the skin microbiota of kindergarten-age children and to examine how different factors such as varying weather conditions and different sampling times affect the results. The results supported the hygiene hypothesis and previous research according to which increasing biodiversity can have a positive effect on human skin microbial communities. A positive effect on children's skin was achieved with sod alone, which is important information in the development of suitable biodiverse materials for urban planning. The results also supported the surmise that different weather conditions and sampling methods can significantly affect the results.

Microbial diversity can be found everywhere around us. The diversity is however declining globally and the diversity loss is most visible in highly urbanized areas. The lack of microbial biodiversity has been linked to increased risk of certain im-mune mediated diseases most prevalent within urban population. Understanding how diversity differs between urban and rural areas can help us to figure out mechanisms behind biodiversity loss and higher frequency of immune-mediated dis-eases and develop prevention methods for the latter. The aim of the thesis is to study how bacterial communities differ between urban and rural areas using indicator species as proxy. The aim is also to find out if the results support the biodiversity hypothesis. The results of the thesis found out significant differences in diversity indexes between bacterial communities in urban and rural areas, which supports the biodiversity hypothesis. The study also found differences in Proteobacteria diversity index-es, which have been linked to some immune mediated diseases in previous studies.

The archipelago is a unique urban green space and a popular place to visit in the city of Helsinki. Nevertheless, multiple factors, such as urban expansion, recreational and environmental values create pressure on the development of the Helsinki archipelago. Visitors form an important group of stakeholders considering the development and future of the area. This qualitative interview study examines what do the visitors value in the Helsinki archipelago and what value the islands’ biodiversity has for them. A value framework by Himes and Muraca (2018) was applied as a theoretical framework in this thesis. The values of visitors are divided into categories of instrumental, relational and intrinsic values. The data were collected via 20 semi-structured interviews at three different islands in Helsinki archipelago. The interviews were conducted in August 2021. The results are analyzed with thematic method and are supported with quantified data analysis by applying the co-occurrence analysis with Atlas.ti 9.0 software. For the visitors interviewed, the most frequently emphasized value of the Helsinki archipelago is related to nature. In general, the islands are seen as an accessible recreational day-trip destination, where nature provides an environment to relax and recover. Many visitors enjoy sharing the experience with family or friends – sometimes even with strangers. A contrast to the constructed urban environment is important for the urban residents. Bridges to, or excessive infrastructure on the islands are not desired. The main value of biodiversity in Helsinki archipelago emerges via new experiences that are different from elsewhere in the urban environment. Additionally, biodiversity facilitates an immersive nature experience that supports well-being. Biodiversity in the archipelago has also intrinsic value: The archipelago is a valuable place for the ecosystems and biota to flourish. For the visitors, the archipelago is a pristine natural environment worth maintaining as it is.