Browsing by Subject "urheilu"

Tiedolla johtamisen merkitys on korostunut urheilussa. Sattuman rooli pyritään minimoimaan urheiluorganisaatioiden strategisessa päätöksenteossa. Yksi merkittävä tekijä tässä toiminnan optimoinnissa on data-analytiikka, jolla tarkoitetaan urheilijoita koskevan datan keräämistä, käsittelyä ja hyödyntämistä urheilullisen ja taloudellisen menestyksen tavoittelussa. Datan avulla voidaan esimerkiksi parantaa yksilöiden suorituskykyä ja ehkäistä loukkaantumisia, tehostaa joukkueiden rekrytointia, valita ottelupäivän kokoonpanoja tai päättää nuoren akatemiaurheilijan uran etenemisestä. Ideaalitilanteessa datan perusteella tehdyt ratkaisut johtavat kaikkien osapuolten menestykseen. Käytännön tasolla urheilun data-analytiikkaan liittyy kuitenkin useita juridisia haasteita. Nämä haasteet ovat seurausta eri suuntiin viettävistä intresseistä, kuten esimerkiksi siitä, tavoitteellaanko menestystä lyhyellä vai pitkällä aikavälillä. Yksilön ja kollektiivin välisten valtasuhteiden epätasapaino voi johtaa siihen, että urheilijat eivät kykene täysipainoisesti toteuttamaan tiedollista itsemääräämisoikeuttaan tai suojaamaan yksityisyyttään. Ammattiurheilu on poikkeuksellinen toimintaympäristö, sillä sen piirissä työntekijöiden teknologiavälitteinen seuranta voi olla jatkuvaa. Sillä, miten urheilijat syövät, palautuvat ja nukkuvat, on työnantajille merkitystä. Juridisesti mielenkiintoisen tarkastelukohteen muodostaa erityisesti puettaviin teknologioihin perustuva analytiikka, jossa keskiössä ovat urheilijoiden suorituskykyä ja ominaisuuksia kuvaavat, osittain sensitiiviset data-aineistot. Tutkielmassa perehdytään ensin tällaisten tietojen oikeudellisiin määritelmiin sekä selvitetään, millaisia intressejä niihin liittyy ja miten urheilutoimijat voivat toteuttaa näitä intressejään sopimusoikeudellisesti. Dataa voidaan määritellä tarkemmin esimerkiksi jalostusasteensa mukaan. Yksittäisistä biteistä koostuvan raakadatan luonne poikkeaa niin tietosuojaoikeudellisesti kuin varallisuusoikeudellisesti algoritmin avulla ymmärrettävään muotoon muunnetuista tietoaineistoista. Keskeisiä data-analytiikan intressiryhmiä ovat urheilijat, joukkueet, seurat, liigat ja lajiliitot sekä analytiikkayhtiöt. Näiden toimijoiden välinen sopimusverkko sisältää mm. kahdenvälisiä urheilijasopimuksia, työehtosopimuksia, lisenssijärjestelyjä sekä urheiluanalytiikkapalveluiden tarjoamista koskevia asiakassopimuksia. Tällaisissa sopimuksissa on mahdollista määritellä tarkemmin, milloin dataa kerätään, mihin tarkoituksiin ja millä perustein. Tärkeää olisi, että urheilijan edulle ja heikomman suojalle annetaan sopimuksellisia reunaehtoja määriteltäessä erityistä painoarvoa. Intressiperusteisen ja sopimusoikeudellisen tarkastelun ohella tutkielmassa selvitetään data-analytiikan kannalta keskeisiä Euroopan unionin oikeussääntöjä sekä niiden vaikutusta osapuolten sopimusvapauteen. Perus-oikeuksista merkityksellisimpiä tässä tarkastelussa ovat henkilötietojen suoja, yksityisyydensuoja ja omaisuudensuoja sekä tietynlaisena perusvapautena datan vapaa liikkuvuus. Erityinen huomio kiinnittyy siten tietosuojasääntelyn soveltumisen arviointiin, rekisteripitäjinä toimivien urheiluorganisaatioiden ja analytiikkayhtiöiden keskeisten velvoitteiden tunnistamiseen sekä urheilijoiden, niin täysi-ikäisten kuin vajaavaltaisten, tieto-suojaoikeuksiin. Omaisuudensuojan kannalta mielenkiintoisia ovat immateriaalioikeudellisen tietokantasuojan sekä liikesalaisuus- ja salassapitosääntelyn luomat puitteet taloudellisesti arvokkaiden urheilijadata-aineistojen, suojaamiselle ja hyödyntämiselle. Samaten EU:n datastrategiaan perustuvat säädösehdotukset, kuten datasäädös, tuovat kiinnostavaa tarttumapintaa urheilijadataan kohdistuvien oikeuksien tarkasteluun. Tutkielman lopuksi arvioidaan eri perusoikeuksista johdettujen säädösten välisiä kollisiotilanteita, joita aiheutuu, kun pelaajatietokantoihin ja vastaaviin data-aineistoihin kohdistuu samanaikaisesti niin rekisteröidyn (urheilijan) oikeuksia kuin urheiluorganisaatioiden tai analytiikkayhtiöiden taloudellisia oikeuksia.

Tutkimuksen tarkoituksena on tuoda esiin diskurssit, joilla japanilaisesta bukatsu-urheilutoiminnasta eli japanilaisten yliopistojen urheilukerhotoiminnasta ja sen harrastamismotivaatiosta puhutaan haastattelutilanteissa. Ilmenevät diskurssit avaavat samalla tärkeimpiä motivaatiosyytä bukatsu-harrastukselle. Tarkoituksena on myös tarkastella minkälaisia identiteettirooleja harrastajat luovat itselleen ja bukatsu-toiminnalle puheenvuoroillaan. Tarkastelun kohteena on lisäksi henkilökohtainen suhde, jonka harrastajat rakentavat itsensä ja harrastuksensa välille. Teoreettinen viitekehys nostaa esille japanilaiset yhteiskuntakulttuurilliset ilmiöt ja erityispiirteet sekä Herzbergin ja Vroomin motivaatioteoriat, joita analyysiosuudessa heijastellaan haastateltavien sanomisiin ja näiden puheissa ilmeneviin diskursseihin. Tutkimus keskittyy tarkastelemaan sosiaalista todellisuutta, jota puheella rakennetaan. Aineisto koostuu toukokuussa 2015 Japanin eri yliopistoissa kerätystä nauhoitetusta vain tätä tutkimusta varten tehdystä kuudesta teemahaastattelusta, jotka on tehty japanin kielellä. Yksipuolisten tulosten välttämiseksi haastateltavat ovat kaikki keskenään eri opiskeluvuoden opiskelijoita, eri asemassa harrastuskerhossaan tai eri lajin edustajia. Analyysin ja siitä tehtyjen tulkintojen jälkeen aineistossa on havaittavissa kaksi päädiskurssia: ihmissuhdediskurssi sekä traditiodiskurssi. Näiden alaisuudessa ilmenee useita tulkintarepertuaareja, mutta tutkimus nostaa esille vain kaikissa haastattelukatkelmissa esiintyneet repertuaarit. Tutkimus osoittaa, että ihmissuhdediskurssiin liittyvät repertuaarit kertovat harrastamismotivaation syiksi tiedostamattomat aspektit, jotka kumpuavat haastateltavien sisäisistä sosiaalisista tarpeista ja niiden tyydyttämisestä sekä ylläpitämisestä. Traditiodiskurssin repertuaareissa haastateltava vetoaa harrastusmotivaatiosta puhuttaessa perinteisiin sekä sisäisesti tiedostamiinsa seikkoihin, jotka toteuttamalla haastateltava voi korostaa esimerkiksi japanilaisuuttaan ja asetettujen normien mukaan elämistä. Ihmissuhdediskurssi nousee traditiodiskurssia yleisemmäksi, mistä voidaan päätellä bukatsu-toiminnan harrastusmotivaation olevan pääasiassa yksilöltä tiedostamatonta. Haastateltavat konstruoivat kuitenkin puheellaan bukatsu-toimintaa tärkeäksi osaksi yliopistoelämää diskurssista ja repertuaarista riippumatta. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että bukatsu-toiminnan harrastusmotivaation taustalla ei ole vain yhtä selkeää syytä, ja motivaatio on moniulotteinen rakenne, johon vaikuttavat niin yksilön taustatekijät kuin tilannekonteksti kuten aika ja paikka. Myöskään bukatsu-toiminta ei ole yksisuuntainen ilmiö, jolloin tutkimuksen teoriaosuudessa esitellyt teoriamallit voivat harrastajasta ja tilanteesta riippuen joko päteä tai olla pätemättä bukatsun ja motivaation laajalla tutkimuskentällä.

Aims. The aim of this study is to examine what children that take part in a sport club in their spare time think about physical education (PE) classes and groups. The study examines the children’s thoughts on exercising in coeducational PE. This study focuses also on their parents’ views. The parents were asked to describe their thoughts on same-sex and coeducational PE. Methods. Eight children between classes 3 to 5 that take part in sports club activities during their spare time participated in this study. At least one of each child’s parents also took part in the study. The data was collected through semi structured interviews in May 2018. The research method in this study was a data based qualitative content analysis. Results and conclusions. The results state that the children who take part in sports club activities during their spare time, have a positive attitude on PE classes. The positive view was justified through different disciplines, variety, functionality and one’s own sporty background. Half of the children wished to participate in a coeducational group and the other half in a same-sex group in PE class. Arguments in favour of coeducational PE were the atmosphere in class, positive challenges and the fact that there is no real reason to separate boys and girls into different groups. Arguments against coeducational PE were the physical differences of pupils, problems with working in peace, hobbyism and the gender juxtaposition. According to this study, all parents supported coeducational PE. Some parents indicated that PE classes could occasionally be organized in same-sex groups, especially if physical sports are practised during the class. The parents also stated arguments in favour of coeducational PE. The arguments were divided into two categories: educating children to become members of society and increasing diversity in PE.

Cheerleading on esteettinen, voimaa, kestävyyttä ja esiintymistaitoa vaativa kilpaurheilulaji. Kilpailuissa ohjelman tukena käytetään tarkoin määriteltyä musiikkia, joka tekee ohjelman suorittamisesta sekä katsomisesta mielekästä. Käsittelen tutkielmassani näitä cheerleadingissa käytettyjä kilpailumusiikkeja, joiden tyyli on hyvin ainutlaatuinen, sillä musiikit koostuvat useista eri musiikkikappaleista, ääniefekteistä ja kustomoiduista elementeistä. Selvitän kilpailumusiikkien erilaisia merkityksiä cheerleadereille ja valmentajille, minkä lisäksi pohdin kilpailumusiikkien tilaus- ja tekoprosessia sekä niiden tilaajien että tekijöiden näkökulmista. Aiemman urheilun ja musiikin yhteydestä tehdyn tutkimuksen mukaan musiikki vaikuttaa urheilusuoritukseen positiivisesti, joten oikeanlaisen kilpailumusiikin käyttäminen sekä harjoituksissa että kilpailuissa on tärkeää. Selvitän, millaiset tekijät ja elementit kilpailumusiikissa ovat cheerleadereille merkittäviä sekä miten kilpailumusiikki vaikuttaa urheilusuoritukseen ja joukkueen yhteishenkeen. Kerron myös kilpailumusiikin tilaus- ja tekoprosessista etsien tehokkaita keinoja luoda entistä sopivampia musiikkeja cheerleading-joukkueille. Aineisto koostuu cheerleadereille tehdystä laajasta kyselytutkimuksesta, johon sai vastata sekä monivalintavastauksilla että omin sanoin. Yksilöllisten vastausten myötä tutkimus on pääosin kvalitatiivista, temaattista sisällönanalyysia. Monivalintavastaukset ja vastausten suuri määrä antavat kuitenkin mahdollisuuksia myös kvantitatiivisiin menetelmiin, kuten yleistyksiin ja jaotteluihin. Kyselytutkimuksen lisäksi käytän aineistoina kilpailumusiikkeihin liittyviä videoita sekä Suomen Cheerleadingliiton kilpailusääntöjä ja arvostelukaavakkeita. Olen itse harrastanut cheerleadingia ja tehnyt kilpailumusiikkeja useita vuosia, joten hyödynnän tutkielmassa aineiston lisäksi omaa käytännön kokemustani. Tulokset viittaavat siihen, että kilpailumusiikin merkitykset cheerleadereille ovat moninaiset ja vaihtelevat paljon urheilijasta sekä valmentajasta riippuen. Kaikista tärkein rooli kilpailumusiikilla on kuitenkin niin sanotun hyvän fiiliksen tuojana harjoittelun ja kilpailusuorituksen aikana. Kilpailumusiikki tuo urheilijoille voimaa ja motivaatiota sekä helpottaa esiintymistä. Se nähdään myös yhteishengen luojana sekä musiikin suunnitteluvaiheessa että ohjelmaa tehdessä. Kilpailumusiikin suunnitteluun ja ideointiin kannattaakin osallistaa koko joukkue, jotta musiikki vastaisi mahdollisimman monen urheilijan toiveita ja että siitä muodostuisi joukkueelle tärkeä, yhteishenkeä lisäävä kilpailuohjelman ääniraita.

In recent years, children’s sports club activities have become more popular and children join clubs younger than before. Coaches have a key role in reaching both sporting and educational goals. The purpose of this thesis was to research how Finnish scientific texts have dealt with the role of sports coach as an educator over the last 20 years. A descriptive literature review was used as a research method, in which the methodological rules didn’t limit the choice of material. The aim, however, was to describe the role of a sports coach as an educator broadly and to classify its features. Clubs offering sports activities for children play a part in children’s physical education. In physical education, exercise is viewed from education’s point of view and its objectives are divided into two parts: education for physical activity and education through physical activity. Sports clubs can support the development of children comprehensively, as children participating in sports club activities are often very interested in sports. On the other hand, the big-gest challenge for clubs in terms of physical education is the heterogeneous know-how of coaches. Children’s coaches’ educational responsibility is inevitable, as sports are used to create educational situations where it is possible to influence the children’s behaviour and thinking. Coaches use a variety of means to support the achievement of educational goals. The guiding factor for a coach is his or hers educational consciousness, which means the coach’s awareness of how to act as an educator. The conclusion of this thesis is that the educational competence of children’s sports coach enables high quality sports education in sports clubs. The results of this thesis can be used to develop coaching for children and to educate coaches. Further research on developing sport’s coaches’ educational skills is needed.

Tässä maisterintutkielmassa käsitellään aktiivisesti urheilevien nuorten naisten ystävyyssuhteita. Tutkielmassa tarkastellaan, miten urheilevat nuoret naiset kuvailevat ystävyyssuhteitaan ja minkälaisia merkityksiä ne saavat ystävyyksiin liitettävissä ideaaleissa ja käytännöissä. Tutkittavana on lisäksi näissä käytännöissä esiintyvät sosiaaliset resurssit, joita ovat sosiaalinen tuki ja osallisuus. Tutkielmassa kartoitetaan, miten urheilu ja ystävyys kietoutuvat toisiinsa. Aineisto koostuu kuudesta 17–18-vuotiaan nuoren naisen teemahaastattelusta. Nämä nuoret asuvat pääasiassa pääkaupunkiseudulla ja ovat harrastaneet lapsuudesta asti urheilua eri muodoissa. Haastateltavat rekrytoitiin lähipiirin avulla ja haastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina. Haastatteluaineiston analyysia tehdään tutkimuksessa sisällönanalyysin keinoin. Analyysissa lähdettiin liikkeelle litteroimalla ja jäsentämällä tekstiä etsien haastattelurungon mukaisesti kiinnostavia ilmiöitä liittyen tutkimuskysymyksiin. Aineistoista nostettiin teemoittain eri värikoodien alle näitä ilmiöitä. Teemoittelun avulla löytyi tutkimuksen pääteemat: ystävyyden ideaalit ja käytännöt sekä urheilun ja ystävien yhteys. Analyysin pohjalla toimi aikaisempi tutkimus, jonka mukaan urheilevilla nuorilla on monipuoliset ja laajat ystäväverkostot. Näkemys nuorista aktiivisina resurssien kerääjinä ja käyttäjinä oli myös keskiössä. Tutkielmassa havaittiin urheilevien nuorten naisten muodostavan laajasti erilaisia sosiaalisia suhteita niin harrastuksissa, koulussa kuin vapaa-ajallakin. Nuoret naiset olivat muodostaneet elämässään monia erilaisia luottamuksellisia ystävyyssuhteita. Luottamus nousi merkittävimmäksi odotukseksi ystävyyssuhteessa ja sen mukaan myös tehtiin rajanvetoja eri ystävyyksien välillä. Ystävyyksissä arvostettiin lisäksi vastavuoroisuutta ja tasapainoisuutta ja niissä koettiin usein osallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Ristiriitatilanteissa ja porukasta ulosjäämisessä epäluottamus ja itsekkyys nähtiin ratkaisevina tekijöinä. Aktiivisesti urheilevat nuoret naiset ovat muodostaneet urheilullisen elämäntavan, johon astuessa he ovat kantavan ja mahdollisuuksia tuottavan rakenteen sisällä. Urheilullisen elämäntavan luomat potentiaaliset mahdollisuudet muodostaa luottamuksellisia suhteita erilaisissa yhteisöissä on merkittävää nuorten hyvinvoinnin kannalta. Nämä nuoret kokevat suhteissaan sosiaalista tukea kuten kannustusta, luottamusta, solidaarisuutta ja yhteisöllisyyttä.

The research of nationalism is spread through different branch of science. One way to research nationalism is to see it through its origins. The ethnic composition of a group of people can be one reason for the rise of nationalism. Also, modern developments in society can be the starting point for nationalism and nationalistic idealization. Furthermore, nationalism can be researched through new ways which combine more than one discipline. Ethnic nationalism includes emotional concepts, for example, people, language, and symbols which makes it so emotionally charged. Due to its emotionally charged nature ethnic nationalism can be a reason for conflicts. This research looks at the dissolution of Yugoslavia (1991–1995) as an example how ethnic nationalism can be one of the core problems in a society and the cause for an ethnic conflict. The research is based on literature. Federal Republic of Yugoslavia was born after the second World War. The constituent republics were Slovenia, Croatia, Macedonia, Serbia, Montenegro and Bosnia-Herzegovina. In addition to the republics there were two autonomous provinces of Vojvodina and Kosovo. The area has gone through many wars over the last hundred years and the latest of them was the Yugoslavia wars. The area has tried to create a union of Slavic people and strong sense of nationalism, but the effort has not really created a permanent long-lasting solution. The Federal Republic of Yugoslavia was the first successful effort to create an alliance between the nations in the Balkans area. The political changes, for example, the end of the Cold War and the collapse of the Soviet Union created political problems in Yugoslavia. Due to the political turmoil several nationalistic leaders were able to get in to power by using nationalistic rhetoric and symbols. Especially ethnic rhetoric was used by the leaders and other political figures. The dissolution of Yugoslavia was a series of wars, political maneuvering and slow response from the international community. The conflict was ended by Dayton Agreement in December 1995. Nationalism can be a way to define one’s country but at the same time nationalism can be so fascinating that people can go to war and conduct acts of violence. Despite the research nationalism can rise very easily and unnoticed. Ethnicity and ethnic nationalism use symbols and rhetoric that is charged with emotion. The emotional connection makes it dangerous and while strong emotions relate to nationalism the result is usually an ethnic conflict. The dissolution of Yugoslavia was not only an ethnic conflict. The conflict started as a political and economic problem and the areas ethnic tensions made the conflict very brutal. The political elite made the conflict last longer by using nationalistic rhetoric, propaganda and symbols to gain more political power and influence. Some of the leaders managed to keep themselves in power even after the war. The international intervention was slow and ineffective causing a lot of criticism. In this research sports are used to illustrate the connection between nationalism and sporting event. The main idea is to see how a nationalism can be seen in the society and it is not just an armed conflict. In the case of Yugoslavia, the underlining ethnic tension have been there for centuries and they have not been resolved. Sports and the fan groups are one example to see how the nationalistic energy is still present in the Balkans area.

Aim. According to earlier research, motivation is closely related to many issues in sports, such as success, enjoyment, persistence and intensity. The self-determination theory (SDT) was chosen as the theoretical framework of the present study. According to the SDT, motivation is divided into intrinsic motivation, extrinsic motivation and amotivation. In the present study, an attempt was made to examine the effects of motivation on dropout from organized ice hockey among adolescent boys. In addition, the purpose was to examine the effects of motivation on success in ice hockey and how parental support and pressure affect players’ motivation. Method. Participants (n=671) of the study consisted of 14- and 15-year-old boys participating ice hockey. They completed a survey questionnaire which included Sport Motivation Scale (SMS) and Parental Involvement Sport Questionnaire (PISQ). The player license information was collected from the Finnish Ice Hockey Association. Motivational profiles were developed using cluster analysis. In order to examine motivational differences and differences among parental involvement in clusters, the Kruskal-Wallis test was conducted. Results and conclusion. Based on cluster analysis, four different motivational subgroups were identified: 1) high amotivation, 2) low intrinsic and extrinsic motivation, 3) high intrinsic and extrinsic motivation and 4) high intrinsic motivation. The participants in group 1 were more likely to drop out from ice hockey and were less successful than the participants in other groups. When it comes to parental involvement, the participants in group 4 reported more support from parents than the participants of groups 1 and 2. The participants in group 4 also reported less pressure from parents than the participants in other groups. The present findings appear to support previous research on the role of motivation in the prediction of dropout. The current findings highlight the importance of supporting young athletes’ motivation for their sport participation. It is recommended that the sport practitioners should invest more on supporting especially the development of athletes’ intrinsic motivation.

Tutkielma käsittelee oikeusturvaan liittyviä näkökulmia luotaessa porttikieltojärjestelmää urheilutilaisuuksia varten. Ennaltaehkäisevä porttikieltojärjestelmä voisi edistää turvallisuutta ja viihtyvyyttä urheilutilaisuuksissa. Samalla voitaisiin ehkäistä häiriökäyttäytymistä ja järjestelmä mahdollistaisi rankaisutoimenpiteenä porttikiellon langettamisen henkilölle, joka häiriköi urheilutilaisuudessa. Sisäministeriön loppuraportissa vuodelta 2014 on ehdotettu porttikieltojärjestelmän luomista sopimusperäisesti. Euroopassa usealla valtiolla on käytössä porttikieltojärjestelmiä, mutta Suomessa vastaavanlaista järjestelmää ei ole vielä luotu. Ainoa ”porttikieltojärjestelmä”, joka Suomessa on voimassa lainsäädännön turvin, perustuu arpajaislakiin. Tämän takia haetaan vaikutteita kasinoiden porttikieltojärjestelmästä. Lisäksi tutkimuksessa haetaan vaikutteita järjestelmän oikeusturvaan urheilun sisältä, omalta osaltaan kurinpidon menettelyn takeista, antidopingsäännöstön viimeisten muutosten trendeistä sekä Veikkausliigan yleisistä sopimusehdoista. Järjestelmän menettelyn tulisi täyttää fair trial -vaatimukset eli häiriköksi epäillyn henkilön oikeusturvasta tulisi huolehtia, kun hänen käytöksensä epäillään olleen porttikieltojärjestelmän sääntöjen vastaista. Luotaessa menettelyä tulisi huomioida, että menettelystä voitaisiin luoda kustannustehokkaasti oikeudenmukainen ja tehokas. Omana näkökulmana käsitellään yleisimpiä porttikieltoon johtavia tekoja ja työssä tarkastellaan tekojen määrittelyn tärkeyttä osana oikeusturvaa. Tutkielman johtopäätöksissä luodaan oletettu prosessikaavio porttikieltojärjestelmään tutkielmassa käsiteltyjen asioiden pohjalta. Lisäksi tutkielmassa esitettyjen näkökantojen perusteella tehdään huomioita järjestelmän kustannustehokkuuden ja oikeusturvan takaamisen kannalta. Porttikieltojärjestelmän menetelmän laatimisessa tulisi korostaa oikeusturvanäkökannalta menettelyn toimielinten riippumattomuutta sekä porttikieltoon johtavien tekojen selkeää määrittelyä tulevan järjestelmän säännöstössä. Tavoitteena oli nostaa tarkasteluun oikeusturvaan liittyviä näkökantoja laadittaessa porttikieltojärjestelmä urheilutilaisuuksia varten.

Tässä tutkielmassa tarkastellaan kahden urheilijan, Antti Ruuskasen ja Sami Jauhojärven, murteenkäyttöä ja sen variaatiota. Tutkielmassa selvitetään, millaisia murrepiirteitä esiintyy heidän videoidussa puheessaan, omissa sosiaalisen median päivityksissään ja heistä kertovien artikkeleiden sitaateissa. Lisäksi tutkitaan sitä, miten tavalliset kielenkäyttäjät suhtautuvat heidän puhetapaansa ja mitä murrepiirteitä he nostavat urheilijoiden puheesta esille. Tutkielma edustaa sosiolingvististä murre- ja variaationtutkimusta sekä kieliasennetutkimusta. Puhutun murteen lisäksi tarkastellaan myös kirjoitettua murretta. Tutkielman aineisto koostuu neljästä eri osasta: 1) urheilijoiden videoiduista haastatteluista, joita on yhteensä noin 20 minuutin verran, 2) urheilijoiden itsensä kirjoittamista sosiaalisen median päivityksistä, 3) lehtiartikkeleista, joissa urheilijoiden sitaatit on kirjoitettu murteellisesti sekä 4) 53 tavallisen kielenkäyttäjän vastauksista asennekyselyyn. Työssä vertaillaan eri aineistoja kokonaisvaltaisen kuvan saamiseksi. Tutkielmassa osoitetaan, että urheilijat käyttävät puheessaan monipuolisesti oman kotimurrealueensa murrepiirteitä. Molemmilla urheilijoilla esiintyy systemaattisimmin laajalevikkisiä murrepiirteitä, mutta jonkin verran myös ahtaammin juuri kyseiselle murrealueelle tyypillisiä piirteitä. Omissa teksteissään he käyttävät murretta selvästi vähemmän tai eri tavalla kuin puheessaan, mikä saattaa selittyä sillä, että heidän tavoitteenaan on tuottaa mahdollisimman helposti luettavia viestejä kaikille seuraajilleen. Lehtiartikkeleiden sitaatit mukailevat urheilijoiden puhetta suhteellisen todenmukaisesti, vaikkakaan kaikkia vaikeasti havaittavia foneettisia murrepiirteitä ei teksteissä esiinny. Kyselyaineistoista käy ilmi, että suurin osa vastaajista pitää molempia urheilijoita miellyttävinä, eikä murteenkäyttö juurikaan häiritse puheen ymmärtämistä. Ruuskanen koetaan keskimäärin helpommin lähestyttävämmäksi ja hauskaksi, kun taas Jauhojärveä pidetään asiantuntevampana ja vakavampana. Pääosin urheilijoihin itseensä ja heidän käyttämäänsä kieleen kuitenkin suhtaudutaan positiivisesti, ja murteenkäyttöä pidetään merkkinä aitoudesta ja rehellisyydestä. Tutkielma erottuu menetelmiltään aiemmasta sosiolingvistisestä variaationtutkimuksesta tutkimalla yksityishenkilöiden sijaan julkisuudenhenkilöitä sekä aineiston osalta, sillä työssä tutkitaan sekä puhuttua että kirjoitettua murretta niin urheilijoiden itsensä kuin muiden tuottamana. Lisäksi kyselyaineisto valottaa sitä, miten tavalliset kielenkäyttäjät suhtautuvat urheilijoihin, ja miten murre vaikuttaa heidän julkisuuskuvaansa.