Browsing by Subject "utilitarismi"

The objective of the study was to clarify how animal rights view and animal-protection appears in the adolescents´ perceptions of animals´ use in food production. In the animal rights view animals´ use is critically examined, whereas animal-protection focuses on the animal welfare without challenging animals´ use itself. Animal rights view was examined by two animal philosophic theories, preference utilitarianism and animal rights theory. In the examination of the animal-protection views utilitarianism and the ambivalence of the human-animal relationship served as a theory. The connection of diet followed by the young people to their views was also examined, because the earlier study shows that following vegan and vegetarian diet supports animal rights view more strongly, whereas the omnivore´s animal ethical views are multiple. Animal ethics has been presented to be added to the contents of the home economics subject, because it is strongly related to today's sustainability- and food education. The data of the study was collected as a part of a survey that was published in Helsingin Sanomat in March 2020. The analysis focused on the age group 15–25. Material included answers to one open question about animals' welfare and rights in food production. The material was qualitatively analysed by using thematic analyses. As a result, five themes were found: questioning of the animals' use, criticism of factory farming, promotion of welfare, defence of the Finnish production and defence of eating meat. The first two represented the animal rights view. Respondents questioning animals´ use considered using animals ethically problematic, whereas in the criticism of the factory farming the animals' intensive production was resisted but not animals' use itself. The animal-protection view appeared as a desire to promote the welfare on farm animals without criticising structures of the food production. The defenders of the Finnish production considered that the welfare is coming true well enough in Finland. A small group did not consider paying attention to the animals' rights and welfare at all important. Animal rights view was most common among vegans, which supports previous studies. Results can be utilized in the planning of teaching materials about farm animal welfare and rights.

Aivoja tutkivien tieteiden kehityksen myötä nk. aivojenjäljittelyteknologia on noussut yleisen mielenkiinnon kohteeksi, herättäen ihmisissä sekä innostusta että vastustusta. Aiemmissa tutkimuksissa aivojenjäljittelyteknologian hyväksyttävyyttä koskevia arvioita on tarkasteltu suhteessa erilaisiin selittäviin taustamuuttujiin, kuten persoonallisuuteen ja arvoihin. Tutkimatta on kuitenkin toistaiseksi ollut erilaisten moraaliperiaatteiden yhteys aivojenjäljittelyteknologiaa koskeviin asenteisiin. Tässä tutkielmassa koetellaan aiemmissa kokeissa havaittujen ilmiöön liittyvien yhteyksien toistettavuutta, sekä uutena elementtinä tutkitaan välineellisen vahingonteon hyväksymisen sekä psykopatian yhteyttä aivojen jäljittelyä koskeviin moraaliarvioihin. Tutkimuksen hypoteesit esitettiin rakenneyhtälömallissa, joka esirekisteröitiin ennen aineistonkeruuta. Aineisto kerättiin kyselytutkimuksena internet-pohjaisesti Prolific-tutkimusalustan kautta ja se koostui 1004 vastaajasta. Moraaliarvioita aivojäljittelyteknologiasta mitattiin aiemmin kehitetyn Aivojen jäljittelyn hyväksyttävyys -tarinan ja tähän liittyvän kysymysjoukon avulla. Taipumusta utilitaristiseen päätöksentekoon mitattiin Joshua Greenen moraalidilemmoilla sekä Oxford Utilitarianism Scale -mittarilla. Psykopatiaa mitattiin The Short Dark Triad -mittarilla. Esitetyn mallin yhteensopivuutta havaintoaineiston kanssa arvioitiin tarkastelemalla joukkoa ennalta määritettyjä yhteensopivuusindeksejä. Mallivertailun tulokset tukivat keskeisimpiä hypoteesejä. Erityisesti alttius hyväksyä vahingonteko yleisen edun nimessä oli yhteydessä aivojen jäljittelyn suurempaan hyväksymiseen. Ennakoitua yhteyttä psykopatian ja aivojen jäljittelyn hyväksymisen välillä ei havaittu, mutta psykopatiaan läheisesti liittyvän machiavellismi oli yhteydessä aivojen jäljittelyn suurempaan hyväksymiseen. Tulosten pohjalta esitettiin useita mahdollisia jatkotutkimushypoteesejä. Tutkimuksen toivotaan edistävän kysymysten ympärillä käytävää vuoropuhelua ja auttavan erilaisten teknologista kehitystä koskevien eettisten arvostelmien ymmärtämisessä.

Vuonna 1965 filosofi Jan Narveson julkaisi artikkelin pasifismin ristiriitaisuudesta. Sen mukaan todetessaan väkivallan moraalisesti vääräksi, pasifismi implikoi, että ihmisillä on oikeus olla kohtaamatta väkivaltaa. Pasifismi kieltää voimakeinojen käyttämisen väkivallan estämiseksi, mikä on ristiriidassa alkuperäisen väitteen väkivallan vääryydestä kanssa. Tutkielmassa tarkastellaan Narvesonin argumenttia suhteessa pasifistisiin teorioihin ja Narvesonin utilitaristiseen ajatteluun. Lisäksi käsitellään yleisimpiä Narvesonille esitettyjä vasta-argumentteja sekä transformatiivisen pasifismin tarjoamaa ratkaisua pasifismin ongelmiin. Tutkimuksen aineistona on alkuperäisen artikkelin lisäksi 24 myöhempinä vuosikymmeninä julkaistua kirjoitusta, joissa Narveson ja muut kirjoittajat väittelevät aiheesta. Kriitikot pitävät Narvesonin absoluuttista määritelmää pasifismille olkinukkena. Narvesonin ristiriita-argumentti perustuu auki kirjoittamattomille premisseille, joita muut eivät hyväksy. Näitä premissejä ovat esimerkiksi Narvesonin määritelmät oikeuden, voimankäytön ja vastustamisen käsitteille. Vuonna 1967 Narveson julkaisi kaksi kirjoitusta utilitarismista. Yhteys tekoutilitaristisen ajattelun ja Narvesonin pasifismia koskevien ajatusten välillä onkin ilmeinen. Artikkeleiden vertailu paljastaa, etteivät Narvesonin argumenttia kritisoineet kirjoittajat jaa hänen eettistä tausta-ajatteluaan ja sen vuoksi pasifismia koskevan eettisen debatin argumentit eivät kohtaa. Transformatiivinen pasifismi on kontingentin pasifismin alalaji, johon sisältyy pyrkimys väkivallattomuuteen, mutta se korostaa kieltojen sijaan aktiivista työtä väkivaltaa tuottavien rakenteiden ja kulttuurin muuttamiseksi. Tutkielmassa vertaillaan Jan Narvesonin ja Iain Atackin pasifismia käsitteleviä artikkeleita, joiden lähtökohtainen kritiikki pasifismia kohtaan on samanlainen. Narveson tuomitsee pasifismin ristiriitaiseksi, mutta Atack löytää ratkaisun transformatiivista pasifismia vastaavasta määritelmästä. Jan Narvesonin tekoutilitaristisen tausta-ajattelun tarkasteleminen ja hänen pasifismiartikkelinsa vertaaminen Iain Atackin artikkeliin osoittaa, etteivät Narvesonin johtopäätökset pasifismin ristiriitaisuudesta seuraa hänen rakentamastaan olkinukesta. Pikemminkin johtopäätökset perustuvat sitoutumiselle tietynlaiseen seurauseettiseen ajatteluun sekä pasifismin negatiiviseen määritelmään. Transformatiivisen pasifismin tarjoama positiivinen rauhan paradigma on aiempia kritiikkejä tehokkaampi Narvesonin ristiriita-argumenttia vastaan.

Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan suoran toiminnan oikeutusta poliittisen protestin muotona. Aihetta lähestytään yhteiskunnallisena ilmiönä, mutta moraalifilosofian näkökulmasta pyrkien löytämään yleisen oikeutuksen periaatteita. Suora toiminta muuttamaan välittömästi asiaa, joka koetaan epäoikeudenmukaiseksi. Suora toiminta eroaa kansalaistottelemattomuudesta ja muista protestin muodoista siinä, etteivät sen tavoitteet ole epäsuoria, välillisiä. Tutkielmassa esitellään aluksi suoran toiminnan suhde muihin yhteiskunnallisen vaikuttamisen muotoihin ja tarkastellaan niiden yhtymäkohtia. Myös muiden toimintamuotojen oikeutusta tarkastellaan lyhyesti liberalismiin ja demokratiaan keskittyvässä viitekehyksessään. Suora toiminta määritellään niin, että sitä voidaan tarkastella moraalifilosofisena kysymyksenä. Lisäksi eritellään joukko filosofisia näkökulmia, joista suoraa toimintaa toiminnan muotona voi yhteiskunta- ja moraalifilosofisesti kritisoida. Suoran toiminnan oikeutusta lähestytään preferenssiutilitarismin näkökulmasta keskittyen toimijan moraaliseen velvollisuuteen arvioida tekonsa seurauksia. Lisäksi oikeutusta tarkasteltaessa hyödynnetään suoran toiminnan historialliseen anarkistiseen taustaan liittyvää prefiguratiivista toiminnan etiikkaa. Utilitarismin kritiikkiä ja prefiguratiivisuuden erilaisia eettisiä ymmärrystapoja tutkitaan eri näkökulmista. Suoraa toimintaa tarkastellaan kriittisesti myös väkivallan kysymyksen ja määritelmien kautta. Suoran toiminnan oikeutuksen analyysissä otetaan huomioon sen historia osana yhteiskunnallisia kamppailuja tasa-arvosta. Tutkielmassa tarkastellaan kahta suoran toiminnan esimerkkiä: Tuotantoeläinkysymystä eläinoikeustoimijan toiminnan näkökulmasta sekä talonvaltausta toimintana, jossa ihmisen perustarpeet ja yksityisomaisuuden suoja asettuvat vastakkain. Tutkielmassa kysytään myös, millaisia moraaliarvostelmia liittyy keskenään erilaisiin toiminnan muotoihin ja mitkä niitä yhdistävät. Tuloksena esitetään preferenssiutilitarismiin ja prefiguratiiviseen etiikkaan perustuva suoran toiminnan oikeutus. Se edellyttää toiminnan muodon moraalisessa harkinnassa universaalin tasa-arvon huomioimista, tavoitteiden ja keinojen eettistä punnitsemista ja saavutettavien tulosten arviointia sen valossa, millaisia preferenssejä on niillä, joihin toiminta vaikuttaa: Suora toiminta on poliittisen protestin aktiivinen muoto, joka saa yleisen oikeutuksensa kaikkien hyvän tavoittelusta ja tekokohtaisen oikeutuksensa toiminnassa käytettyjen keinojen yhteensopivuudesta päämäärän kanssa.

Tiivistelmä Referat Tutkielmani tarkoituksena on analysoida Rawlsin kirjassaan Oikeudenmukaisuusteoria muotoilemaa teoriaa oikeudenmukaisuudesta. Keskityn hänen teoriaansa vain siltä osin, kuin se on ilmaistu tässä yhdessä teoksessa. Keskityn analyysissä Rawlsin käyttämiin käsitteisiin, argumentaatioon ja taustaedellytyksiin. Tutkimuskysymykseni on, miten hyvin Rawls ottaa huomioon yksilönvapauden ja uskonnollisen suvaitsevaisuuden kirjassaan esittämässään teoriassa. Pyrin myös selvittämään, miten Rawls ymmärtää rationaalisuuden ja vapauden käsitteet sekä miten sisäisesti johdonmukainen hänen teoriansa on. Pääasiallisena lähteenä työssäni käytän John Rawlsin teosta A Theory of Justice (2008) ja Rawlsin yleisimmin tunnettujen termien sekä suorien lainausten suomennoksissa olen turvautunut Terho Pursiaisen suomennokseen Oikeudenmukaisuusteoria (1988). Ensimmäisessä pääluvussa esittelen tutkimuksen aiheen, tutkimustehtävän sekä Rawlsin teorian pääpiirteissään. Rawlsin tarkoituksena on ollut luoda yhteiskuntasopimustraditiota jatkava kilpaileva teoria utilitarismille, jonka hän koki teoksensa kirjoittamisen aikoihin olevan vallitseva trendi yhteiskuntafilosofiassa. Hänen teoriansa tarkoituksena on huomioida yksilönoikeudet ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus edeltäjiään paremmin. Toisessa pääluvussa tarkastelen Rawlsin oikeudenmukaisuusteoriaa tarkemmin. Tarkastelen teorian sisältämiä oletuksia ja perusteita vapauden suhteen sekä teorian sisältämää menetelmää yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden varmistamiseksi. Rawls olettaa, että rationaaliset alkuasetelman osanottajat valitsisivat kaksi oikeudenmukaisuuden pääperiaatetta, vapausperiaatteen ja eroperiaatteen. Periaatteiden valintaprosessin oikeudenmukaisuuden varmistamiseksi päätökset tehtäisiin tietämättömyyden verhon takaa, jotta valitsijoiden henkilökohtaiset sidonnaisuudet eivät vaikuttaisi lopputulokseen. Kolmannessa pääluvussa käsittelen muuta aiheeseen liittyvää kirjallisuutta, jonka avulla tarkoituksenani on käsitellä Rawlsin käyttämiä keskeisiä käsitteitä eri näkökulmasta. Tarkastelen erityisesti liberaalia traditiota ja rationaalisuutta sekä sidonnaisuuksien vaikutusta rationaalisuuden syntyyn. Johtopäätöksenäni on, että Rawlsin kirjassaan muotoilema oikeudenmukaisuusteoria ei ansioistaan huolimatta kykene riittävällä tavalla huomioimaan yksilönvapauksien turvaamista eikä uskonnollisen suvaitsevaisuuden toteutumista. Rawlsin teorian voimakkaasti hypoteettinen luonne estää teorialle keskeisten rationaalisuuden ja oikeudenmukaisuuden ilmenemisen johdonmukaisesti. Rawlsin teoriassaan kuvaama rajoitettu moraalinen subjekti ei ole kykenevä tekemään merkittäviä valintoja oikeudenmukaisuudenperiaatteiden suhteen.