Browsing by Subject "vaikutukset"

Kosteikon perustaminen tai kunnostaminen on ympäristöä muuttava hanke, jolla liki aina on sosiaalisia vaikutuksia alueelle. Muutokset ihmisten lähiympäristössä heijastuvat heidän elinoloihinsa, hyvinvointiin sekä viihtyvyyteen. Ympäristöä muuttavien hankkeiden suunnittelijoiden, toteuttajien ja esimerkiksi lähiympäristön asukkaiden näkemykset hankkeen hyödyistä ja haitoista voivat olla moni-naiset ja osin jopa hyvin erilaiset. Sosiaalisten vaikutusten arviointi on menetelmä tai toimintastrategia, jolla hankkeen vaikutuksia ihmisten elinoloihin, hyvinvointiin sekä viihtyvyyteen voidaan arvioida. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli pyrkiä tunnistamaan kosteikon perustamisen vaikutuksia toteuttajiin ja lähiympäristöön sekä lähiympäristön asukkaisiin. Tarkastelun kohteina ovat: 1) toteuttajien sekä lähialueen asukkaiden väliset suhteet, 2) intressit kosteikon rakentamiseen, 3) kosteikkojen perustamisen haasteet, 4) toteuttajien kokemukset ja odotukset kosteikon odotetuista ja havaituista vaikutuksista sekä 5) halukkuus perustaa kosteikoita ilman ulkopuolista rahoitusta. Tutkimusaineiston muodostivat kaksi Kotiseutu-kosteikko Life+ -hankkeen mallikohteiden toteuttajille suunnattua lomakekyselyä. Ensimmäinen kysely suoritettiin ennen kosteikkojen toteuttamista ja toinen toteuttamisen jälkeen. Tulkintaa tukemaan suoritettiin kosteikoilla kaivutöiden yhteydessä toteuttajien ja lähialueen ihmisten teemahaastatteluja ja lisäksi puhelinhaastatteluja. Idea kosteikon rakentamiseen kykeni lähtemään monesta erilaisesta suunnasta. Ratkaisevan aloitteen idean muodostumisesta itse toteuttamisen konkreettiseen valmisteluun olivat Life+ -kosteikkojen kohdalla ottaneet liki puolessa tapauksista maanomistajat. Heidän rinnallaan aktiivisina aloitteentekijöinä olivat metsästysseura tai -seurue, mutta yksittäisissä tapauksissa myös moni muu taho. Yleisimmin yhteistyöhön päätyivät aktiiviset metsästävät, kalastavat ja koiraharrastuksissa mukana olevat henkilöt, jotka jakoivat kiinnostuksen luonnon tarkkailuun ja hoitoon. Toteuttajat näkivät kosteikon vaikutukset lähiympäristöön ja sen ihmisiin positiivisina eikä negatiivisia arvioita ilmennyt. Heidän odotuksensa vaikutuksista olivat korkealla ja ne myös toteutuivat. Toteuttajat pitivät keskinäisiä suhteitansa kautta linjan hyvinä tai erittäin hyvinä. Yksimielisimmin toteuttajat näkivät kosteikon arvon luonnonhavainnoinnin mahdollistajana ja sekä vesilintujen määrän lisääjänä. He myös arvioivat, ettei kosteikon toteuttaminen synnyttänyt kateutta muissa alueen ihmisissä. Odottamattomia haasteita toteuttamisen aikana aiheuttivat useimmiten luonnonolosuhteet, ja selviytymisessä auttoi usein osaava kaivinkonekuski. Haasteina koettiin myös lupaviranomaisten hidas toiminta ja Life+ -hankkeen resurssien puute ja kosteikkosuunnittelijoiden lomat. Näistä selvittiin monissa tapauksissa odottamalla vain kärsivällisesti. Kynnyskysymyksenä kosteikkojen rakentamiselle pidettiin ulkoista rahoitusta. Toteuttajat pitivät Life+ -rahoitusta hyvin merkityksellisenä toteuttamiselle. Vaihtoehtona tälle he pitivät lähinnä maatalouden ei-tuotannollista tukea tai Leader-rahoitusta. Muita rahoituslähteitä ei joko oikein edes tunnettu tai nähty merkittävänä. Toteuttamista eteenpäin vieväksi ja toteuttamisen kannalta tärkeäksi vastaajat kuitenkin kokivat Life+ -hankkeen rahoituksen rinnalla sen tarjoaman suunnittelu- ja toteutusavun. Tulosten mukaan kosteikkojen rakentamiselle ei voida määritellä lähtökohtien ja toteuttajatahojen osalta yhtenäistä samaa muottia, jonka mukaan kaikki hankkeet etenisivät. Toteuttajien kokemukset ja odotukset kosteikkohankkeen eri vaiheissa olivat kautta linjan positiivisia ja nämä odotukset voidaan katsoa kytkeytyvän osittain motiiveiksi kosteikkojen perustamisen taustalle. Tulosten perusteella ei näytä olevan esteitä, miksi kosteikkojen rakentaminen ei jatkuisi tulevaisuudessakin. Hyvien tulosten taustalla täytyy muistaa kuitenkin Kotiseutukosteikko Life+ -hankkeen toimiva konsepti, joka mahdollisti sujuvan kosteikkojen toteuttamisen. Lisäksi mallikohteiksi oli valittu sellaisia kohteita, joiden lähtökohdat olivat hyvät. Toteuttajatahojen väliset suhteet sekä maastolliset piirteet olivat myös kunnossa.

The main motivation for this thesis is to analyze whether there is a statistical relationship between shocks in oil prices and macroeconomic variables in Finland. Previous studies have suggested that oil price shocks may have effects on macroeconomic aggregates including real GDP, industrial production, CPI inflation, and unemployment. Although there is extensive literature on the topic, little empirical work has been done in Finland. The theoretical part of this study is focused on analyzing the suggested economic relationships between changes in oil prices and macroeconomic variables. The specific features of the Finnish economy related to consumption and acquiring of oil are presented, with comparisons made with the US. An extensive overview of the existing literature on the topic will also be included. In the empirical part of the thetis bivariate and multivariate vector autoregressive (VAR) models are used on Finnish data to study the relationship between oli price shocks and a number of macroeconomic variables. Both monthly and quarterly data is used for the period 1985m6-2010m12 (1985q3-2010q4). Different oil price series and transformations are used in order to ensure robustness of the results and to test for possible asymmetric effects. Findings from bivariate VAR models suggest that oil price shocks are Granger-causal for changes in real GDP, industrial production, inflation, and unemployment with at Ieast some of the oil shock specifications used. The results for the multivariate VAR models include the most important findings of my thesis, since these models allow us to control for interrelations between macroeconomic variables that could be attributed to the oil shocks in bivariate models. The main findings from multivariate models are that the overall responses of industrial production and real GDP to an oil shock are negative, while responses of CPI inflation and the unemployment rate are positive. The findings from the asymmetric oil price series suggest that the responses to positive and negative oil shocks are symmetric.

Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää onko uutisoinnilla vaikutusta kuluttajien talousodotuksiin Suomessa. Erityisesti perehdytään negatiivisen uutisoinnin mahdollisien vaikutusten tutkimiseen. Odotusten muodostumisen ymmärtämistä voidaan pitää kuluttajien käyttäytymisen selittämistä helpottavana keinona ja tätä kautta myös muiden talouden ilmiöiden selittäminen on vähemmän hankalaa. Tutkittavana aikaperiodina käytetään vuosia 1990–2008. Tutkimus pyrkii myös vastaamaan kysymyksiin uutisoinnin volyymin muutoksesta suhteessa reaalitalouden vaihteluihin sekä positiivisen uutisoinnin merkittävyydestä. Pro gradu -tutkielmassa luodaan useita erilaisia uutisindeksejä ja tutkitaan näiden vaikutuksia useissa regressioyhtälöissä. Tarkastelutasot ovat kuukausi- ja kvartaaliaikasarjoja. Tutkimuksen uutisindeksit luodaan kvantitatiivisin perustein. Otsikkohauin muodostetaan tiettyjen hakusanojen (esim. 'lama', 'irtisanominen' ja 'elpyminen') avulla volyymipohjaisia aikasarjoja. Tämän jälkeen muodostetaan erilaisia regressioita käyttäen selittävinä muuttujina sekä uutisindeksejä että kontrollimuuttujia. Selitettävänä muuttujana käytettiin Tilastokeskuksen tuottamaan kuluttajaluottamusbarometria ja sen alakysymyksiä henkilökohtaisista, yleisistä ja työttömyysodotuksista. Tämän tutkielman esikuvana ja tärkeimpänä viitteenä on käytetty Domsin ja Morinin (2004) Yhdysvaltoja koskevaa tutkimusta, joka tutkii kuluttajien luottamuksen, talouden ja median välisiä yhteyksiä tutkimuskysymyksen ollessa hyvin samankaltainen tämän tutkielman tutkimuskysymyksen kanssa. Myös tutkimusmetodit ovat yhteneviä Domsin ja Morinin (2004) tutkimuksen kanssa; pro gradu -tutkielmassa käytetty regressioyhtälö on hyvin samankaltainen Domsin ja Morinin (2004) tutkimuksen kanssa. Tästä pro gradu -tutkielmasta saadut tulokset ovat linjassa aikaisempien tutkimustulosten kanssa: uutisten havaitaan vaikuttavan kuluttajien talousodotuksiin eli kuluttajabarometriin Suomessa. Tämän lisäksi havaitaan, että negatiivinen uutisointi vastaa suhteellisen hyvin reaalitalouden tapahtumia. Positiivisessa uutisoinnissa taas esiintyy enemmän harhaa: sen volyymien muutokset eivät kuvaa hyvin reaalitalouden tapahtumia. Kuluttajabarometrin alakysymyksiä selitettäessä havaittiin tutkimustuloksina, että uutiset selittävät hyvin yleisiä talousodotuksia ja jonkin verran työttömyysodotuksia, mutta eivät henkilökohtaisia odotuksia. Tästä voidaankin päätellä, että uutisoinnilla ei välttämättä ole kovin suurta vaikutusta kuluttajien odotuksiin oman talouden kehityksestä, vaan media näyttää pikemminkin vaikuttavan kuluttajien odotuksiin vain yleisellä tasolla.