Browsing by Subject "vakaus"
Now showing items 1-4 of 4
-
(2019)Boreal lakes and wetlands that are abundant in the world are vital breeding and resting areas for birds. However, a significant part of wetlands has been globally lost due to human activity. In the study area of this research, Evo, lake habitats are somewhat stable especially in landscape level, changes are mainly lake-specific. Habitat use and its stability have been studied earlier on other bird species, such as ducks (Anas spp.) but little research exists about the matter on wader or shorebird species. This study aimed to compare the patch-scale habitat use stability of two waders; Common Sandpiper (Actitis hypoleucos) and Green Sandpiper (Tringa ochropus). The comparison was also made between the pair densities of these species. Many species are known to benefit from beaver induced floods. However, previous studies have not measured the effect of beaver before, during and after beaver flooding. Therefore, this study aimed to investigate the presence and abundance of Green Sandpiper at different stages of beaver flood. This study showed that the habitat use of Common Sandpiper was more stable than that of Green Sandpiper, although both species showed variation. Pair density of Common Sandpiper was lower than Green Sandpiper’s nearly throughout the study period. Pair density of Common Sandpiper, on the contrary, showed more variation compared to Green Sandpiper’s pair density. Green Sandpipers were observed in nearly all of the beaver ponds in this study. Presence and abundance of Green Sandpiper were highest during the beaver flood, but the numbers stayed high also after the flood. It could be concluded that Common Sandpiper is a species of high site-fidelity and more prone to changes in the environment than Green Sandpiper, which seems to be able to utilize variable habitats, such as flowages regularly created by beaver in the Evo region. In previous studies, many species have been known to benefit from beaver activity, and Green Sandpiper can be seen as a species of plastic habitat use and being able to profit from surroundings altered by beaver. Therefore, this wader benefits notably from beaver floods.
-
(2013)Tutkimuksessa tarkastellaan vakauden ja demokratian ulottuvuuksia G20:n tuottamassa globaalin valuuttajärjestelmän hallinnassa. Tutkimuksen tavoitteena on myös määrittää järjestelmän nykytila ja siihen johtanut historiallinen kehitys, jonka osalta tarkastellaan järjestelmän muutokseen johtaneita murrosvaiheita klassisen kultakannan synnystä Bretton Woods -järjestelmän romahdukseen. Teoreettisena lähtökohtana on jälkikeynesläisen viitekehys, jolloin valtioiden merkitys globaalin valuuttajärjestelmän toimijoina painottuu ja talous nähdään velkavetoisena sekä syklisesti kriistytyvänä. Globaalia valuuttajärjestelmää ei ole mahdollista tarkastella irrallaan globaalista rahoitusjärjestelmästä järjestelmien keskinäisriippuvuuden johdosta. Rahoituksen merkitys valuuttajärjestelmään ilmenee globaalien pääomanliikkeiden ja globaalien epätasapainojen kautta. Hallinnan demokraattisuutta tarkastellaan vastuuvelvollisuuden, julkisuuden ja deliberaation kautta. Tutkimuksen aineistona toimivat G20 valtionpäämiesten kokousten sekä G20 valtiovarainministerien ja keskuspankkiirien kokousten julkilausumat. Analyysimenetelmänä toimii teoriasidonnainen sisällönanalyysi. Tutkimus pyrkii vastaamaan seuraaviin kysymyksiin: 1. Miten G20 tavoittelee globaalin valuuttajärjestelmän vakautta 2. Mitä seurauksia vakauden tavoittelulla on hallinnan demokraattisuuden kannalta? Analyysissä pyritään myös löytämään G20:n määrittely vakaudelle sekä tarkastellaan hallinnan julkisen ulottuvuuden ilmentymiä. Valuuttajärjestelmän hallinnassa painottuu vakauden tavoittelu, mutta vakauden määritelmä jää epämääräiseksi. Hintavakautta korostetaan poikkeuksetta, samoin kilpailullisista devalvaatioista pidättymistä sekä globaalien epätasapainojen epävakauttavaa vaikutusta. Epäsuhteet valuuttakursseissa pyritään käsittelemään koordinaation avulla ja kehittyviä maita käsketään muuttamaan valuuttakurssijärjestelmiään joustavammiksi ja markkinaperusteisiksi. Pääomanliikkeiden epävakauttava vaikutus tunnistetaan, mutta pääomanliikkeiden rajoittamista ei nähdä tarpeelliseksi. Kanavat vastuuvelvollisuuden toteutumiselle jäävät riittämättömiksi, mutta dialogin ja läpinäkyvyyden parantamisen myötä hallinnan julkinen ulottuvuus saa tukea. Vakauden varjolla voidaan joissain tapauksissa estää demokraattisten muutosvoimien toiminta vetoamalla muutoksen mahdolliseen epävakauttavaan vaikutukseen. Vain sellainen muutos, joka ei sisällä uhkaa vakaudelle nähdään oikeutettuna.
-
(2019)Tutkimuksen kohteena oli Bosnia-Hertsegovinan poliittinen järjestelmä, jota tarkasteltiin Lijphartin yhteishallinnallisen demokratian kontekstissa. Yhteishallinnallinen demokratia on poliittinen järjestelmä, jossa heterogeenisissä yhteiskunnissa pyritään varmistamaan demokraattinen järjestys mahdollisimman inklusiivisella päätöksentekomenettelyllä. Aikaisempi Bosnia-Hertsegovinan poliittisen järjestelmään liittynyt tutkimus on kohdistunut ylemmien hallinnon tasojen tutkimukseen päättyen enemmän tai vähemmän yhdenmukaisiin johtopäätöksiin. Tämä Pro gradu-tutkielma keskittyi Bosnia-Hertsegovinan Federaation kantonien demokraattisen suorituskyvyn vertailuun. Tutkimuksessa demokraattinen suorituskyky koostui kolmesta eri muuttujasta: luottamus, tasa-arvo ja vakaus. Luottamuksen mittaamiseen käytettiin äänestysprosenttia, tasa-arvon naisten osuutta kantonien valtuustoissa ja vakaus ilmeni hallitusten vaihtuvuudella tarkastelujakson aikana. Tutkimusmenetelmänä käytettiin vertailevaa tutkimusta, jossa Federaation kymmenestä kantonista tutkittiin kyseisiä muuttujia ajanjaksolla 2010-2018, mikä sisältää yhteensä kolmet vaalit kantonien valtuustoissa. Tämä antoi mahdollisuuden tarkastella pelkästään nykyisen tilanteen lisäksi pidemmän ajanvälin muutoksia. Tuloksissa paljastui, että kantonien välillä oli selkeitä eroja niin demokraattisen toimintakyvyn kuin sen yksittäisien muuttujien osalta. Keskeisimpinä kehityslinjoina huomattiin, että äänestysprosentin trendi oli lähes jokaisessa kantonissa laskeva ja naisten osuus valtuustoissa taas oli nouseva. Kantonit, joissa oli monikansallinen väestö, pärjäsivät jokaisen yksittäisen muuttujan kohdalla paremmin kuin kantonit, joissa oli homogeenisempi väestöjakauma. Kun monikansalliset kantonit poistettiin tarkastelusta, huomattiin että väestön diversiteetin ja demokraattisen suorituskyvyn välillä ei ollut korrelaatiota. Tutkielma antoi merkittävää lisäarvoa aikaisempaan Bosnia-Hertsegovinan poliittiseen järjestelmään kohdistuneeseen tutkimukseen. Sen tulokset olivat linjassa Lijphartin (2012) tutkimuksen kanssa, jossa yhteishallinnallisissa (konsensudemokratioissa) on hieman korkeampi äänestysprosentti ja naisten osuus parlamenteissa. Juuri monikansallisissa kantoneissa oli suhteessa suurempi äänestysprosentti ja korkeampi naisten osuus valtuustoissa yksikansallisiin kantoneihin verrattuna. Muiden kantoneiden tarkempi tarkastelu osoitti kuitenkin, että yksikansallisista kantoneista kaikista homogeenisimmät pärjäsivät paremmin demokraattisen toimintakyvyn vertailussa. Siksi tutkimustuloksista ei voida vetää aukottomia syy-seuraussuhteita vaan vakuuttavien johtopäätöksien teko edellyttää lisätutkimuksia.
-
(2019)Tutkimuksen kohteena oli Bosnia-Hertsegovinan poliittinen järjestelmä, jota tarkasteltiin Lijphartin yhteishallinnallisen demokratian kontekstissa. Yhteishallinnallinen demokratia on poliittinen järjestelmä, jossa heterogeenisissä yhteiskunnissa pyritään varmistamaan demokraattinen järjestys mahdollisimman inklusiivisella päätöksentekomenettelyllä. Aikaisempi Bosnia-Hertsegovinan poliittisen järjestelmään liittynyt tutkimus on kohdistunut ylemmien hallinnon tasojen tutkimukseen päättyen enemmän tai vähemmän yhdenmukaisiin johtopäätöksiin. Tämä Pro gradu-tutkielma keskittyi Bosnia-Hertsegovinan Federaation kantonien demokraattisen suorituskyvyn vertailuun. Tutkimuksessa demokraattinen suorituskyky koostui kolmesta eri muuttujasta: luottamus, tasa-arvo ja vakaus. Luottamuksen mittaamiseen käytettiin äänestysprosenttia, tasa-arvon naisten osuutta kantonien valtuustoissa ja vakaus ilmeni hallitusten vaihtuvuudella tarkastelujakson aikana. Tutkimusmenetelmänä käytettiin vertailevaa tutkimusta, jossa Federaation kymmenestä kantonista tutkittiin kyseisiä muuttujia ajanjaksolla 2010-2018, mikä sisältää yhteensä kolmet vaalit kantonien valtuustoissa. Tämä antoi mahdollisuuden tarkastella pelkästään nykyisen tilanteen lisäksi pidemmän ajanvälin muutoksia. Tuloksissa paljastui, että kantonien välillä oli selkeitä eroja niin demokraattisen toimintakyvyn kuin sen yksittäisien muuttujien osalta. Keskeisimpinä kehityslinjoina huomattiin, että äänestysprosentin trendi oli lähes jokaisessa kantonissa laskeva ja naisten osuus valtuustoissa taas oli nouseva. Kantonit, joissa oli monikansallinen väestö, pärjäsivät jokaisen yksittäisen muuttujan kohdalla paremmin kuin kantonit, joissa oli homogeenisempi väestöjakauma. Kun monikansalliset kantonit poistettiin tarkastelusta, huomattiin että väestön diversiteetin ja demokraattisen suorituskyvyn välillä ei ollut korrelaatiota. Tutkielma antoi merkittävää lisäarvoa aikaisempaan Bosnia-Hertsegovinan poliittiseen järjestelmään kohdistuneeseen tutkimukseen. Sen tulokset olivat linjassa Lijphartin (2012) tutkimuksen kanssa, jossa yhteishallinnallisissa (konsensudemokratioissa) on hieman korkeampi äänestysprosentti ja naisten osuus parlamenteissa. Juuri monikansallisissa kantoneissa oli suhteessa suurempi äänestysprosentti ja korkeampi naisten osuus valtuustoissa yksikansallisiin kantoneihin verrattuna. Muiden kantoneiden tarkempi tarkastelu osoitti kuitenkin, että yksikansallisista kantoneista kaikista homogeenisimmät pärjäsivät paremmin demokraattisen toimintakyvyn vertailussa. Siksi tutkimustuloksista ei voida vetää aukottomia syy-seuraussuhteita vaan vakuuttavien johtopäätöksien teko edellyttää lisätutkimuksia.
Now showing items 1-4 of 4