Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "varovaisuusperiaate"

Sort by: Order: Results:

  • Leinonen, Sonja (2022)
    Tutkielman tarkoituksena on selventää laivaliikenteen Suomen aluevesillä aiheuttaman jatkuvan vedenalaisen melun kansainvälistä sääntelyä koskevaa oikeustilaa erityisesti siitä näkökulmasta, mitä Suomen valtiota koskevia oikeuksia ja velvollisuuksia kansainvälisestä oikeudesta voidaan johtaa laivaliikenteen Suomen aluevesillä aiheuttamaan jatkuvaan vedenalaiseen meluun ja sen vaikutuksiin liittyen. Tutkimuksessa tarkastellaan ensinnäkin varovaisuusperiaatteen oikeudellista asemaa ja merkityssisältöä suhteessa laivaliikenteen Suomen aluevesillä aiheuttamaan vedenalaiseen meluun. Tutkielmassa esitetään, että varovaisuusperiaate on tunnustettu kansainvälisen oikeuden periaatteeksi. Tutkielmassa esitetään myös tarkempi varovaisuusperiaatteen määritelmä suhteessa laivaliikenteen Suomen aluevesillä aiheuttamaan vedenalaiseen meluun. Toisekseen tutkielmassa tarkastellaan Yhdistyneiden kansakuntien merioikeusyleisopimusta, biologista monimuotoisuutta koskevaa yleissopimusta, yleissopimusta Euroopan luonnonvaraisen kasviston ja eläimistön sekä niiden elinympäristön suojelusta, yleissopimusta muuttavien luonnonvaraisten eläinten suojelemisesta, sopimusta Itämeren, Koillis-Atlantin, Irlanninmeren ja Pohjanmeren pikkuvalaiden suojelusta sekä Itämeren alueen merellisen ympäristön suojelusopimusta. Tutkielmassa arvioidaan, mitä Suomen valtiota koskevia oikeuksia ja velvollisuuksia kyseisistä yleissopimuksista voidaan johtaa laivaliikenteen aiheuttamaan vedenalaiseen meluun liittyen. Myös yleissopimuksista johdettavien velvollisuuksien velvoittavuutta tarkastellaan. Tässä tarkoituksessa yleissopimusten säännökset jaotellaan vahvoihin ja heikkoihin velvoitteisiin, oikeuksia luoviin säännöksiin sekä ohjaaviin velvoitteisiin. Systematisoinnin perusteella esitetään, että noin puolet tutkimuksessa tarkasteltavista säännöksistä luo Suomen valtiolle velvollisuuksia suhteessa laivaliikenteen aiheuttamaan vedenalaiseen meluun. Säännösten epätarkkuudesta johtuen niistä johdettavat valtiota koskevat toimimisvelvollisuudet voivat kuitenkin tosiasiassa olla hyvin vähäpätöisiä. Kolmanneksi tutkielmassa tarkastellaan eräitä laivaliikenteen Suomen aluevesillä aiheuttamaan vedenalaiseen meluun soveltuvia kansainvälisiä soft law -instrumentteja. Tutkielmassa esitetään, että soft law -instrumenteilla on ollut ja on edelleen suuri merkitys vedenalaista melua koskevan tiedon lisäämisessä ja siten myös sitä koskevan sääntelyn kehittymisessä. Käsiteltyjen instrumenttien perusteella on myös odotettavissa useita laivaliikenteen aiheuttamaa vedenalaista melua koskevia toimenpiteitä Itämerellä seuraavien vuosien aikana.
  • Leinonen, Sonja (2022)
    Tutkielman tarkoituksena on selventää laivaliikenteen Suomen aluevesillä aiheuttaman jatkuvan vedenalaisen melun kansainvälistä sääntelyä koskevaa oikeustilaa erityisesti siitä näkökulmasta, mitä Suomen valtiota koskevia oikeuksia ja velvollisuuksia kansainvälisestä oikeudesta voidaan johtaa laivaliikenteen Suomen aluevesillä aiheuttamaan jatkuvaan vedenalaiseen meluun ja sen vaikutuksiin liittyen. Tutkimuksessa tarkastellaan ensinnäkin varovaisuusperiaatteen oikeudellista asemaa ja merkityssisältöä suhteessa laivaliikenteen Suomen aluevesillä aiheuttamaan vedenalaiseen meluun. Tutkielmassa esitetään, että varovaisuusperiaate on tunnustettu kansainvälisen oikeuden periaatteeksi. Tutkielmassa esitetään myös tarkempi varovaisuusperiaatteen määritelmä suhteessa laivaliikenteen Suomen aluevesillä aiheuttamaan vedenalaiseen meluun. Toisekseen tutkielmassa tarkastellaan Yhdistyneiden kansakuntien merioikeusyleisopimusta, biologista monimuotoisuutta koskevaa yleissopimusta, yleissopimusta Euroopan luonnonvaraisen kasviston ja eläimistön sekä niiden elinympäristön suojelusta, yleissopimusta muuttavien luonnonvaraisten eläinten suojelemisesta, sopimusta Itämeren, Koillis-Atlantin, Irlanninmeren ja Pohjanmeren pikkuvalaiden suojelusta sekä Itämeren alueen merellisen ympäristön suojelusopimusta. Tutkielmassa arvioidaan, mitä Suomen valtiota koskevia oikeuksia ja velvollisuuksia kyseisistä yleissopimuksista voidaan johtaa laivaliikenteen aiheuttamaan vedenalaiseen meluun liittyen. Myös yleissopimuksista johdettavien velvollisuuksien velvoittavuutta tarkastellaan. Tässä tarkoituksessa yleissopimusten säännökset jaotellaan vahvoihin ja heikkoihin velvoitteisiin, oikeuksia luoviin säännöksiin sekä ohjaaviin velvoitteisiin. Systematisoinnin perusteella esitetään, että noin puolet tutkimuksessa tarkasteltavista säännöksistä luo Suomen valtiolle velvollisuuksia suhteessa laivaliikenteen aiheuttamaan vedenalaiseen meluun. Säännösten epätarkkuudesta johtuen niistä johdettavat valtiota koskevat toimimisvelvollisuudet voivat kuitenkin tosiasiassa olla hyvin vähäpätöisiä. Kolmanneksi tutkielmassa tarkastellaan eräitä laivaliikenteen Suomen aluevesillä aiheuttamaan vedenalaiseen meluun soveltuvia kansainvälisiä soft law -instrumentteja. Tutkielmassa esitetään, että soft law -instrumenteilla on ollut ja on edelleen suuri merkitys vedenalaista melua koskevan tiedon lisäämisessä ja siten myös sitä koskevan sääntelyn kehittymisessä. Käsiteltyjen instrumenttien perusteella on myös odotettavissa useita laivaliikenteen aiheuttamaa vedenalaista melua koskevia toimenpiteitä Itämerellä seuraavien vuosien aikana.
  • Tallqvist, Saila (2022)
    Tiivistelmä Tiedekunta: Oikeustieteellinen tiedekunta Koulutusohjelma: Oikeustieteen maisteri Opintosuunta: Ympäristöoikeus Tekijä: Saila Tallqvist Työn nimi: Varovaisuusperiaatteen merkitys luonnonsuojelulain säännöksistä ja Natura 2000 -verkoston suojelusta poikkeamisessa luonnon monimuotoisuuden suojelun näkökulmasta Työn laji: Pro gradu -tutkielma Kuukausi ja vuosi: Marraskuu 2022 Sivumäärä: 71 Avainsanat: varovaisuusperiaate, luonnonsuojelulain säännöksistä poikkeaminen, Natura 2000 -verkosto, luonnon monimuotoisuuden suojelu Ohjaaja tai ohjaajat: Professori Kai Kokko Säilytyspaikka: Helsingin yliopiston kirjasto Muita tietoja: Tiivistelmä: Varovaisuusperiaatteen ydinajatuksena on, että täydellistä tieteellistä varmuutta ei edellytetä ennen suojatoimenpiteisiin ryhtymistä tilanteissa, joissa ympäristölle tai ihmisten terveydelle on todennäköisesti aiheutumassa haitallisia seurauksia. Varovaisuusperiaatteen avulla on mahdollista reagoida luonnon monimuotoisuutta mahdollisesti uhkaaviin toimiin ennalta. Varovaisuusperiaate antaa siten ennalta varautuville toimille oikeutuksen silloin, kun on uhka siitä, että ympäristölle aiheutuu vakavaa haittaa. Varovaisuusperiaatteeseen turvautumisen perusteena on aito tieteellinen epävarmuus sekä uhka vakavasta haitasta. Tutkielmassa tutkitaan varovaisuusperiaatteen merkitystä luonnonsuojelulain säännöksistä ja Natura 2000 -verkoston suojelusta poikettaessa luonnon monimuotoisuuden suojelun näkökulmasta. Tarkastelun kohteena on erityisesti varovaisuusperiaatteen merkitys suotuisan suojelutason arvioinnissa, merkittävän vaikutuksen arvioinnissa sekä korvaavien toimenpiteiden toteuttamisen arvioinnissa. Tutkielmassa käsitellään luonnonsuojelulain suojelusäännöksistä poikkeamista sekä Natura 2000 -verkoston suojelusta poikkeamista ja siihen liittyviä korvaavia toimenpiteitä. Arvioitaessa edellytyksiä luonnonsuojelulain säännöksistä ja Natura 2000 -verkoston suojelusta poikkeamiselle, korostuu varovaisuusperiaatteen rooli tulkintaperiaatteena arvioitaessa suotuisan suojelutason sekä merkittävän haitan käsitettä, mikä on vahvistettu myös Euroopan unionin tuomioistuimen ja korkeimman hallinto-oikeuden oikeuskäytännössä. Varovaisuusperiaatteella on myös harkintaa ohjaava merkitys lupaedellytyksiä arvioitaessa.
  • Tallqvist, Saila (2022)
    Tiivistelmä Tiedekunta: Oikeustieteellinen tiedekunta Koulutusohjelma: Oikeustieteen maisteri Opintosuunta: Ympäristöoikeus Tekijä: Saila Tallqvist Työn nimi: Varovaisuusperiaatteen merkitys luonnonsuojelulain säännöksistä ja Natura 2000 -verkoston suojelusta poikkeamisessa luonnon monimuotoisuuden suojelun näkökulmasta Työn laji: Pro gradu -tutkielma Kuukausi ja vuosi: Marraskuu 2022 Sivumäärä: 71 Avainsanat: varovaisuusperiaate, luonnonsuojelulain säännöksistä poikkeaminen, Natura 2000 -verkosto, luonnon monimuotoisuuden suojelu Ohjaaja tai ohjaajat: Professori Kai Kokko Säilytyspaikka: Helsingin yliopiston kirjasto Muita tietoja: Tiivistelmä: Varovaisuusperiaatteen ydinajatuksena on, että täydellistä tieteellistä varmuutta ei edellytetä ennen suojatoimenpiteisiin ryhtymistä tilanteissa, joissa ympäristölle tai ihmisten terveydelle on todennäköisesti aiheutumassa haitallisia seurauksia. Varovaisuusperiaatteen avulla on mahdollista reagoida luonnon monimuotoisuutta mahdollisesti uhkaaviin toimiin ennalta. Varovaisuusperiaate antaa siten ennalta varautuville toimille oikeutuksen silloin, kun on uhka siitä, että ympäristölle aiheutuu vakavaa haittaa. Varovaisuusperiaatteeseen turvautumisen perusteena on aito tieteellinen epävarmuus sekä uhka vakavasta haitasta. Tutkielmassa tutkitaan varovaisuusperiaatteen merkitystä luonnonsuojelulain säännöksistä ja Natura 2000 -verkoston suojelusta poikettaessa luonnon monimuotoisuuden suojelun näkökulmasta. Tarkastelun kohteena on erityisesti varovaisuusperiaatteen merkitys suotuisan suojelutason arvioinnissa, merkittävän vaikutuksen arvioinnissa sekä korvaavien toimenpiteiden toteuttamisen arvioinnissa. Tutkielmassa käsitellään luonnonsuojelulain suojelusäännöksistä poikkeamista sekä Natura 2000 -verkoston suojelusta poikkeamista ja siihen liittyviä korvaavia toimenpiteitä. Arvioitaessa edellytyksiä luonnonsuojelulain säännöksistä ja Natura 2000 -verkoston suojelusta poikkeamiselle, korostuu varovaisuusperiaatteen rooli tulkintaperiaatteena arvioitaessa suotuisan suojelutason sekä merkittävän haitan käsitettä, mikä on vahvistettu myös Euroopan unionin tuomioistuimen ja korkeimman hallinto-oikeuden oikeuskäytännössä. Varovaisuusperiaatteella on myös harkintaa ohjaava merkitys lupaedellytyksiä arvioitaessa.