Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "varusmiespalvelus"

Sort by: Order: Results:

  • Haapanen, Jenni (2022)
    Varusmiespalvelus ja organisaatiokulttuurit ovat tuottaneet runsaasti tutkimuksia eri tieteenaloilla, mutta sitäkin vähemmän folkloristiikan kentällä. Tutkielman aihe on suomalaisessa varusmiespalveluksessa vallitseva pelottelukulttuuri ja sitä tarkastellaan varushenkilöiden näkökulmasta; millaisia merkityksiä pelottelulle annetaan ja millaisena se on koettu. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää pelottelulle annettujen merkitysten välisiä suhteita, avata pelottelukulttuurin syitä ja ymmärtää sitä ilmiönä fenomenografisen analyysin kautta. Tutkielmassa perehdytään erityisesti siihen, miten varusmiespalveluksen pelottelukulttuuria ylläpidetään. Tutkielman aineistona toimivat kyselylomakkeen avulla kerätyt vastaukset. Aineisto on koottu seitsemän vuosien 1957–2021 välisenä aikana varusmiespalveluksen suorittaneen varushenkilön kertomuksista. Tutkimuksen analyysissä käytetään fenomenografista menetelmää. Aineistosta on etsitty ensin vastaajien pelottelulle antamia merkityksiä, jotka on toisessa analyysivaiheessa kategorisoitu omien pääkategorioiden alle. Fenomenografisen analyysimenetelmän tuloksena varusmiespalveluksen pelottelukulttuurin pääkategorioiksi nousivat kurinpito sotilasyhteisössä, kauhukertomukset sekä motivaatioon ja suorituskykyyn vaikuttavat tekijät. Pääkategorioiden alle sijoitettuja merkityksiä ovat muun muassa auktoriteetti, rangaistukset, kokemukset sekä perinteet. Aineistossa otettiin kantaa niin sosiaalisten suhteiden ja solidaarisuuden tärkeyteen kuin hyvän maineen ylläpitämiseenkin. Kauhukertomusten ja tornihuhujen yhdeksi elementiksi esitettiin niin sanottu ”inttilisä”, jonka tarkoituksena on liioitella ja kärjistää kertojan kokemuksia. Pelottelua esiintyi erityisesti ennen suuria harjoituksia ja sitä harrastivat vertaiset, johtajat ja kouluttajatkin. Pelottelun huonona puolena pidettiin sen aiheuttamaa ahdistusta ja stressiä. Hyvänä puolena pidettiin sitä, että pelottelun katsottiin valmistelevan varushenkilöitä henkisesti tulevaan. Tutkimuksen perusteella varusmiespalveluksen pelottelukulttuuri tunnistetaan ja sitä osataan sanoittaa.
  • Haapanen, Jenni (2022)
    Varusmiespalvelus ja organisaatiokulttuurit ovat tuottaneet runsaasti tutkimuksia eri tieteenaloilla, mutta sitäkin vähemmän folkloristiikan kentällä. Tutkielman aihe on suomalaisessa varusmiespalveluksessa vallitseva pelottelukulttuuri ja sitä tarkastellaan varushenkilöiden näkökulmasta; millaisia merkityksiä pelottelulle annetaan ja millaisena se on koettu. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää pelottelulle annettujen merkitysten välisiä suhteita, avata pelottelukulttuurin syitä ja ymmärtää sitä ilmiönä fenomenografisen analyysin kautta. Tutkielmassa perehdytään erityisesti siihen, miten varusmiespalveluksen pelottelukulttuuria ylläpidetään. Tutkielman aineistona toimivat kyselylomakkeen avulla kerätyt vastaukset. Aineisto on koottu seitsemän vuosien 1957–2021 välisenä aikana varusmiespalveluksen suorittaneen varushenkilön kertomuksista. Tutkimuksen analyysissä käytetään fenomenografista menetelmää. Aineistosta on etsitty ensin vastaajien pelottelulle antamia merkityksiä, jotka on toisessa analyysivaiheessa kategorisoitu omien pääkategorioiden alle. Fenomenografisen analyysimenetelmän tuloksena varusmiespalveluksen pelottelukulttuurin pääkategorioiksi nousivat kurinpito sotilasyhteisössä, kauhukertomukset sekä motivaatioon ja suorituskykyyn vaikuttavat tekijät. Pääkategorioiden alle sijoitettuja merkityksiä ovat muun muassa auktoriteetti, rangaistukset, kokemukset sekä perinteet. Aineistossa otettiin kantaa niin sosiaalisten suhteiden ja solidaarisuuden tärkeyteen kuin hyvän maineen ylläpitämiseenkin. Kauhukertomusten ja tornihuhujen yhdeksi elementiksi esitettiin niin sanottu ”inttilisä”, jonka tarkoituksena on liioitella ja kärjistää kertojan kokemuksia. Pelottelua esiintyi erityisesti ennen suuria harjoituksia ja sitä harrastivat vertaiset, johtajat ja kouluttajatkin. Pelottelun huonona puolena pidettiin sen aiheuttamaa ahdistusta ja stressiä. Hyvänä puolena pidettiin sitä, että pelottelun katsottiin valmistelevan varushenkilöitä henkisesti tulevaan. Tutkimuksen perusteella varusmiespalveluksen pelottelukulttuuri tunnistetaan ja sitä osataan sanoittaa.