Browsing by Subject "veganismi"
Now showing items 1-9 of 9
-
(2023)Objectives. The purpose of this master’s thesis was to find out what kind of effects being part of community has on being vegan. The community in which context veganism was studied was punk ja hardcore community where veganism is considered to be common lifestyle. This study aimed to find out in which way punk and hardcore communities relate to veganism and what is the significance of being vegan in order to be part of the community. Study also aimed to find out how does the community effect on being vegan. The theoretical framework of this study was constructed from the background factors and implementation of veganism and punk and hardcore subculture research. Methods. The study material was formed through a semi-structured thematic interviews. Eight vegans belonging to the punk and hardcore community (n=8) participated in the study. The interviewees were asked, among other things, how they experience community atmosphere regarding veganism, how the community affects their veganism and what they perceive community to be for those who aren’t vegans. The data was analyzed using theory-guiding content analysis. Results and conclusions. Veganism is viewed positively and is perceived as a significant part of punk and hardcore community and subculture. Veganism is not a determining factor in terms of belonging to the community, you can also belong to the community without being vegan. However, community encourages and slightly pressures towards a vegan lifestyle. The positive and helpful atmosphere of the punk and hardcore community has a positive effect on the initiation of veganism for the members of the community. The commonness of veganism in the community is perceived as an easing factor for the implementation of veganism. The community offers support, advice and encouragement in implementing a vegan lifestyle, which has been found to have a significant impact in terms of starting and continuing the vegan lifestyle.
-
(2023)Objectives. The purpose of this master’s thesis was to find out what kind of effects being part of community has on being vegan. The community in which context veganism was studied was punk ja hardcore community where veganism is considered to be common lifestyle. This study aimed to find out in which way punk and hardcore communities relate to veganism and what is the significance of being vegan in order to be part of the community. Study also aimed to find out how does the community effect on being vegan. The theoretical framework of this study was constructed from the background factors and implementation of veganism and punk and hardcore subculture research. Methods. The study material was formed through a semi-structured thematic interviews. Eight vegans belonging to the punk and hardcore community (n=8) participated in the study. The interviewees were asked, among other things, how they experience community atmosphere regarding veganism, how the community affects their veganism and what they perceive community to be for those who aren’t vegans. The data was analyzed using theory-guiding content analysis. Results and conclusions. Veganism is viewed positively and is perceived as a significant part of punk and hardcore community and subculture. Veganism is not a determining factor in terms of belonging to the community, you can also belong to the community without being vegan. However, community encourages and slightly pressures towards a vegan lifestyle. The positive and helpful atmosphere of the punk and hardcore community has a positive effect on the initiation of veganism for the members of the community. The commonness of veganism in the community is perceived as an easing factor for the implementation of veganism. The community offers support, advice and encouragement in implementing a vegan lifestyle, which has been found to have a significant impact in terms of starting and continuing the vegan lifestyle.
-
(2023)Ihmisten ja muiden eläinten välisiä suhteita määrittää erityisesti nykyaikana ihmisen ylivalta kaikista muista eläimistä. Tämän lisäksi ihmiset arvottavat eri eläinlajeja hierarkkisesti niiden ansaitseman moraalisen arvostuksen mukaan, mikä havainnollistuu siinä, miten kohtelemme eri lajin edustajia. Epäonnekkaassa asemassa ovat esimerkiksi tuotantoeläimet, joita tapetaan globaalisti ihmisten hyväksi vuosittain miljardeja. Eläinten eriarvoisen aseman taustalla on ilmiö nimeltä spesismi, joka tunnetaan myös nimellä lajisorto. Tutkielman keskeiset käsitteet ovat globaali eläinteollinen kompleksi, spesismi, lihaparadoksi ja rationalisointi. Globaali eläinteollinen kompleksi määritellään eläintuotannon järjestelmänä, jonka mahdollistaa spesismi eli muunlajisten epäoikeudenmukainen kohtelu. Tutkielmassa ruoka, erityisesti eläinperäiseen ruoka, esitellään monitahoisena sosiologisena konseptina, johon on latautunut suuri määrä sosiaalisia, kulttuurisia ja symbolisia merkityksiä, minkä johdosta ruoka on ihmisille hyvin affektiivinen asia. Lihaparadoksi taas määritellään moraalisena ristiriitana, jonka mukaan eläimille halutaan hyvää, mutta niitä kuitenkin syödään. Lihaparadoksia voi vältellä erilaisin strategioin, joista tässä tutkielmassa tarkastellaan eläinperäisen kulutuksen rationalisaatiota. Eläinperäisen kulutuksen vastinparina tutkielmassa tarkastellaan myös vegaanisen, eli ei-eläinperäisen, kuluttamisen perusteluja. Tarkastelu tehdään kriittisen eläintutkimuksen perspektiivistä; tarkoitus on tuottaa tietoa, joka edistää eläinten vapautusta. Tutkielman aineisto koostuu kahdeksasta sekasyöjäopiskelijan ja vegaaniopiskelijan haastattelusta, joissa haastateltavat vastaavat eläinten käyttöön ja oikeuksiin liittyviin kysymyksiin. Analyysimenetelmä on teoriaohjaava sisällönanalyysi, jonka avulla teoreettisia käsitteitä ja aineistoa keskustelutetaan keskenään. Tutkielman analyysi yhtäältä vahvistaa aikaisemman tutkimuksen tietoa eläinperäisen kuluttamisen rationalisaatiosta, jotka ovat kulttuuri, maku, luonnollisuus, terveys, ja neutralisaatio. Toisaalta tutkimus tuottaa uudenlaista ymmärrystä eläinperäisen kuluttamisen perusteluista. Analyysi vahvistaa myös aikaisemman tutkimuksen vegaanisen kuluttamisen perusteluita, joita ovat eläinoikeudelliset, terveydelliset ja ihmisoikeudelliset perustelut, sekä ilmasto- ja ympäristöperustelut. Kummankin kulutusmuodon perusteluille muodostuu analyysistä uudenlainen kategoria, joten tieto kahdesta eri kulutuksen muodosta syvenee. Analyysi lisäksi vahvistaa aikaisemman tutkimuksen käsitystä siitä, että eläinten moraalinen arvotus tehdään perustuen eläimen ihmisenkaltaisuuteen ja sen kuviteltuun älykkyyteen. Toisin kuin tutkimusaiheen aikaisemmassa tutkimuksessa, tämä tutkielma tuottaa tietoa eläinperäisestä ja vegaanisesta kulutuksesta suhteessa kriittisen eläintutkimuksen keskeisiin käsitteisiin, kuten spesismiin, sekä pohtii tutkimustuloksia suhteessa kriittisen eläintutkimuksen päämääriin. Tutkimustulosten avulla vegaanisen kuluttamisen esteitä voidaan helpommin ymmärtää, mikä tukee eläinoikeustyötä. Tämän ymmärryksen lisääminen on tärkeää nykyaikana, jolloin erityisesti eläinteollisuuteen perustuvan ruokajärjestelmän muutospaine on kova myös ilmasto- ja ympäristönäkökulmista katsoen.
-
(2023)Ihmisten ja muiden eläinten välisiä suhteita määrittää erityisesti nykyaikana ihmisen ylivalta kaikista muista eläimistä. Tämän lisäksi ihmiset arvottavat eri eläinlajeja hierarkkisesti niiden ansaitseman moraalisen arvostuksen mukaan, mikä havainnollistuu siinä, miten kohtelemme eri lajin edustajia. Epäonnekkaassa asemassa ovat esimerkiksi tuotantoeläimet, joita tapetaan globaalisti ihmisten hyväksi vuosittain miljardeja. Eläinten eriarvoisen aseman taustalla on ilmiö nimeltä spesismi, joka tunnetaan myös nimellä lajisorto. Tutkielman keskeiset käsitteet ovat globaali eläinteollinen kompleksi, spesismi, lihaparadoksi ja rationalisointi. Globaali eläinteollinen kompleksi määritellään eläintuotannon järjestelmänä, jonka mahdollistaa spesismi eli muunlajisten epäoikeudenmukainen kohtelu. Tutkielmassa ruoka, erityisesti eläinperäiseen ruoka, esitellään monitahoisena sosiologisena konseptina, johon on latautunut suuri määrä sosiaalisia, kulttuurisia ja symbolisia merkityksiä, minkä johdosta ruoka on ihmisille hyvin affektiivinen asia. Lihaparadoksi taas määritellään moraalisena ristiriitana, jonka mukaan eläimille halutaan hyvää, mutta niitä kuitenkin syödään. Lihaparadoksia voi vältellä erilaisin strategioin, joista tässä tutkielmassa tarkastellaan eläinperäisen kulutuksen rationalisaatiota. Eläinperäisen kulutuksen vastinparina tutkielmassa tarkastellaan myös vegaanisen, eli ei-eläinperäisen, kuluttamisen perusteluja. Tarkastelu tehdään kriittisen eläintutkimuksen perspektiivistä; tarkoitus on tuottaa tietoa, joka edistää eläinten vapautusta. Tutkielman aineisto koostuu kahdeksasta sekasyöjäopiskelijan ja vegaaniopiskelijan haastattelusta, joissa haastateltavat vastaavat eläinten käyttöön ja oikeuksiin liittyviin kysymyksiin. Analyysimenetelmä on teoriaohjaava sisällönanalyysi, jonka avulla teoreettisia käsitteitä ja aineistoa keskustelutetaan keskenään. Tutkielman analyysi yhtäältä vahvistaa aikaisemman tutkimuksen tietoa eläinperäisen kuluttamisen rationalisaatiosta, jotka ovat kulttuuri, maku, luonnollisuus, terveys, ja neutralisaatio. Toisaalta tutkimus tuottaa uudenlaista ymmärrystä eläinperäisen kuluttamisen perusteluista. Analyysi vahvistaa myös aikaisemman tutkimuksen vegaanisen kuluttamisen perusteluita, joita ovat eläinoikeudelliset, terveydelliset ja ihmisoikeudelliset perustelut, sekä ilmasto- ja ympäristöperustelut. Kummankin kulutusmuodon perusteluille muodostuu analyysistä uudenlainen kategoria, joten tieto kahdesta eri kulutuksen muodosta syvenee. Analyysi lisäksi vahvistaa aikaisemman tutkimuksen käsitystä siitä, että eläinten moraalinen arvotus tehdään perustuen eläimen ihmisenkaltaisuuteen ja sen kuviteltuun älykkyyteen. Toisin kuin tutkimusaiheen aikaisemmassa tutkimuksessa, tämä tutkielma tuottaa tietoa eläinperäisestä ja vegaanisesta kulutuksesta suhteessa kriittisen eläintutkimuksen keskeisiin käsitteisiin, kuten spesismiin, sekä pohtii tutkimustuloksia suhteessa kriittisen eläintutkimuksen päämääriin. Tutkimustulosten avulla vegaanisen kuluttamisen esteitä voidaan helpommin ymmärtää, mikä tukee eläinoikeustyötä. Tämän ymmärryksen lisääminen on tärkeää nykyaikana, jolloin erityisesti eläinteollisuuteen perustuvan ruokajärjestelmän muutospaine on kova myös ilmasto- ja ympäristönäkökulmista katsoen.
-
(2019)Milk is a significant part of Finnish food culture and milk has received media publicity in the 2010s. The discussion has mainly focused on milk fat, but recently the talk has turned to the health effects and environmental impacts of milk. Total milk consumption has been declining for decades and consumption decreased by nearly 30 litres per person between 2012 and 2016. At the same time, plant-based drinks have entered the market to replace dairy products. Objectives. The study examines the factors that consumers use to justify reducing milk consumption in their diet. The study identifies the diets the consumers follow. The analysis focuses on how milk is perceived and how the preferences affect daily consumption of milk. Additionally, interviewees’ attitudes towards plant-based drinks are studied. Little research has been done about the reasons that lead to reducing milk consumption and especially Finnish research is needed. The theoretical framework of the study is based on research into milk and milk alternatives and on the paradigm of health and environmental factors of food. Methods. The research method was qualitative. The data were collected by interviewing 14 people living in Helsinki metropolitan area and in Joensuu region. The interviews were done by using a semi-structured interview. The questions were divided into three themes, which were diet, milk and plant-based drinks. The data was subsequently analysed by using inductive content analysis. Thematising was also used in the data analysis. Results and conclusions. The study shows that the main factor for reducing milk consumptions was that milk was not considered to be nutritionally important for adults. Additionally, ethical reasons, such as the welfare of animals, and diseases, such as irritable bowel syndrome and lactose intolerance, have reduced milk consumption. Milk was considered to play a significant role in Finnish food culture and in the official nutrition guide, which were also criticized. Plant-based drinks were mostly seen as a positive thing, but the reactions varied depending on the ingredients, i.e. the plant, of the drink. Oat was seen as familiar and locally produced, whereas soy and rice were seen far produced and therefore unethical.
-
(2022)Tutkielmassani tarkastelen nykypäivän länsimaisten buddhalaisten vegaanien kertomuksia omasta elämänpolustaan, jossa yhdistyvät veganismi, eläinoikeusaktivismi sekä buddhalainen vakaumus ja harjoitus. Tutkielmassa yhdistyvät kääntymysteoreettiset ja psykologiset lähestymistavat, sillä työn fokuksessa ovat yksilön identiteetissä, ajattelussa ja toiminnassa tapahtuvat muutokset ja niiden vaikutukset elämään. Tarkoituksenani on narratiivisen juonianalyysin keinoin selvittää millaiset yksilötekijät, elämäntapahtumat ja elämän käännekohdat ovat merkityksellisiä vegaanibuddhalaisten vegaaniksi sekä buddhalaiseksi kääntymisessä. Tutkimusintressi on siten kaksijakoinen: Yhtäältä kiinnostuksenkohteena ovat länsimaisten buddhalaisten vegaanien ruokavalinnat, niiden taustatekijät ja motiivit sekä valintoihin johtaneet kehityskaaret. Toisaalta vegaanibuddhalaisten elämänkaarta tarkastellaan myös buddhalaisen kääntymyksen ja buddhalaisena vegaanina elämisen osalta. Samalla tutkielmassa havainnoidaan, millaisia yhteyksiä veganismin ja buddhalaisuuden välille muodostuu vegaanibuddhalaisten kerronnassa. Tutkielman aineistona on kaksitoista “Buddhism & Veganism” -kokoomateoksessa (2018) julkaistua esseekirjoitusta, jotka sisältävät eri koulukuntiin kuuluvien buddhalaisten vegaanien pohdintaa buddhalaisen opin, henkisen harjoituksen ja veganismin välisestä suhteesta sekä henkilökohtaisia kertomuksia omasta elämänpolusta vegaaniksi ja buddhalaiseksi. Aineiston järjestämisen apuneuvona ja tutkielman teoreettisena viitekehyksenä toimivat Barbara McDonaldin teoria vegaaniksi tulemisen vaiheista sekä Lewis Rambon kääntymysteoria. Tulosten perusteella kertomusten buddhalaisten vegaanien ruokavalintoihin vaikuttivat etupäässä yksilölliset eläinten oikeuksiin ja hyvinvointiin liittyvät motiivit. Useimmat buddhalaiset vegaanit olivat alkaneet kasvissyöjiksi tai vegaaneiksi ennen kääntymistään buddhalaisuuteen, tosin kahdessa kertomuksessa muutos tapahtui vasta buddhalaisuuden myötä. Useimmissa tapauksissa ”kääntymys” vegaaniseen ruokavalioon ja elämäntapaan ei ollut pelkkä yksittäinen tapahtuma, vaan prosessi, johon vaikuttivat niin yksilölliset ja ympäristötekijät kuin yksilön oma aktiivinen panos. Elämäntapamuutos eteni vaiheittain läpi eri elämäntapahtumien ja käännekohtien kulminoituen lopulta vegaaniksi sitoutumiseen. Muutoksen keskeisiä komponentteja olivat persoonallisuustekijät, kuten usein jo lapsuudesta juontuvat eläimiä koskevat asenteet ja ihmisen ja eläimen samankaltaisuutta ja tasa-arvoisuutta korostava eläinkuva sekä eläinten kärsimyksen oivaltamiseen liittyvä voimakas katalyyttinen kokemus, joka johti maailmankuvan ja käyttäytymisen muutokseen. Maailmankuvassa tapahtunut muutos ja persoonallisuustekijät saattoivat osaltaan myötävaikuttaa myöhempään buddhalaiseen kääntymykseen. Buddhalaisuus nivoutui osaksi muutosprosessia monin eri tavoin. Buddhalaisuudesta osa vegaaneista löysi omaa maailmankuvaansa vastaavan uskonnon ja filosofian. Toisaalta lihaa syövä buddhalainen saattoi saada kimmokkeen kasvissyönnille ja veganismille buddhalaisuuden kautta. Buddhalaisesta harjoituksesta haettiin myös apuvälineitä niin omaan asennemuutokseen kuin eläinoikeustyössä jaksamiseen. Veganismin avulla kertojat pystyivät myös toteuttamaan buddhalaisia ihanteita omassa elämässään, ja veganismi nousi keskeiseksi välineeksi buddhalaisten vapautuksen päämäärien tavoittelussa. Osalle buddhalaisista veganismi voikin muodostua sekä uskonnollisten ihanteiden toteuttamisen että yhteiskunnallisen vaikuttamisen tavaksi.
-
(2005)Suomalaisia vegaaniäitejä ja lapsia ei ole aiemmin tutkittu ravitsemustieteen näkökulmasta. Suomalaisilla suosituksissa (Valtion ravitsemusneuvottelukunta, Sosiaali- ja terveysministeriö) lasten ja äitien vegaaniruokavalioon suhtaudutaan varauksellisesti. Pohjois-Amerikassa mm. American Dietetic Association ja American Academy of Pediatrics sen sijaan pitävät vegaaniruokavaliota ravitsemuksellisesti riittävänä myös raskauden ja imetyksen aikana sekä pikkulapsilla. Suomalainen tutkimustieto on tarpeen mm. laadittaessa uusia suosituksia tulevaisuudessa. Tutkimukseen osallistui 14 perhettä. Vegaaniruokavaliota oli noudatettu 11 raskauden ja imetyksen ajan. Syntymästään saakka vegaanilapsia oli 13. Menetelmänä oli kolmeosainen kyselylomake, jonka tutkittavat palauttivat postitse. Raskaus- ja imetysaikaa tarkastellessani käytin vertailuaineistona niitä seitsemää raskautta, jotka eivät täyttäneet vegaaniruokavalion määritelmää, mutta joiden aikana oli syöty tavanomaista sekaruokavaliota kasvispainotteisemmin. Tutkimukseen osallistuneet olivat koulutettuja ja suurin osa asui kaupungissa. Lapset olivat iältään keskimäärin 1 ½-vuotiaita (vaihteluväli pariviikkoisesta 5-vuotiaaseen). Perheet olivat etsineet itse aktiivisesti tietoa ravitsemusasioista ja tietoa oli saatu myös Vegaaniliitosta. Virallinen terveydenhuolto ei ollut juurikaan pystynyt tarjoamaan tietoa: kahdeksan perhettä oli käynyt ravitsemusterapeutin vastaanotolla, mutta vain yksi ilmoitti saaneensa tietoa sitä kautta. Useimmiten perheen ruokavalio oli herättänyt hämmennystä ja epätietoisuutta terveydenhuollossa. Jotkut olivat kokeneet erittäin negatiivista suhtautumista, etenkin lääkärien taholta, mutta myös myönteisiä kokemuksia oli. Vegaaniäitien keskimääräinen painonnousu raskauden aikana oli normaali ja lapset olivat syntyneet normaalipainoisina. Lasten kasvu oli normaalia. Kaikki äidit olivat huolehtineet D- ja B12-saannista. Myös kaikki lapset saivat ko. vitamiinitäydennyksiä lukuun ottamatta yhtä epäselvää tapausta D-vitamiinin suhteen. Vegaaniäidit imettivät pitkään ja olivat lähempänä imetyssuosituksia kuin suomalaiset yleensä. Tämän tutkimuksen perusteella suomalaisissa vegaaniperheissä ollaan tietoisia D- ja B12-vitamiinien tärkeydestä ja ravitsemusasioista yleensä. Sellaisia ongelmia ei noussut esille, etteikö ruokavaliota voisi suositella
-
(2017)Objectives. The objectives of this thesis are to find out in what way vegan lifestyle influences parents when they are choosing kindergarten for their children and also what kind of attitudes have they encountered and what would be the ideal kindergarten for vegan children. Vegans do not use any products that originate from animals. For example, they do use no meat or dairy in their diet, wool, silk or leather in their clothes. Vegans do not go to the zoo or circus. Vegans have different life values and they might feel that their values do not go hand in hand with the values in kindergarten. Former researches have pointed out that value conflicts in the child´s environment such as the ones at home and in kindergarten can have a negative influence on the child´s development. Method. This is a qualitative research. Its research method is phenomenographic. It means that at the centre of the research are the experiences collected from the interviewed people. Material for the research was collected with a questionnaire. Vegan parents who have one or more children in kindergarten answered total of 13 questionnaires. Material from the questionnaire was analysed by a content analyse method. Analysis progressed in three phases: reduction, clustering and abstraction. Results and conclusion. Research demonstrated vegan lifestyle, especially vegan diet played an essential role when parents were choosing kindergarten for their children. Parents had experienced neutral, positive, negative and comparative attitudes towards their vegan lifestyle. Some vegan parents felt that their values did not go hand in hand with the ones in kindergarten, even though they had had positive attitudes. Parents were divided in two groups when they described their ideal kindergarten. One part was happy to have veganism to be taken in account and the other part wanted the whole kindergarten to be vegan.
Now showing items 1-9 of 9