Browsing by Subject "velka"

Velka vaikuttaa meidän jokaisen elämään. Jokainen on vastuussa vähintään valtionvelasta. Velka läpäisee erilaiset valtasuhteet, joista tutkielmani kannalta keskeisin on hyvinvointivaltion ja sen palveluiden käyttäjien välinen velkasuhde. Yksilö on velkaa valtiolle saamistaan julkisista palveluista, kuten koulutuksesta ja sosiaaliturvasta. Nämä sosiaaliset oikeudet, jotka aiheuttavat valtiolle taloudellista velkaa, muuttuvat yksilön sosiaaliseksi velaksi, ja yksilön velvollisuus on maksaa tätä velkaa takaisin. Velka valtasuhteena liittyy ennen kaikkea talouteen ja rahaan, mutta kiinnostukseni kohdistuu tässä tutkielmassa itse valtasuhteeseen ja siihen liittyvään hallintaan. Tavoitteenani on tarkastella, kuinka velkaa voi lähestyä muiden kuin taloustieteellisten käsitteiden kautta. Tutkielmassa avataan erilaisia tapoja, kuinka velka tuottaa hallintaa ja kuinka velkaa maksetaan takaisin. Tutkielma on toteutettu kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Käyttämäni tutkimuskirjallisuus rajautuu enimmäkseen filosofiseen ja sosiologiseen hallinnan tutkimukseen. Tarkastelen velkaantumista, velkaa ja sen takaisinmaksua erilaisten hallintaan liittyvien käsitteiden avulla, kuten minuus ja moraali. Bourdieun pääomat ja elämäntyyli ovat myös työni keskeisiä käsitteitä. Käsitteiden avulla kuvaan, kuinka velan logiikka ohjaa ihmisten elämää. Velka tuottaa hallintaa minuuden ja moraalin kautta. Minuus ja moraali saavat ihmisen uskomaan velkaantuneisuuteensa. Ihminen voi olla kiitollisuudenvelassa valtiolle esimerkiksi saamastaan koulutuksesta tai muista taloudellisista ja sosiaalisista etuuksista. Ihminen voi tuntea myös syyllisyyttä velastaan. Tällöin hän tunnustautuu olevansa velkaantunut. Velvollisuudentunto saa hänet maksamaan velkaansa takaisin. Velkaa maksetaan takaisin vaihtamalla, kerryttämällä ja hyödyntämällä pääomia oikein. Velan takaisinmaksu on kaikkien yhteinen asia, minkä vuoksi velan maksua edellytetään kaikilta ihmisiltä. Velkaantunut ihminen omaksuu tietynlaisen elämäntyylin, jolla hän ilmentää omaa kunnollisuuttaan paitsi valtiolle, myös muille ihmisille. Jokaisella ihmisellä on vapaus valita, kuinka hän toimii. On kuitenkin pakko toimia normien mukaisesti tullakseen hyväksytyksi valtion ja muiden ihmisten silmissä.

Tiivistelmä – Referat – Abstract Velkaongelmat ovat pitkään pysyneet ajankohtaisena yhteiskunnallisena ilmiönä. Vuonna 2018 ulosoton asiakkaana oli 485 000 henkilöä, ja maksuhäiriömerkintä oli vuoden 2019 lopussa 386 700 suomalaisella. Velkaongelmat koskettavatkin siis merkittävää osaa täysi-ikäisestä väestöstä, heidän lähipiiriään, velkojia, sekä välillisesti myös yhteiskuntaa. Laskun maksamatta jättämisestä alkaa prosessi, jossa velka tai velat siirtyvät huomautuslaskun jälkeen perintään. Vapaaehtoisen perinnän jälkeen alkaa oikeudellinen perintä, muodostuu maksuhäiriömerkintä ja lopulta ulosotto alkaa. Ulosottoperinnän myötä yksilö menettää vapauden päättää omaisuudestaan ja tuloistaan ja niiden käytöstä. Valta siirtyy tällöin ulosottoviranomaiselle. Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää, mitä ulosoton uhka tai ulosotossa oleminen tarkoittavat yksilölle, eli mitä on ulosottovelallisuus tämän päivän Suomessa. Lisäksi tarkastelen verkkokeskustelupalstan roolia ulosottokeskustelussa, sekä selviytymisstrategioita joita yksilö käyttää selviytyäkseen mahdollisesti pitkästäkin ulosottorupeamasta. Aineistonani ovat ulosottoon liittyvät Suomi24 –palstan verkkokeskustelut, jotka on kerätty joulukuulta 2015 sekä toukokuulta 2016. Aineisto on analysoitu suorittamalla sisällönerittely, sekä laadullinen sisällönanalyysi. Jäsennän aineistoani oikeudellisen ongelman käsitteen avulla. Oikeudellisella ongelmalla viitataan ihmisten jokapäiväisessä arkielämässään kohtaamiin ongelmiin, joissa on oikeudellisia ulottuvuuksia. Tutkimuksen keskeisenä teoreettisena viitekehyksenä on Patricia Ewickin ja Susan Silbeyn teoria lain narratiiveista, jossa kokemus laista on käsitteellistetty kolmesta eri lähtökohdasta: lain edessä, lakia käyttäen, ja lakia vastaan. Lisäksi käytän teoriaa Stanley Cohenin ja Laurie Taylorin teoria vastarinnan muodoista eli selviytymiskeinoista, joilla käsitellään pitkäaikaista poikkeusoloissa olemista. Tämän tutkielman tuloksena todetaan, että verkkokeskustelupalsta toimii väylänä, josta haetaan tietoa velkoihin ja ulosottoon liittyviin oikeusongelmiin, sekä ulosoton prosesseihin sekä käytäntöihin. Aineiston perusteella ulosottoperintä ja sen uhka näyttäytyvät arkipäivässä lisääntyneenä epävarmuutena, joka voi liittyä niin aikatauluihin, kuin elämän tukipilarien kuten työpaikan ja kodin säilymiseen. Ulosottomiehen valtuuksiin, toimintatapoihin liittyy epäselvyyksiä varsinkin ulosottoperinnän alkaessa. Lisäksi ulosottoperintään liittyy rajapintoja muun muassa, velkojaan, työnantajaan, eläkkeenmaksajiin, kanssavelallisiin ja tulonsiirtojärjestelmään. Ulosottoperintä ei ole erillinen saareke yksilön elämässä, vaan ”kietoo lonkeronsa” moneen organisaatioon ja tahoon yksilön elämässä. Ulosotto on kokonaisvaltainen kokemus, joka rajaa sen kohteena olevien elämässä niin arkipäivän ennakoitavuutta kuin yksilön itsenäisyyttä asioidensa hoidossa. Ulosoton alkaessa sitä voi yrittää paeta, alistua vastustaen tai sopeutua. Ulosoton pakoilu voi olla muutto ulkomaille tai työttömäksi jättäytyminen. Alistuva vastustaminen voi ilmetä ulosoton ohella tapahtuvana säästämisenä tai valitusten tekemisenä. Todellisessa sopeutumisessa sen sijaan ulosotto hyväksytään osana omaa tilannetta. Se voidaan nähdä jopa velkakierteen päättävänä helpotuksena tai tapana lähteä selvittämään velkaongelmaa.

Tämä tutkielma tarkastelee Suomen julkista velkaa ja sen takaisinmaksuun liittyviä moraalikäsityksiä Helsingin Sanomien verkkokeskustelupalstalla. Tutkielma lähestyy aihetta talous- ja moraaliantropologisesta tutkimustraditiosta ja nojautuu David Graeberin kriittiseen näkökulmaan, joka kyseenalaistaa rahavelan takaisinmaksuun liitetyn moraalisen ulottuvuuden. Graeberin mukaan velassa ei ole todellisuudessa mitään tekemistä moraalin kanssa, vaan moraalikäsitykset ovat ujuttautuneet osaksi velkakäsitystä uskonnon ja laskennallisen kielen seurauksena. Tutkielma havainnoi minkälaisia moraalikäsityksiä verkkokeskustelijat liittävät Suomen julkiseen velkaan ja sen takaisinmaksuun, sekä minkälaisia ulottuvuuksia velkapuheesta voi havainnoida. Tutkielman aineisto on kerätty Helsingin Sanomien verkkokeskustelupalstalta. Helsingin Sanomien verkkoartikkeleiden yhteydessä lukijoiden on mahdollista kommentoida artikkeleiden sisältöä ja keskustella aiheesta. Aineisto on rajattu verkkoartikkeleihin ja verkkokeskusteluun, jotka käsittelevät Suomen julkista velkaa. Tutkielman aineistoa on analysoitu kriittisen diskurssianalyysin avulla, joka on yksi diskurssitutkimuksen tyyppi. Metodin avulla on mahdollista havaita valtaan ja epätasa-arvoon liittyviä rakenteita. Tutkielma liittää yhden paikallisen verkkoyhteisön käsitykset osaksi laajempaa historiallista kehityskulkua ja yhteiskunnallista muutosta, sillä velkaan liitetyt käsitykset ovat muotoutuneet tietyssä ajassa ja paikassa. Globaali markkinatalous on levittänyt velkaan liittyviä, vallitsevia käsityksiä maailmanlaajuisesti, jolloin vain tietyillä käsityksillä on merkitystä. Tutkielma esittää, että vaatimus Suomen julkisen talouden velkojen takaisinmaksusta nojaa vallitsevaan hegemoniseen diskurssiin, jota uusinnetaan verkkokeskusteluissa. Hegemoninen diskurssi on kuitenkin avoin muutokselle, jota myös haastetaan ja horjutetaan kilpailevien ideologioiden kautta. Hegemonisen diskurssin haastaminen paljastaa moraalisen romahduksen, joka liittyy Suomen julkisen velan kasvuun globaalin koronapandemian seurauksena. Tutkielmassa todetaan, että velka ei ole ”hyvä” tai ”paha, vaan aineiston perusteella velka näyttäytyy ambivalenttina. Velkaan liitetyt merkitykset kytkeytyvät kolmeen ulottuvuuteen, jotka vastaavat kysymyksiin siitä, miten velka maksetaan takaisin (tuottavuus), milloin velka maksetaan takaisin (ajallisuus) ja mitä tapahtuu, jos velkaa ei makseta takaisin (suvereniteetti). Ulottuvuudet ilmentävät verkkokeskustelussa havaittavaa implisiittistä ja eksplisiittistä moraalikäsitystä siitä, että velka on aina maksettava takaisin. Tutkielma argumentoi, että velkaan liittyvät merkitykset ovat verkkokeskusteluissa keskustelijoiden jatkuvan neuvottelun kohteena. Luonnollisena pidettyä velan takaisinmaksun hegemonista diskurssia ja sen taustalla häilyvää uusliberalistista ideologiaa tehdään näkyväksi ja haastetaan kilpailevien ideologioiden kautta. Velan takaisinmaksu määrittää niin kansainvälisillä markkinoilla kuin verkkokeskustelupalstalla valtioiden ja näiden kansalaisten moraalisuutta ja moraalittomuutta, vaikka velalla ei todellisuudessa ole mitään tekemistä moraalin kanssa.