Browsing by Subject "verenpaine"
Now showing items 1-7 of 7
-
(2017)Objective: Cardiovascular disease is one of the leading causes of death in the world and elevated blood pressure is one of the major risk factors for cardiovascular disease. Health behavior such as alcohol use, smoking and physical activity as well as obesity are known to affect the risk for cardiovascular disease. Also temperament has been shown to be associated with the risk for cardiovascular disease in numerous studies. The exact pathway through which the association between temperament and the risk for cardiovascular disease is mediated is so far unknown. Temperament has been shown to be associated with elevated blood pressure but not much research on the subject has yet been conducted. The aim of this study was to examine if temperament is associated with elevated blood pressure, which factors mediate the association and how they mediate it. Methods: The participants of the study were from The Cardiovascular Risk in Young Finns Study (CRYFS) and the data from the follow-up carried out in 2007. The subjects were divided into groups of elevated blood pressure and normal blood pressure according to their blood pressure levels. Temperament was assessed using a self-report form of the Temperament and Character Inventory (TCI-9) which measures the temperament traits of Cloninger's psychobiological theory - novelty seeking, harm avoidance, reward dependence and persistence. Concerning mediating variables the subjects were asked to answer questions about their alcohol use, smoking and physical activity. Body mass index was calculated from measures of weight and height. Logistic regression and correlation analyses were used for the analyses. Results and conclusions: A high level of reward dependence was related to a lower risk for elevated blood pressure. Two health behavior variables, higher level of alcohol use and greater body mass index were related to an increased risk. A weak association between a higher level of persistence and a lower level of blood pressure was also found. The association between reward dependence and elevated blood pressure showed evidence for being independent of the health behavior variables. Behavioral styles based on temperament are suggested as the mediating mechanism behind the association. For example behavioral styles could affect a person's tendency to seek medical help and health care. The concept of personalized health care expanded with temperament related information should be considered as a valuable potential asset for preventive health care in the future.
-
(University of HelsinkiHelsingin yliopistoHelsingfors universitet, 2015)Deksmedetomidiini ja medetomidiini ovat alfa-2-agonistien luokkaan kuuluvia pieneläinlääketieteessä yleisesti rauhoitusaineena käytettyjä lääkeaineita. Alfa-2- agonistien hyödylliset vaikutukset aiheutuvat keskushermostossa sijaitsevien alfa-2- adrenoreseptorien aktivaatiosta. Alfa-2-reseptoreita on myös perifeerisesti verisuonten sileissä lihassoluissa. Näiden reseptorien aktivaatiosta seuraa verisuonten supistuminen, joka johtaa äkilliseen verenpaineen nousuun ja edelleen refleksivälitteiseen sydämen syketiheyden laskuun. MK-467 (L-659,0669) on kokeellinen, perifeerisesti vaikuttava alfa-2-reseptorien antagonisti, josta on useissa tutkimuksissa saatu lupaavia tuloksia edellä kuvattujen haitallisten sydän- ja verenkiertoelimistöön kohdistuvien vaikutusten lieventämiseen. MK-467:n ei ole koirilla tehdyissä tutkimuksissa havaittu heikentävän rauhoitusvastetta. Lähes kaikissa aiemmissa tutkimuksissa, joissa on havainnoitu (deks)medetomidiinin ja MK-467:n yhteisvaikutuksia, lääkeaineille on käytetty suonensisäistä antoreittiä. Rauhoitusaineille tarkoituksenmukaisin antoreitti olisi kuitenkin lihaksensisäinen pistos. Tutkielmani kirjallisuuskatsauksen pääpainopiste on (deks)medetomidiinin sydän- ja verenkiertoelimistöön kohdistuvissa haittavaikutuksissa. Lisäksi aiempien tutkimusten pohjalta kuvaillaan (deks)medetomidiinin ja MK-467:n yhteisvaikutuksia sydän- ja verenkiertoelimistön toimintaa kuvaaviin muuttujiin. Tutkimuksessamme medetomidiini ja MK-467 annettiin samassa ruiskussa yhtenä lihaksensisäisenä pistoksena ja kokeiltavana oli pelkän medetomidiinin lisäksi kolme erilaista medetomidiini/MK-467-lääkeaineyhdistelmän sekoitussuhdetta. Tutkimukseen osallistui kahdeksan tavoitekasvatettua koiraa, joista jokainen sai kaikki hoidot satunnaisessa järjestyksessä. Tutkielmassani raportoin medetomidiinin (20 μg/kg) vaikutusta yksin ja yhdessä MK-467:n (400 μg/kg) kanssa tiettyihin sydän- ja verenkiertoelimistön toimintaa kuvaaviin muuttujiin (keskiverenpaine, keskuslaskimopaine, syketiheys ja sydämen minuuttitilavuus). Hypoteesina oli aiempien tutkimusten perusteella, että MK-467 lieventäisi medetomidiinin haitallisina pidettyjä vaikutuksia. Tulokset olivat hypoteesin mukaiset. Hoitojen välillä havaittiin tilastollisesti merkitsevä ero kaikissa mitatuissa muuttujissa 30 minuutista alkaen. Medetomidiini/MK-467- lääkeaineyhdistelmää saaneilla koirilla muuttujien arvot olivat lähempänä lähtötasoa kuin pelkkää medetomidiinia saaneilla koirilla. Tuloksissamme oli yhtäläisyyksiä aiempien tutkimusten tulosten kanssa, mutta myös eroavaisuuksia. Niiden selittämisen tueksi kaivataan uusia tutkimustuloksia etenkin MK-467:n farmakokineettisistä ominaisuuksista.
-
(University of HelsinkiHelsingin yliopistoHelsingfors universitet, 2001)Kirjallisuuskatsaussa käsitellään dexmedetomidiinin, propofolin ja isofluraanin ominaisuuksia, farmakokinetiikkaa sekä kardiorespiratorisia vaikutuksia koirilla. Tutkimuksessa vertaillaan kahden yleisen anesteetin, propofolin ja isofluraanin, aiheuttamia muutoksia verenkierto- ja hengityselimistön toimintaan koirilla, jotka on rauhoitettu dexmedetomidiinilla. Tutkimus suoritettiin kuudella koe-eläimeksi kasvatetulla, täysikasvuisella terveellä beaglella. Kaikki koirat esilääkittiin dexmedetomidiini-injektiolla annoksella 10 mg/kg i.m. Koirille tehdyt toimenpiteet jaettiin kolmeen ryhmään seuraavasti: isofluraaniryhmässä koirat nukutettiin isofluraani-inhalaatiolla (end tidal-pitoisuus 1%), propofoliryhmässä propofoli-infuusiolla (200 mg/kg/min i.v.) ja kontrolliryhmässä koiria ei nukutettu. Kunkin ryhmän sisällä oli kaksi eri käsittelyä. Käsittely koostui joko pelkästä nukutuksesta tai nukutuksesta ja kylmästimuluskokeesta. Kaikille koirille tehtiin kaikki kuusi eri käsittelyä satunnaisessa järjestyksessä siten, että peräkkäisten käsittelyjen välillä oli aikaa vähintään kaksi viikkoa. Anestesia indusoitiin propofoli- ja isofluraaniryhmässä i.v. propofoliboluksella ja koirat hengittivät koko anestesian ajan 100% happea. Kontrolliryhmän koirat hengittivät huoneilmaa. Koirat saivat kaikissa ryhmissä käsittelyn aikana Ringer-liuosta i.v. annoksella 10 ml/kg/h. Koirien sedaation syvyys arvioitiin ennen anestesian alkua ja anestesian syvyys arvioitiin neljästi anestesiassa. Anestesian aikana seurattiin suoralla mittaustekniikalla koirien sydän- ja hengitysfrekvenssiä sekä verenpainetta. Lisäksi koirilta otettiin anestesian aikana arteriaverinäytteitä, joista määritettiin happi- ja hiilidioksidiosapaine sekä pH. Esilääkitys tuotti yhtäläisen sedaation. Propofoliryhmä oli kliinisesti kevyemmässä nukutuksessa kuin isofluraaniryhmä. Kylmästimuluskoe aiheutti tahdonalaisen vasteen (jalan vetäminen) vain kontrolliryhmässä ja kardiorespiratorisen vasteen vain anestesian alussa. Muuten kylmästimuluskoe ei aiheuttanut eroja ryhmän sisällä. Propofolin todettiin lamaavan hengitystä enemmän kuin isofluraani aiheuttaen syvemmän respiratorisen asidoosin. Isofluraaniryhmässä sydänfrekvenssi oli korkeampi ja verenpaine alhaisempi kuin propofoli- ja kontrolliryhmässä. Propofoliryhmässä verenpaine säilyi samalla tasolla kuin kontrolliryhmässä, mutta sydänfrekvenssi oli korkeampi. Propofoliryhmän koirat ekstuboitiin kolme kertaa pidemmän ajan kuluttua kuin isofluraaniryhmän koirat. Kevyemmästä anestesiasyvyydestä huolimatta propofolin aiheuttama hengityslama oli voimakkaampaa kuin isofluraanin aiheuttama. Uloshengitysilman hiilidioksidipitoisuuden seuranta tai avustettu ventilaatio on suositeltavaa, kun koira nukutetaan propofoli-infuusiolla dexmedetomidiini-esilääkityksessä.
-
(2018)Kokeellisissa tutkimuksissa puolukkamehu on alentanut korkeaverenpaineisen rotan systolista verenpainetta, parantanut verisuonten endoteelin toimintaa sekä vaikuttanut suotuisasti matala-asteisen tulehduksen merkkiaineisiin. Tämän tutkielman kirjallisuusosassa selitettiin keskeisimmät verenpaineen säätelymekanismit, ja selvitettiin marjojen terveysvaikutuksia sekä niiden taustalla olevia fenolisia yhdisteitä. Kokeellisen osan tavoitteena oli selvittää puolukkamehun vaikutuksia verenpaineen nousun aiheuttamiin vaurioihin rottien munuaisissa. Korkeaverenpaineiset ja terveet normaalipaineiset rotat saivat juotavakseen puolukkamehua kahdeksan viikon ajan. Puolukkamehun vaikutuksia munuaisiin tutkittiin määrittämällä immunohistokemiallisesti verenpainetta säätelevän angiotensiinikonvertaasientsyymin (ACE1), endoteelin prostasykliiniä säätelevän syklo-oksigenaasi 1:n (COX1) ja DNA:n hapettumisesta kertovan 8-hydroksi-2-deoksiguanosiinin (8-OHdg) suhteelliset pitoisuudet munuaisissa. Lisäksi laskettiin veren keskipaine, plasman Na/K ja Na/Ca suhteet sekä virtsan Na/K. Puolukkamehu laski veren keskipainetta korkeaverenpaineisilla rotilla (p=0,007). Keskipaine ottaa huomioon myös diastolisen verenpaineen, mikä yksittäisenä arvona on epätarkka kuvaamaan vaikutusta verenpaineeseen. Kohonneen verenpaineen aiheuttamat muutokset munuaisissa jäivät vähäisiksi. Puolukkamehu ei vaikuttanut merkitsevästi munuaisten ACE1, COX1 ja 8-Ohdg -pitoisuuksiin korkeaverenpaineisilla rotilla eikä myöskään terveillä kontrolleilla. Puolukkamehu kuitenkin nosti COX1-pitoisuutta eläinmallista riippumatta, kun puolukkaryhmät yhdistettiin. ACE1 ja 8-OHdg -pitoisuuksiin ryhmien yhdistämisellä ei ollut vaikutusta. Tutkimus osoitti, että puolukkamehu alentaa korkeaverenpaineisten rottien keskiverenpainetta. Lisäksi puolukkamehu vaikuttaa suotuisasti prostasykliinien muodostumiseen mitattuna sitä tuottavan COX1-entsyymin suhteellisella määrällä munuaisten verisuonten endoteelissa. Puolukkamehu ei tämän tutkimuksen mukaan vaikuta munuaisten ACE1-entsyymin määrään, joten verenpaineen alenemisen taustalla on muita mekanismeja, kuten vaikutus verisuonia laajentavien prostasykliinien tuotantoon
-
(2015)Nature has been said to have relaxing effects on human. In today’s world, people’s life takes place mostly indoors so it is essential to seek relaxing effects also indoors. Decorative wood surfaces may bring those relaxing effects of nature to an indoor environment. This research focuses on researching the restorative effect of wooden surfaces through people’s preferences and the abilities of wooden surfaces. In this research, people’s preferences between different wooden surfaces were compared with the use of haptic and visual sensations. All the surfaces were lightly sanded to minimize the effects of pro-cessing and to concentrate merely on the comparison of different materials. The selected surface materials were conifer glulam, birch glulam, birch plywood, conifer plywood, MDF-board (Medium Density Fibreboard) and OSB-board (Oriented Strand Board). The study was divided into three sec-tions: the first section concentrated on people’s preferences towards wooden surfaces only with haptic sensations, the second part included only visual sensations and the third part included both haptic and visual sensations. The third section also included an open question for participants about the potential use of each wood material. Some of the participants also took part in a stress test during the third section. The stress test aimed to examine whether the participants’ heart rate and blood pressure lowered as they experienced the haptic and visual effects of wood material and if there were differ-ences between different materials. In the preference study people were instructed to rate the descriptiveness of different adjectives with all the wooden samples on a scale of 1–7 (1 very little, 7 very much). The three sections of the study made it possible to compare participants’ haptic and visual sensations. The visual sensations were observed to have more dominant effect than haptic sensations on the participants’ preferences. The visually most preferred wood materials were also found the most potential use for. These materials were instructed to be used in places they were seen whereas the less preferred materials were instructed to be used in hidden structures and to remain unseen. Both the heart rate and blood pressure lowered from the start of the test with all the materials except with OSB-board that caused a little rise of heart rate and blood pressure.
-
(2015)Previous results concerning the association between high blood pressure and work-related stress have been inconsistent, although both high blood pressure and work-related stress independently have adverse effects on health. The aim of this study was to investigate whether the personality trait conscientiousness reduces the adverse effects of work-related stress on blood pressure. Work-related stress was measured by Siegrist's Effort-Reward Imbalance model (ERI-model). The hypotheses were: 1) High effort-reward imbalance is associated with high systolic and high diastolic blood pressure and 2) Conscientiousness reduces the adverse effects of effort-reward imbalance on systolic and diastolic blood pressure. The study sample was from The Cardiovascular Risk in Young Finns study and the data for the present study was collected in 2011 and 2012. The subjects (n = 998) were both women (n = 568) and men (n = 430) who worked full-time and did not take medication to reduce blood pressure. The mean age of the subjects was 43 years. Hierarchical linear regression was used for the statistical analyses. Effort-reward imbalance was not directly associated with blood pressure. However, conscientiousness did moderate the association between effort-reward imbalance and systolic blood pressure. Individuals high in conscientiousness had lower systolic blood pressure than individuals low in conscientiousness when effort-reward imbalance was high. Conscientiousness also moderated the association between effort and systolic and diastolic blood pressure, although the effect on the diastolic blood pressure was only moderately significant (p = .051). Conscientiousness did not moderate the association between reward and blood pressure, but higher reward was independently associated with lower diastolic blood pressure. Conscientiousness seems to reduce the adverse effect of both effort-reward imbalance and effort on systolic blood pressure. The results from the present study suggest that personality traits can affect the associations between work-related stress and blood pressure.
-
Verenpaine- ja kolesterolilääkkeiden käytön yhteys ruokatottumuksiin ikääntyvillä päijäthämäläisillä (2020)Verenpainetta ja kolesterolia alentavien lääkkeiden käyttö yleistyy väestön lisääntyvän lihomisen vuoksi. Rationaalinen lääkehoito on keskeinen hoitokeino etenkin perinnöllisen alttiuden sydän- ja verisuonitauteihin omaavilla henkilöillä. Lääkehoidon lisäksi on tärkeää huomioida elintapamuutoksen rooli ruokavalion, liikunnan, tupakoinnin ja alkoholin käytön osalta, koska kohonneet verenpaine- ja kolesteroliarvot johtuvat ensisijaisesti epäterveellisistä elintavoista. Aikaisemman tutkimuksen perusteella lääkkeitä käyttävät eivät muuta elintapojaan terveellisemmiksi ja heidän vyötärönympäryksensä on suurempi verrattuna lääkkeitä käyttämättömiin. Tämän vuoksi on tärkeää tutkia verenpaine- ja kolesterolilääkkeitä käyttävien ruokatottumuksia ja muita elämäntyylejä. Verenpaine- ja kolesterolilääkkeitä käyttävien ruokavalintoja on tutkittu kansainvälisesti jonkin verran, mutta suomalaisten näitä lääkkeitä käyttävien ruokavalinnoista ei ole kovinkaan paljon tutkimustietoa saatavilla. Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli selvittää ruoankäytön eroavaisuuksia verenpaine- ja kolesterolilääkkeitä käyttävillä ja niitä käyttämättömillä 62-86 vuotiailla päijäthämäläisillä vuonna 2012 ja vastata kysymyksiin: Millaiset ruokatottumukset verenpaine- ja kolesterolilääkkeitä käyttävillä on verrattuna niitä käyttämättömiin? Onko verenpaine- ja kolesterolilääkkeiden käytöllä yhteys ruokatottumuksiin ikääntyvillä päijäthämäläisillä? Onko verenpaine- ja kolesterolilääkkeiden käytöllä yhteyttä ruokavalion terveellisyyteen? Tutkielman tulokset antavat lisää tietoa verenpaine- ja kolesterolilääkkeitä käyttävien ruokatottumuksista ja elintavoista. Tarpeeksi kattavan tutkimuksen ja vahvan tutkimusnäytön avulla voidaan luoda suosituksia ja ohjata lääkkeitä käyttäviä parempiin valintoihin, niin yksilöllisellä kuin yhteiskunnallisella tasolla. Tietoa voidaan mahdollisesti jatkossa hyödyntää kun suunnitellaan elintapaneuvontaa lääkityksen aloitusta suunniteltaessa, sen aloituksen yhteydessä ja säännöllisesti lääkkeiden käytön aikana. Pro gradun tutkimusväestönä oli päijäthämäläinen väestökohortti, joka muodostui kolmesta ikäluokasta (tutkimuksen alkaessa iältään 52–56, 62–66, ja 72–76 vuotta (n=2 815) Tutkimushenkilöt täyttivät elintapoja ja terveydentilaa koskevia kyselyitä. Tutkielmassa hyödynnettiin Ikihyvä -Päijät-Häme 2012- tutkimuksen aineiston ruokafrekvenssikyselyn ja lääkkeidenkäyttö kysymysten vastauksia. Otos oli (n=969), joista naisten osuus oli 54% ja miesten 46%. Verenpaine- ja kolesterolilääkkeitä käyttävien ja käyttämättömien ravitsemuksen tarkastelun työkaluksi muodostettiin ravitsemussuositusten mukainen terveellisen ruokavalion pisteytys. Pisteytys mittaa ainoastaan ruokavalion kokonaisuutta, joten tutkimuksessa tarkasteltiin lisäksi siihen valittujen elintarvikeryhmien käyttöä yksi kerrallaan. Ruokatottumusten lisäksi tarkastelussa olivat muista elintavoista liikunta, tupakointi ja alkoholin käyttö. Aineistoa tutkittiin Khiin neliötestillä ja varianssianalyysillä, joissa tutkittiin lääkkeenkäyttöryhmien eroja ruokatottumuksissa. Tämän tutkimuksen perusteella ei voida todeta, että verenpaine- ja kolesterolilääkkeiden käyttö tai toisaalta käyttämättömyys olisi yhteydessä suositusten mukaisiin ruokatottumuksiin. Tilastollisesti merkitseviä eroja ruokatottumuksissa ei ollut lääkkeenkäyttöryhmien välillä. Terveellisen ravitsemuksen ja elämäntyylin avulla on mahdollista vaikuttaa ikääntyvien sydän- ja verisuonitautiriskiin. Sekä lääkitystä, että elämäntapainterventioita tarvitaan ikääntyvillä kohonneen verenpaineen ja veren kolesterolitason alentamiseksi
Now showing items 1-7 of 7