Browsing by Subject "verkkokieli"
Now showing items 1-3 of 3
-
(2021)Tutkielma tarkastelee Facebook-parodiaa, jossa pilkan kohteena ovat maahanmuuttovastaiset ja heidän kielenkäyttönsä. Tavoitteena on selvittää, millaisia kielenpiirteitä parodiassa käytetään ja minkälaisina kielenkäyttäjinä maahanmuuttovastaiset niiden avulla representoidaan. Lisäksi tarkastellaan, minkälaisia diskursseja parodiassa kaiutetaan. Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä on kriittinen diskurssintutkimus, mutta analyysissa hyödynnetään myös perinteistä tekstianalyysia. Aineistona on sata julkaisua maahanmuuttoon positiivisesti suhtautuvien humoristisesta Facebook-ryhmästä Terrorismin ja sukkien vastainen kansanliikeryhmä vuodelta 2019. Luvussa 3 tarkastellaan parodian kielellistä ilmiasua. Analyysi osoittaa, että maahanmuuttovastaiset representoidaan kielenkäyttäjinä, jotka eivät osaa kirjoitetun yleiskielen normeja eivätkä välitä niistä, vaan kirjoittavat tunteen vallassa. Kirjoitusvirheinä esitettyjä piirteitä, etenkin yhdyssanavirheitä ja lyöntivirheiltä vaikuttavia piirteitä, käytetään paljon ja liioitellusti niin, että myös johdoksia ja muita sanoja on kirjoitettu erikseen morfeemirajojen kohdalta. Puhutun ja kirjoitetun kielen erottamisen vaikeus osoitetaan käyttämällä suomalaistettua fonotaksia sekä nasaaliassimilaatiota muistuttavaa ilmiötä, jossa sananloppuinen n kirjoitetaan m:nä. Parodiatyylin piirteet esiintyvät liioiteltuina niin, että ne eivät sellaisinaan voisi esiintyä verkkokielessä, mikä korostaa julkaisun ironista sävyä. Lisäksi typografinen äänensävy on voimakkaan affektinen ja huutava, sillä aineistossa käytetään runsaasti suuraakkosia, huutomerkkejä ja huutomerkkejä edustavia numeroita 1. Luvussa 4 osoitetaan, miten parodiassa hyödynnetään ironista diskurssien omimista. Toistuvien aiheiden kuten sukkien, kaljan, katupartioiden ja median puolueellisuuden kautta kaiutetaan maahanmuuttovastaiseen diskurssiin kuuluvaa apokalyptista retoriikkaa sekä populistista ja arvokonservatiivista diskurssia. Tällä pyritään esittämään maahanmuuttovastaiset argumentit naurettavassa valossa, millä sekä vahvistetaan omaa kantaa että vastakkainasettelua maahanmuuttokeskustelun osapuolten välillä. Luvussa tarkastellaan myös parodiassa runsaasti esiintyvää metakielenkäyttöä, jossa esitetään kohteen olevan tietoinen ja ylpeä omasta tavastaan kirjoittaa. Tutkielmassa käy ilmi, että parodiassa kohde representoidaan hysteerisinä ja kouluttamattomina, mikä sopii aiempien tutkimusten tuloksiin siitä, millaista kuvaa maahanmuuttovastaisista rakennetaan maahanmuuttokeskustelussa. Kielenpiirteiden käytölle on nähtävissä malleja esimerkiksi Timo Soinin kielenkäytössä ja humoristisista ilmauksista "isäm maan puollustaja" ja "elämäm koulu". Tutkielman tulokset ovat relevantteja verkkokielen tutkimukselle yleisesti, sillä analyysissa käy ilmi, että aineiston piirteitä arvioidaan muissakin konteksteissa ärsyttäväksi tai huonoksi verkkokieleksi.
-
(2021)Tutkielma tarkastelee Facebook-parodiaa, jossa pilkan kohteena ovat maahanmuuttovastaiset ja heidän kielenkäyttönsä. Tavoitteena on selvittää, millaisia kielenpiirteitä parodiassa käytetään ja minkälaisina kielenkäyttäjinä maahanmuuttovastaiset niiden avulla representoidaan. Lisäksi tarkastellaan, minkälaisia diskursseja parodiassa kaiutetaan. Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä on kriittinen diskurssintutkimus, mutta analyysissa hyödynnetään myös perinteistä tekstianalyysia. Aineistona on sata julkaisua maahanmuuttoon positiivisesti suhtautuvien humoristisesta Facebook-ryhmästä Terrorismin ja sukkien vastainen kansanliikeryhmä vuodelta 2019. Luvussa 3 tarkastellaan parodian kielellistä ilmiasua. Analyysi osoittaa, että maahanmuuttovastaiset representoidaan kielenkäyttäjinä, jotka eivät osaa kirjoitetun yleiskielen normeja eivätkä välitä niistä, vaan kirjoittavat tunteen vallassa. Kirjoitusvirheinä esitettyjä piirteitä, etenkin yhdyssanavirheitä ja lyöntivirheiltä vaikuttavia piirteitä, käytetään paljon ja liioitellusti niin, että myös johdoksia ja muita sanoja on kirjoitettu erikseen morfeemirajojen kohdalta. Puhutun ja kirjoitetun kielen erottamisen vaikeus osoitetaan käyttämällä suomalaistettua fonotaksia sekä nasaaliassimilaatiota muistuttavaa ilmiötä, jossa sananloppuinen n kirjoitetaan m:nä. Parodiatyylin piirteet esiintyvät liioiteltuina niin, että ne eivät sellaisinaan voisi esiintyä verkkokielessä, mikä korostaa julkaisun ironista sävyä. Lisäksi typografinen äänensävy on voimakkaan affektinen ja huutava, sillä aineistossa käytetään runsaasti suuraakkosia, huutomerkkejä ja huutomerkkejä edustavia numeroita 1. Luvussa 4 osoitetaan, miten parodiassa hyödynnetään ironista diskurssien omimista. Toistuvien aiheiden kuten sukkien, kaljan, katupartioiden ja median puolueellisuuden kautta kaiutetaan maahanmuuttovastaiseen diskurssiin kuuluvaa apokalyptista retoriikkaa sekä populistista ja arvokonservatiivista diskurssia. Tällä pyritään esittämään maahanmuuttovastaiset argumentit naurettavassa valossa, millä sekä vahvistetaan omaa kantaa että vastakkainasettelua maahanmuuttokeskustelun osapuolten välillä. Luvussa tarkastellaan myös parodiassa runsaasti esiintyvää metakielenkäyttöä, jossa esitetään kohteen olevan tietoinen ja ylpeä omasta tavastaan kirjoittaa. Tutkielmassa käy ilmi, että parodiassa kohde representoidaan hysteerisinä ja kouluttamattomina, mikä sopii aiempien tutkimusten tuloksiin siitä, millaista kuvaa maahanmuuttovastaisista rakennetaan maahanmuuttokeskustelussa. Kielenpiirteiden käytölle on nähtävissä malleja esimerkiksi Timo Soinin kielenkäytössä ja humoristisista ilmauksista "isäm maan puollustaja" ja "elämäm koulu". Tutkielman tulokset ovat relevantteja verkkokielen tutkimukselle yleisesti, sillä analyysissa käy ilmi, että aineiston piirteitä arvioidaan muissakin konteksteissa ärsyttäväksi tai huonoksi verkkokieleksi.
-
(2016)Tässä pro gradu-tutkielmassa analysoidaan yhdysvaltalaiselle seuranhakusivustolle rekisteröityneiden käyttäjien profiilitekstejä. Tarkoituksena on analysoida erityisesti tekstien temaattista sisältöä ja sitä kautta hahmottaa teksteissä toistuvia teemoja. Tutkimuksessa myös verrataan nais- ja mieskäyttäjien profiileja keskenään, jotta pystytään havaitsemaan, heijastuuko teksteistä perinteisiä sukupuolirooleja. Lisäksi kiinnitetään huomiota siihen, mitä verkkokielelle tyypillisiä piirteitä profiiliteksteissä on. Verkkokielelle ominaisia piirteitä ovat muun muassa puhekieliset ilmaukset sekä lyhenteiden ja hymiöiden käyttö. Tässä kohteena huomion kohteena olivat erityisesti lyhenne lol, erilaiset hymiöt sekä kohteliaisuuden ilmeneminen teksteissä. Tutkimuksen aineisto koostuu 120 seuranhakusivustolta kerätystä profiilin vapaasta tekstiosiosta, jossa käyttäjä voi vapaasti kertoa itsestään ja toiveistaan. Profiileista kaikki olivat itsensä heteroseksuaaliksi luokittelevien 25-35-vuotiaiden yhdysvaltalaisten käyttäjien kirjoittamia. Puolet teksteistä oli miesten, puolet naisten kirjoittamia. Jotta tutkimukseen saatiin mahdollisimman monipuolinen ja laaja otanta sivuston profiileista, kerättiin aineisto satunnaisotannan menetelmällä. Metodina tutkimuksessa käytetään kvalitatiivista sisällönanalyysia. Profiilitekstit luettiin huolellisesti, minkä jälkeen niissä esiintyvät teemat luokiteltiin yhdeksään pääkategoriaan. Tutkimuksessa havaittiin, että profiileissa oli paljon samankaltaisuuksia. Suosituimmiksi teemoiksi naisten sekä miesten profiileissa osoittautui itsensä kuvailu, vapaa-aika sekä syyt, miksi käyttäjä on sivustolla. Naisilla suosituksi teemaksi nousivat lisäksi omien ihmissuhteiden mainitseminen sekä maininnat siitä, mitä he eivät olleet sivustolta etsimässä. Mieskäyttäjät sen sijaan kuvailivat naisia enemmän työtä ja varallisuuttaan. Tutkimustulokset osoittavat, että heteroseksuaalien parien etsinnässä perinteiset sukupuoliroolit nousevat edelleen esille. Aineistosta löydettiin myös runsaasti esimerkkejä verkkokielelle tyypillisistä ominaisuuksista, kuten puhekielisistä ilmaisuista ja lyhenteistä. Voidaan siis todeta, että seuranhaku-profiilit kuuluvat verkkokielen rekisteriin, ja ne ovat tyyliltään hyvin vapaamuotoisia. Hymiöiden tai lyhenteen lol käyttö ei ole kuitenkaan profiileissa kovin yleistä. Tutkimus antaa hyvän kuvan siitä, millaisia profiilitekstejä sivustolla kirjoitetaan sekä miten naisten ja miesten profiilitekstit eroavat toisistaan sekä mitä verkkokielelle tyypillisiä ominaisuuksia niistä löytyy. Laajoja yleistyksiä pienen aineiston takia ei voida kuitenkaan tehdä. Kaiken kaikkiaan profiilitekstit osoittautuivat erinomaiseksi lähteeksi tutkimukselle ja ne tarjoavat hyvää aineistoa sekä sukupuoliroolien että verkkokielen tutkimukseen.
Now showing items 1-3 of 3