Browsing by Subject "virheenkorjausmalli"

Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia ja määrittää, kuinka elintarvikkeiden raaka-ainehintojen ja muiden tuotantokustannusten muutokset ovat vaikuttaneet elintarvikkeiden kuluttajahintoihin aikavälillä 2010-2014. Tutkimuksen tavoitteena oli lisäksi määrittää viive, jossa muutokset raaka-ainehinnoissa ja tuotantokustannuksissa ovat välittyneet kuluttajan lopputuotteesta maksamaan hintaan. Tutkimuksessa kiinnitettiin myös huomiota hintojen välittymisessä tapahtuvaan mahdolliseen epäsymmetriaan, eli ovatko elintarvikkeiden kuluttajahinnat reagoineet eri tavoin raaka-ainehintojen ja muiden tuotantokustannusten nousuihin ja laskuihin. Tutkimuksessa luodaan katsaus tutkimukseen valittujen elintarvikekategorioiden valmistusketjuihin sekä hinnanmuodostukseen. Tutkimuksessa luodaan myös katsaus valittujen elintarvikekategorioiden raaka-aineiden tuottajahintojen ja muiden tuotantokustannusten kehitykseen aikavälillä 2010-2014. Tutkimuksen teoriaosio koostuu hintojen vertikaalista välittymistä ja elintarvikkeiden hinnanmuodostusta käsittelevästä kirjallisuudesta. Tutkimuksen empiirinen osio perustuu aikasarjojen analysoinnissa käytettäviin ekonometrisiin menetelmiin, joiden avulla pyrittiin analysoimaan raaka-ainehintojen ja muiden tuotantokustannusten suhdetta elintarvikkeiden kuluttajahintoihin. Tutkimuksen empiirisen analyysin toteutuksessa hyödynnettiin kolmea menetelmää, jotka ovat yksikköjuuritesti, yhteisintegraatiotesti sekä virheenkorjausmalli (error correction model). Tutkimuksessa elintarvikkeiden kuluttajahintojen tarkastelussa aineistona käytettiin liha-, maito- ja viljatuotteiden kuluttajahintaindeksejä aikaväliltä 2010-2014. Raaka-ainehintojen kehitystä kuvaava aineisto koostui liha-, maito- ja viljatuotteiden tuottajahintaindekseistä aikaväliltä 2010-2014. Tutkimuksessa muut tuotantokustannukset käsittivät energian ja nestemäisen polttoaineen hinnan sekä työvoimakustannukset. Raaka-ainehinnan vaikutus elintarvikkeiden kuluttajahintaan oli kaikkein suurin lihatuotteissa, joissa raaka-aineen hinnan vaikutus ja välittymisen nopeus kuluttajahintoihin oli muita tutkimuksen elintarvikekategorioita suurempi. Vilja- ja maitotuotteissa raaka-aineen vaikutus kuluttajahintoihin oli huomattavasti heikompi ja välittymisen viive raaka-ainehinnasta kuluttajahintaan pidempi. Muiden tuotantokustannusten vaikutus elintarvikkeiden kuluttajahintoihin oli tutkimuksen mukaan heikkoa ja välittymisen viive havaittiin pitkäksi kaikissa tutkituissa elintarvikekategorioissa. Hintojen välittymisen epäsymmetrian kannalta tutkimustulokset olivat hyvin mielenkiintoisia, sillä tutkittujen elintarvikekategorioiden kuluttajahintojen havaittiin reagoivan voimakkaammin raaka-ainehinnoissa tapahtuviin nousuihin, mutta raaka-ainehinnoissa tapahtuvien hinnanlaskujen havaittiin välittyvän elintarvikkeiden kuluttajahintoihin nopeammin kuin raaka-ainehintojen nousu. Sähkön ja nestemäisen polttoaineen hintojen välittymisen epäsymmetrian havaittiin olleen positiivista maitotuotteiden, viljatuotteiden ja leipien kuluttajahinnoissa. Negatiivista epäsymmetriaa muiden tuotantokustannusten kohdalla havaittiin naudanlihan kuluttajahinnan kohdalla. Sianlihan ja siipikarjanlihan kuluttajahintojen havaittiin reagoivan voimakkaammin sähkön ja nestemäisen polttoaineen hinnannousuihin kuin hinnanlaskuihin, mutta sekä sähkön että nestemäisen polttoaineen hinnassa tapahtuvien laskujen havaittiin välittyvän tuotteiden kuluttajahintoihin nopeammin kuin hintojen nousun

Lihantuotanto on ollut Euroopan unionin merkittävimpiä tuotantohaaroja ja unionin alueella tuotetaan kolmanneksi eniten naudanlihaa koko maailmassa. Naudanlihaa tuotetaan koko unionin alueella. Aiemmissa tutkimuksissa on todettu, että jäsenvaltioiden erikoistuminen, unioniin liittymisen ajankohta, tuotantoteknologia ja maantieteellinen sijainti vaikuttavat naudanlihan tuottajahintaan. Markkinat ovat heterogeeniset. Tutkimuksen tavoitteena on tarkastella naudanlihan tuottajahintaan vaikuttavia tekijöitä Euroopan unionin jäsenvaltioissa ja Euroopan unionin sisämarkkinoiden homogeenisyyttä. Tutkimuksessa selvitetään, mitkä tekijät vaikuttavat naudanlihan markkinoiden tuottajahintaan ja hinnan vaihteluihin Tähän tutkimukseen valittiin kolme unionin jäsenvaltiota Suomi, Ranska ja Puola. Aineisto koostuu aikasarjoista. Suomen aikasarjat ovat tammikuusta 2010 joulukuuhun 2019. Ranskan ja Puolan aikasarjat ovat toukokuusta 2006 joulukuuhun 2019. Tutkimuksessa käytetään Engle-Granger menetelmää. Menetelmässä tutkitaan aikasarjojen stationaarisuutta ja yhteisintegroituneisuutta ja lopuksi muodostetaan virheenkorjausmalli. Virheenkorjausmalli kuvaa kuinka nopeasti lyhyen aikavälin suhde palaa pitkän aikavälin tasapainoon. Naudanlihan tuottajahintaan vaikuttaviksi tekijöiksi valittiin viisi selittävää tekijää. Selittävät tekijät ovat naudanlihan tuotannon määrä, Euroopan unionin naudanlihan, raakamaidon ja porsaanlihan markkinahinta sekä tuotantopanos. Rehumaissin markkinahinta kuvaa Ranskan ja Puolan naudanlihan tuotantopanosta ja rapsin tuottajahinta Suomen naudanlihan tuotantopanosta. Selittävien tekijöiden havaittiin olevan epästationaarisia ja yhteisintegroituneita. Virheenkorjausmallin tarkastelu osoitti, että jäsenvaltioiden eroavaisuudet vaikuttavat naudanlihan tuottajahintaan enemmän kuin jokin yhdistävä voima. Puolalle virheenkorjausmallissa tilastollisesti merkitsevät ja etumerkiltään teorian mukaiset selittävät tekijät ovat Euroopan unionin naudanlihan markkinahinta, naudanlihan tuotanto sekä raakamaidon markkinahinta. Ranskalle virheenkorjausmallissa tilastollisesti merkitsevät ja etumerkiltään teorian mukaiset selittävät tekijät ovat Euroopan unionin naudanlihan ja raakamaidon markkinahinta. Suomelle virheenkorjausmallissa ei voitu osoittaa tilastollisesti merkitseviä ja etumerkiltään teorian mukaisia selittäviä tekijöitä. Estimoinnin tulokset olivat yleisesti yhdenmukaiset kirjallisuuden kanssa. Tutkimuksessa saatiin viitteitä Euroopan unionin naudanlihan tuottajahinnan muodostumisesta ja unionin markkinoiden heterogeenisyydestä. Naudanlihan tuottajahintaan vaikuttaa jäsenvaltioiden erikoistuminen, unioniin liittymisen ajankohta, tuotantoteknologia ja maantieteellinen sijainti. Tutkimus osoittaa, että Euroopan unionin naudanlihamarkkinat eivät ole integroituneet täydellisesti ja jäsenvaltioiden erot vaikuttavat naudanlihan tuottajahintaan enemmän kuin jokin yhdistävä voima. Tutkimuksen tulokset eivät kuitenkaan ole yleistettävissä koskemaan koko unionin aluetta. Tutkimus kuitenkin osoittaa, että tutkimukseen valitut selittävät tekijät sisältävät hyödyllistä informaatiota Euroopan unionin jäsenvaltioiden naudanlihan tuottajahintaan vaikuttavista tekijöistä.

Tiedekunta/Osasto Fakultet/Sektion – Faculty Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Laitos/Institution– Department Taloustieteen laitos Tekijä/Författare – Author Ilkka Suominen Työn nimi / Arbetets titel – Title Vertikaalinen hinnan välittyminen Suomen sianlihamarkkinoilla Oppiaine /Läroämne – Subject Maatalouspolitiikka Työn laji/Arbetets art – Level Maisterintutkielma Aika/Datum – Month and year Tammikuu 2017 Sivumäärä/ Sidoantal – Number of pages 64 Tiivistelmä/Referat – Abstract Suomalainen sianlihantuotanto on 2010-luvun edetessä kärsinyt heikentyneestä kannattavuudesta. Sianlihan tuottajahinta ei ole tilastojen mukaan noussut samaa tahtia kuluttajahinnan kanssa, joka on näkynyt niiden välisen hintamarginaalin kasvuna. Tehokkaasti toimivassa ruokaketjussa markkinainformaation muutokset välittyvät sen eri portaiden välillä saman tasoisesti ja mahdollisimman pienellä viiveellä. Tässä tutkimuksessa selvitettiin hinnan vertikaalista välittymistä Suomen sianlihamarkkinoilla. Tämä tehtiin tutkimalla välittyvätkö sianlihan tuottajahinnassa tapahtuvat muutokset kuluttajahintaan ja sianlihan kuluttajahinnassa tapahtuvat muutokset tuottajahintaan. Hinnan välittyminen estimoitiin käyttäen yhteisintegraatiomenetelmää ja virheenkorjausmallia. Tuloksia tarkasteltaessa voidaan todeta, että tuottajahinnan muutokset välittyvät osittain kuluttajahintaan. Lyhyellä aikavälillä muutoksen välittyminen tapahtuu noin neljä kuukauden viiveellä ja välittymisen suuruudeksi saatiin reilut 30 prosenttia. Pitkällä aikavälillä yhden prosentin lisäys tuottajahintaan aiheutti 0,47 prosentin lisäyksen kuluttajahintaan. Kuluttajahinnan muutoksen välittyminen tuottajahintaan on selvästi pienempää sekä pitkällä että lyhyellä aikavälillä. Erityisesti pitkän aikavälin mallissa ongelmaksi muodostuu mallin pieni selitysaste, joka on lyhyen aikavälin mallissakin vain hieman korkeampi. Saatujen tulosten perusteella voidaan todeta, että vertikaalinen hinnanvälittyminen Suomen sianlihamarkkinoilla ei ole kovinkaan tehokasta. Tuottajahinnan muutokset selittävät vain osan kuluttajahinnan muutoksesta. Alhainen selitysaste osoittaa, että hintaan vaikuttaa tekijöitä, joita ei ole otettu mallissa huomioon. Näitä vaikuttavia tekijöitä voivat olla esimerkiksi tuottavuuden kasvun erot elintarvikeketjussa, tiukemmat hygieniavaatimukset, markkinavoiman hyödyntäminen ja maatalouspolitiikan muutokset. Verrattaessa tutkimustuloksia lähdekirjallisuuteen voidaan havaita viitteitä markkinavoiman hyväksikäytöstä. Jatkotutkimusten kannalta luotettavan hintadatan saaminen elintarvikeketjun kaikilta tasoilta olisi tärkeää. Avainsanat – Nyckelord – Keywords Suomi, sianlihamarkkinat, hinnanvälittyminen, yhteisintegraatio, virheenkorjausmalli Säilytyspaikka – Förvaringställe – Where deposited Helsingin Yliopisto, Taloustieteen laitos Muita tietoja – Övriga uppgifter – Additional information Ohjaajat: prof. Antonios Rezitis ja yliopistonlehtori Nina Hyytiä