Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "virheenkorjausmalli"

Sort by: Order: Results:

  • Lagerspetz, Mattias (2016)
    This thesis examines the drivers behind the formation of housing prices in Tallinn, Estonia. The focus is, more specifically, on the relation between changes in demographics and housing prices. There will be significant changes in Tallinn’s demographic composition in the years to come, as the number of births in Tallinn have declined steeply from the 1990s on. Past studies have shown, that most significant increase in people’s demand for housing occurs in their 20s, and as such the sharp fall in the number of young people in Tallinn, could result in a decrease of demand for housing. First, a model suitable for examining demographics’ effect on housing is introduced. In the model demand for housing by age-group is first estimated from cross-sectional data. Next, the obtained estimates are combined with demographic time series data to obtain a demographic demand time series. Lastly, the relations between housing prices and demographic demand (as well as other macroeconomic variables) are examined. Results from a number of previous studies employing a similar model are also presented. In the empirical section of this thesis, a similar model is applied on data from Tallinn, spanning from 1997 to 2014. Firstly, the demand for housing by age-group is estimated from cross-sectional data obtained by combining estimates for the value of almost 170 000 Tallinn housing units with the inhabitants of the units, as reported in Estonian 2011 census data. Next, the demand estimates are combined with time-series of past demographic data on Tallinn, to construct a total demographic demand time series variable. Thirdly, the long-run relationships between housing prices, demographic demand and other macroeconomic variables are examined using cointegration analysis. Tallinn housing prices are modelled in vector error correction model framework, along with the obtained demographic demand, GDP per capita, as well as other macroeconomic time series. Housing prices’ long run elasticity estimates obtained are generally in line with results from previous studies. However, the results seem quite sensitive regarding model specification. Importantly, effects of increases in demographic demand on housing prices are found to be negative for some of the alternative model specifications. The forecasted changes in future demographic demand are also of not a very great magnitude, so the predictions for future housing prices for the models are affected relatively modestly by the forecasted changes in demographic demand.
  • Tirkkonen, Eerik (2016)
    Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia ja määrittää, kuinka elintarvikkeiden raaka-ainehintojen ja muiden tuotantokustannusten muutokset ovat vaikuttaneet elintarvikkeiden kuluttajahintoihin aikavälillä 2010-2014. Tutkimuksen tavoitteena oli lisäksi määrittää viive, jossa muutokset raaka-ainehinnoissa ja tuotantokustannuksissa ovat välittyneet kuluttajan lopputuotteesta maksamaan hintaan. Tutkimuksessa kiinnitettiin myös huomiota hintojen välittymisessä tapahtuvaan mahdolliseen epäsymmetriaan, eli ovatko elintarvikkeiden kuluttajahinnat reagoineet eri tavoin raaka-ainehintojen ja muiden tuotantokustannusten nousuihin ja laskuihin. Tutkimuksessa luodaan katsaus tutkimukseen valittujen elintarvikekategorioiden valmistusketjuihin sekä hinnanmuodostukseen. Tutkimuksessa luodaan myös katsaus valittujen elintarvikekategorioiden raaka-aineiden tuottajahintojen ja muiden tuotantokustannusten kehitykseen aikavälillä 2010-2014. Tutkimuksen teoriaosio koostuu hintojen vertikaalista välittymistä ja elintarvikkeiden hinnanmuodostusta käsittelevästä kirjallisuudesta. Tutkimuksen empiirinen osio perustuu aikasarjojen analysoinnissa käytettäviin ekonometrisiin menetelmiin, joiden avulla pyrittiin analysoimaan raaka-ainehintojen ja muiden tuotantokustannusten suhdetta elintarvikkeiden kuluttajahintoihin. Tutkimuksen empiirisen analyysin toteutuksessa hyödynnettiin kolmea menetelmää, jotka ovat yksikköjuuritesti, yhteisintegraatiotesti sekä virheenkorjausmalli (error correction model). Tutkimuksessa elintarvikkeiden kuluttajahintojen tarkastelussa aineistona käytettiin liha-, maito- ja viljatuotteiden kuluttajahintaindeksejä aikaväliltä 2010-2014. Raaka-ainehintojen kehitystä kuvaava aineisto koostui liha-, maito- ja viljatuotteiden tuottajahintaindekseistä aikaväliltä 2010-2014. Tutkimuksessa muut tuotantokustannukset käsittivät energian ja nestemäisen polttoaineen hinnan sekä työvoimakustannukset. Raaka-ainehinnan vaikutus elintarvikkeiden kuluttajahintaan oli kaikkein suurin lihatuotteissa, joissa raaka-aineen hinnan vaikutus ja välittymisen nopeus kuluttajahintoihin oli muita tutkimuksen elintarvikekategorioita suurempi. Vilja- ja maitotuotteissa raaka-aineen vaikutus kuluttajahintoihin oli huomattavasti heikompi ja välittymisen viive raaka-ainehinnasta kuluttajahintaan pidempi. Muiden tuotantokustannusten vaikutus elintarvikkeiden kuluttajahintoihin oli tutkimuksen mukaan heikkoa ja välittymisen viive havaittiin pitkäksi kaikissa tutkituissa elintarvikekategorioissa. Hintojen välittymisen epäsymmetrian kannalta tutkimustulokset olivat hyvin mielenkiintoisia, sillä tutkittujen elintarvikekategorioiden kuluttajahintojen havaittiin reagoivan voimakkaammin raaka-ainehinnoissa tapahtuviin nousuihin, mutta raaka-ainehinnoissa tapahtuvien hinnanlaskujen havaittiin välittyvän elintarvikkeiden kuluttajahintoihin nopeammin kuin raaka-ainehintojen nousu. Sähkön ja nestemäisen polttoaineen hintojen välittymisen epäsymmetrian havaittiin olleen positiivista maitotuotteiden, viljatuotteiden ja leipien kuluttajahinnoissa. Negatiivista epäsymmetriaa muiden tuotantokustannusten kohdalla havaittiin naudanlihan kuluttajahinnan kohdalla. Sianlihan ja siipikarjanlihan kuluttajahintojen havaittiin reagoivan voimakkaammin sähkön ja nestemäisen polttoaineen hinnannousuihin kuin hinnanlaskuihin, mutta sekä sähkön että nestemäisen polttoaineen hinnassa tapahtuvien laskujen havaittiin välittyvän tuotteiden kuluttajahintoihin nopeammin kuin hintojen nousun
  • Sulonen, Valtteri (2012)
    Asuntolainakanta muodostaa noin 75 % suomalaisten kotitalouksien ja lähes kolmanneksen koko kansantalouden lainakannasta. Lisäksi noin 90 % lainoista on kiinnitetty korkeintaan vuodeksi kerrallaan voimassa oleviin vaihtuviin viitekorkoihin, jotka määräytyvät Euroalueen rahoitusmarkkinoilla. Sitä kautta näiden korkojen muutokset näkyvät suomalaisten kotitalouksien käytettävissä olevissa tuloissa varsin nopeasti. Viitekorkojen muutosten lisäksi, myös asuntolainamarginaalit ovat vaihdelleet huomattavasti. Asuntolainamarginaalin tasoon vaikuttavat esimerkiksi pankkien välinen kilpailu, kustannustehokkuus ja luottotappioiden määrä Suomessa. Näiden lisäksi osittain kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden määrittämät pankkien omat rahoituskustannukset ja Euroalueella yhteisesti sovitun pankkisääntelyn määrittämät pääomavaatimukset vaikuttavat siihen, minkälaista asuntolainamarginaalia pankit voivat tarjota. Tämän tutkielman tarkoitus, on selvittää miten keskimääräinen asuntolainakorko ja korkomarginaali määräytyvät Suomessa. Asuntolainakoron määräytymistä selvitettiin yksittäisen pankin voitonmaksimointiin perustuvan teoreettisen Monti-Klein mallin avulla. Mallin ratkaisusta saatiin selville, mitkä muuttujat tulisi ottaa huomioon asuntolainakoron ja korkomarginaalin tasoa selitettäessä. Lisäksi saatiin selville, minkä suuntaisia vaikutuksia näillä muuttujilla tulisi olla. Teoreettinen malli ei kuitenkaan selittänyt koron määräytymisen dynamiikkaa, jolla on aiempien tutkimusten mukaan huomattava merkitys, selittäjien vaikuttaessa asuntolainakorkoon osin viiveellä. Dynaamisten tekijöiden lisäksi selvitettiin uusien Basel III säännösten nykyisiä ja osittain tulevia vaikutuksia asuntolainamarginaaliin. Tutkielman empiirisessä osassa testattiin teoreettisen mallin tuloksia Suomen aineistossa staattisen regressiomallin avulla. Tämän lisäksi selvitettiin kirjallisuudessa usein käytetyn, muuttujien yhteisintegroituvuuteen perustuvan virheenkorjausmallin puitteissa, minkälaista dynamiikkaa asuntolainakorko noudattaa. Teoreettisen mallin mukaiset selittäjät toimivat Suomassa varsin hyvin. Tutkielman mukaan keskeisimmät asuntolainakoron selittäjät ovat viitekorko, pankin tehokkuus, sekä pankin rahoituskustannukset. Lisäksi uusien vakavaraisuussäännösten arvioidaan vaikuttavan marginaaliin huomattavasti. Luottotappioiden riskin rooli on empiiristen mallien puitteissa epäselvä. Luottotappioita on tarkasteluaikana esiintynyt hyvin vähän suhteessa asuntolainakantaan, joten niiden rooli marginaalin muodostuksessa on todennäköisesti vähäinen. Edellä mainitut selittäjät toimivat osittain viiveellä siten, että siirtyminen uuteen tasapainotasoon tapahtuu noin puolen vuoden viiveellä. Lisäksi osittain aiemmista tutkimuksista poiketen, viitekorolla näyttää olevan vaikutusta asuntolainamarginaaliin. Tulosten mukaan yhden prosenttiyksikön muutos viitekorossa muuttaa asuntolainakorkoa 0,9 prosenttiyksikköä samansuuntaisesti. Tätä voidaan selittää markkinakorkojen ja pankin koko taseesta laskettavan nettomarginaalin positiivisella suhteella, alhainen korkotaso laskee pankin nettomarginaalia, jolloin asuntolainamarginaalia on nostettava vastaavasti.
  • Pastinen, Johanna (2021)
    Lihantuotanto on ollut Euroopan unionin merkittävimpiä tuotantohaaroja ja unionin alueella tuotetaan kolmanneksi eniten naudanlihaa koko maailmassa. Naudanlihaa tuotetaan koko unionin alueella. Aiemmissa tutkimuksissa on todettu, että jäsenvaltioiden erikoistuminen, unioniin liittymisen ajankohta, tuotantoteknologia ja maantieteellinen sijainti vaikuttavat naudanlihan tuottajahintaan. Markkinat ovat heterogeeniset. Tutkimuksen tavoitteena on tarkastella naudanlihan tuottajahintaan vaikuttavia tekijöitä Euroopan unionin jäsenvaltioissa ja Euroopan unionin sisämarkkinoiden homogeenisyyttä. Tutkimuksessa selvitetään, mitkä tekijät vaikuttavat naudanlihan markkinoiden tuottajahintaan ja hinnan vaihteluihin Tähän tutkimukseen valittiin kolme unionin jäsenvaltiota Suomi, Ranska ja Puola. Aineisto koostuu aikasarjoista. Suomen aikasarjat ovat tammikuusta 2010 joulukuuhun 2019. Ranskan ja Puolan aikasarjat ovat toukokuusta 2006 joulukuuhun 2019. Tutkimuksessa käytetään Engle-Granger menetelmää. Menetelmässä tutkitaan aikasarjojen stationaarisuutta ja yhteisintegroituneisuutta ja lopuksi muodostetaan virheenkorjausmalli. Virheenkorjausmalli kuvaa kuinka nopeasti lyhyen aikavälin suhde palaa pitkän aikavälin tasapainoon. Naudanlihan tuottajahintaan vaikuttaviksi tekijöiksi valittiin viisi selittävää tekijää. Selittävät tekijät ovat naudanlihan tuotannon määrä, Euroopan unionin naudanlihan, raakamaidon ja porsaanlihan markkinahinta sekä tuotantopanos. Rehumaissin markkinahinta kuvaa Ranskan ja Puolan naudanlihan tuotantopanosta ja rapsin tuottajahinta Suomen naudanlihan tuotantopanosta. Selittävien tekijöiden havaittiin olevan epästationaarisia ja yhteisintegroituneita. Virheenkorjausmallin tarkastelu osoitti, että jäsenvaltioiden eroavaisuudet vaikuttavat naudanlihan tuottajahintaan enemmän kuin jokin yhdistävä voima. Puolalle virheenkorjausmallissa tilastollisesti merkitsevät ja etumerkiltään teorian mukaiset selittävät tekijät ovat Euroopan unionin naudanlihan markkinahinta, naudanlihan tuotanto sekä raakamaidon markkinahinta. Ranskalle virheenkorjausmallissa tilastollisesti merkitsevät ja etumerkiltään teorian mukaiset selittävät tekijät ovat Euroopan unionin naudanlihan ja raakamaidon markkinahinta. Suomelle virheenkorjausmallissa ei voitu osoittaa tilastollisesti merkitseviä ja etumerkiltään teorian mukaisia selittäviä tekijöitä. Estimoinnin tulokset olivat yleisesti yhdenmukaiset kirjallisuuden kanssa. Tutkimuksessa saatiin viitteitä Euroopan unionin naudanlihan tuottajahinnan muodostumisesta ja unionin markkinoiden heterogeenisyydestä. Naudanlihan tuottajahintaan vaikuttaa jäsenvaltioiden erikoistuminen, unioniin liittymisen ajankohta, tuotantoteknologia ja maantieteellinen sijainti. Tutkimus osoittaa, että Euroopan unionin naudanlihamarkkinat eivät ole integroituneet täydellisesti ja jäsenvaltioiden erot vaikuttavat naudanlihan tuottajahintaan enemmän kuin jokin yhdistävä voima. Tutkimuksen tulokset eivät kuitenkaan ole yleistettävissä koskemaan koko unionin aluetta. Tutkimus kuitenkin osoittaa, että tutkimukseen valitut selittävät tekijät sisältävät hyödyllistä informaatiota Euroopan unionin jäsenvaltioiden naudanlihan tuottajahintaan vaikuttavista tekijöistä.
  • Pastinen, Johanna (2021)
    Lihantuotanto on ollut Euroopan unionin merkittävimpiä tuotantohaaroja ja unionin alueella tuotetaan kolmanneksi eniten naudanlihaa koko maailmassa. Naudanlihaa tuotetaan koko unionin alueella. Aiemmissa tutkimuksissa on todettu, että jäsenvaltioiden erikoistuminen, unioniin liittymisen ajankohta, tuotantoteknologia ja maantieteellinen sijainti vaikuttavat naudanlihan tuottajahintaan. Markkinat ovat heterogeeniset. Tutkimuksen tavoitteena on tarkastella naudanlihan tuottajahintaan vaikuttavia tekijöitä Euroopan unionin jäsenvaltioissa ja Euroopan unionin sisämarkkinoiden homogeenisyyttä. Tutkimuksessa selvitetään, mitkä tekijät vaikuttavat naudanlihan markkinoiden tuottajahintaan ja hinnan vaihteluihin Tähän tutkimukseen valittiin kolme unionin jäsenvaltiota Suomi, Ranska ja Puola. Aineisto koostuu aikasarjoista. Suomen aikasarjat ovat tammikuusta 2010 joulukuuhun 2019. Ranskan ja Puolan aikasarjat ovat toukokuusta 2006 joulukuuhun 2019. Tutkimuksessa käytetään Engle-Granger menetelmää. Menetelmässä tutkitaan aikasarjojen stationaarisuutta ja yhteisintegroituneisuutta ja lopuksi muodostetaan virheenkorjausmalli. Virheenkorjausmalli kuvaa kuinka nopeasti lyhyen aikavälin suhde palaa pitkän aikavälin tasapainoon. Naudanlihan tuottajahintaan vaikuttaviksi tekijöiksi valittiin viisi selittävää tekijää. Selittävät tekijät ovat naudanlihan tuotannon määrä, Euroopan unionin naudanlihan, raakamaidon ja porsaanlihan markkinahinta sekä tuotantopanos. Rehumaissin markkinahinta kuvaa Ranskan ja Puolan naudanlihan tuotantopanosta ja rapsin tuottajahinta Suomen naudanlihan tuotantopanosta. Selittävien tekijöiden havaittiin olevan epästationaarisia ja yhteisintegroituneita. Virheenkorjausmallin tarkastelu osoitti, että jäsenvaltioiden eroavaisuudet vaikuttavat naudanlihan tuottajahintaan enemmän kuin jokin yhdistävä voima. Puolalle virheenkorjausmallissa tilastollisesti merkitsevät ja etumerkiltään teorian mukaiset selittävät tekijät ovat Euroopan unionin naudanlihan markkinahinta, naudanlihan tuotanto sekä raakamaidon markkinahinta. Ranskalle virheenkorjausmallissa tilastollisesti merkitsevät ja etumerkiltään teorian mukaiset selittävät tekijät ovat Euroopan unionin naudanlihan ja raakamaidon markkinahinta. Suomelle virheenkorjausmallissa ei voitu osoittaa tilastollisesti merkitseviä ja etumerkiltään teorian mukaisia selittäviä tekijöitä. Estimoinnin tulokset olivat yleisesti yhdenmukaiset kirjallisuuden kanssa. Tutkimuksessa saatiin viitteitä Euroopan unionin naudanlihan tuottajahinnan muodostumisesta ja unionin markkinoiden heterogeenisyydestä. Naudanlihan tuottajahintaan vaikuttaa jäsenvaltioiden erikoistuminen, unioniin liittymisen ajankohta, tuotantoteknologia ja maantieteellinen sijainti. Tutkimus osoittaa, että Euroopan unionin naudanlihamarkkinat eivät ole integroituneet täydellisesti ja jäsenvaltioiden erot vaikuttavat naudanlihan tuottajahintaan enemmän kuin jokin yhdistävä voima. Tutkimuksen tulokset eivät kuitenkaan ole yleistettävissä koskemaan koko unionin aluetta. Tutkimus kuitenkin osoittaa, että tutkimukseen valitut selittävät tekijät sisältävät hyödyllistä informaatiota Euroopan unionin jäsenvaltioiden naudanlihan tuottajahintaan vaikuttavista tekijöistä.
  • Suominen, Ilkka (2017)
    Tiedekunta/Osasto Fakultet/Sektion – Faculty Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Laitos/Institution– Department Taloustieteen laitos Tekijä/Författare – Author Ilkka Suominen Työn nimi / Arbetets titel – Title Vertikaalinen hinnan välittyminen Suomen sianlihamarkkinoilla Oppiaine /Läroämne – Subject Maatalouspolitiikka Työn laji/Arbetets art – Level Maisterintutkielma Aika/Datum – Month and year Tammikuu 2017 Sivumäärä/ Sidoantal – Number of pages 64 Tiivistelmä/Referat – Abstract Suomalainen sianlihantuotanto on 2010-luvun edetessä kärsinyt heikentyneestä kannattavuudesta. Sianlihan tuottajahinta ei ole tilastojen mukaan noussut samaa tahtia kuluttajahinnan kanssa, joka on näkynyt niiden välisen hintamarginaalin kasvuna. Tehokkaasti toimivassa ruokaketjussa markkinainformaation muutokset välittyvät sen eri portaiden välillä saman tasoisesti ja mahdollisimman pienellä viiveellä. Tässä tutkimuksessa selvitettiin hinnan vertikaalista välittymistä Suomen sianlihamarkkinoilla. Tämä tehtiin tutkimalla välittyvätkö sianlihan tuottajahinnassa tapahtuvat muutokset kuluttajahintaan ja sianlihan kuluttajahinnassa tapahtuvat muutokset tuottajahintaan. Hinnan välittyminen estimoitiin käyttäen yhteisintegraatiomenetelmää ja virheenkorjausmallia. Tuloksia tarkasteltaessa voidaan todeta, että tuottajahinnan muutokset välittyvät osittain kuluttajahintaan. Lyhyellä aikavälillä muutoksen välittyminen tapahtuu noin neljä kuukauden viiveellä ja välittymisen suuruudeksi saatiin reilut 30 prosenttia. Pitkällä aikavälillä yhden prosentin lisäys tuottajahintaan aiheutti 0,47 prosentin lisäyksen kuluttajahintaan. Kuluttajahinnan muutoksen välittyminen tuottajahintaan on selvästi pienempää sekä pitkällä että lyhyellä aikavälillä. Erityisesti pitkän aikavälin mallissa ongelmaksi muodostuu mallin pieni selitysaste, joka on lyhyen aikavälin mallissakin vain hieman korkeampi. Saatujen tulosten perusteella voidaan todeta, että vertikaalinen hinnanvälittyminen Suomen sianlihamarkkinoilla ei ole kovinkaan tehokasta. Tuottajahinnan muutokset selittävät vain osan kuluttajahinnan muutoksesta. Alhainen selitysaste osoittaa, että hintaan vaikuttaa tekijöitä, joita ei ole otettu mallissa huomioon. Näitä vaikuttavia tekijöitä voivat olla esimerkiksi tuottavuuden kasvun erot elintarvikeketjussa, tiukemmat hygieniavaatimukset, markkinavoiman hyödyntäminen ja maatalouspolitiikan muutokset. Verrattaessa tutkimustuloksia lähdekirjallisuuteen voidaan havaita viitteitä markkinavoiman hyväksikäytöstä. Jatkotutkimusten kannalta luotettavan hintadatan saaminen elintarvikeketjun kaikilta tasoilta olisi tärkeää. Avainsanat – Nyckelord – Keywords Suomi, sianlihamarkkinat, hinnanvälittyminen, yhteisintegraatio, virheenkorjausmalli Säilytyspaikka – Förvaringställe – Where deposited Helsingin Yliopisto, Taloustieteen laitos Muita tietoja – Övriga uppgifter – Additional information Ohjaajat: prof. Antonios Rezitis ja yliopistonlehtori Nina Hyytiä
  • Suominen, Ilkka (2017)
    Suomalainen sianlihantuotanto on 2010-luvun edetessä kärsinyt heikentyneestä kannattavuudesta. Sianlihan tuottajahinta ei ole tilastojen mukaan noussut samaa tahtia kuluttajahinnan kanssa, joka on näkynyt niiden välisen hintamarginaalin kasvuna. Tehokkaasti toimivassa ruokaketjussa markkinainformaation muutokset välittyvät sen eri portaiden välillä saman tasoisesti ja mahdollisimman pienellä viiveellä. Tässä tutkimuksessa selvitettiin hinnan vertikaalista välittymistä Suomen sianlihamarkkinoilla. Tämä tehtiin tutkimalla välittyvätkö sianlihan tuottajahinnassa tapahtuvat muutokset kuluttajahintaan ja sianlihan kuluttajahinnassa tapahtuvat muutokset tuottajahintaan. Hinnan välittyminen estimoitiin käyttäen yhteisintegraatiomenetelmää ja virheenkorjausmallia. Tuloksia tarkasteltaessa voidaan todeta, että tuottajahinnan muutokset välittyvät osittain kuluttajahintaan. Lyhyellä aikavälillä muutoksen välittyminen tapahtuu noin neljä kuukauden viiveellä ja välittymisen suuruudeksi saatiin reilut 30 prosenttia. Pitkällä aikavälillä yhden prosentin lisäys tuottajahintaan aiheutti 0,47 prosentin lisäyksen kuluttajahintaan. Kuluttajahinnan muutoksen välittyminen tuottajahintaan on selvästi pienempää sekä pitkällä että lyhyellä aikavälillä. Erityisesti pitkän aikavälin mallissa ongelmaksi muodostuu mallin pieni selitysaste, joka on lyhyen aikavälin mallissakin vain hieman korkeampi. Saatujen tulosten perusteella voidaan todeta, että vertikaalinen hinnanvälittyminen Suomen sianlihamarkkinoilla ei ole kovinkaan tehokasta. Tuottajahinnan muutokset selittävät vain osan kuluttajahinnan muutoksesta. Alhainen selitysaste osoittaa, että hintaan vaikuttaa tekijöitä, joita ei ole otettu mallissa huomioon. Näitä vaikuttavia tekijöitä voivat olla esimerkiksi tuottavuuden kasvun erot elintarvikeketjussa, tiukemmat hygieniavaatimukset, markkinavoiman hyödyntäminen ja maatalouspolitiikan muutokset. Verrattaessa tutkimustuloksia lähdekirjallisuuteen voidaan havaita viitteitä markkinavoiman hyväksikäytöstä. Jatkotutkimusten kannalta luotettavan hintadatan saaminen elintarvikeketjun kaikilta tasoilta olisi tärkeää.