Browsing by Subject "virtuaalivaluutta"

Tutkielman päämääränä on tarkastella, miten kryptovaluuttoihin liittyvässä verkkokeskustelussa yhteiskunta kehystetään, ja mikäli keskustelussa on populistisia piirteitä. Tutkielma on yhdistelmä kahdesta ajankohtaisesta aiheesta, jotka ovat puhuttaneet paljon 2010-luvulla. Populistiset puolueet ovat nostaneet kannatustaan huomattavasti, ja populismin tutkiminen on ollut trendikästä jo jonkun aikaa. Kryptovaluuttaliike sai alkunsa vuonna 2008 kun alias Satoshi Nakamoto julkaisi Bitcoin manifeston. Bitcoin manifestossa on retorisia samankaltaisuuksia populististen liikkeiden ilmaisujen kanssa. Populismissa yhdistyy eliitin vastustaminen, suuren massan mobilisointi kohti yhteistä tavoitetta sekä kansan vapauden painottaminen. Tutkielman päämääränä on avata uudenlaista keskustelua kryptovaluuttaliikkeen ympärillä valtiotieteissä. Tarkoituksena ei ole tarkastella kryptovaluuttaliikettä kokonaisuudessaan, vaan keskittyä yhteen rajattuun kryptovaluuttoihin liittyvään verkkokeskusteluun. Yhteiskuntatieteelliset tutkimukset ovat enimmäkseen keskittyneet lohkoketjuteknologian rakenteellisiin vaikutuksiin yhteiskuntaan. Tutkielma keskittyy kryptovaluuttojen sosiaaliseen sisältöön. Aineisto on kryptovaluuttoihin liittyvä verkkokeskustelu, joka sijoittuu tammikuuhun 2018. Aineisto on kerätty marraskuussa 2018 avoimesta Facebook-ryhmästä ’Bitcoin ja kryptovaluutat’. Ryhmä on suurin suomenkielinen kryptovaluuttoihin liittyvä Facebook-ryhmä. Tutkielman menetelmäksi valikoitui kehysanalyysi. Tutkielmassa käytetään viittä populismin teoriaan pohjautuvaa kehystä; Kansan keskeisyys, Vastakkainasettelu, Viisas kansa, Sydänmaa ja Vahva johtaja. Ennalta-määritetyt kehykset rajaavat ainestoa ja tarkentavat analyysin kohdetta. Tutkielman tuloksena on, että kryptovaluuttoihin liittyvässä verkkokeskustelussa yhteiskunta kehystettiin muutosvastaisena ja epäoikeudenmukaisena. Kommentoijat kokevat, että yhteiskunta ei puolusta heitä. Yhteiskunta on vanhojen arvojen puolustaja, eikä osaa arvostaa innovatiivisia toimintatapoja. Verkkokeskustelusta välittyvät populistiset piirteet eivät viittaa perinteiseen käsitykseen populismista. Perinteisessä populismissa kansan tärkeyden painottaminen sekä johtajahahmon kunnioittaminen ovat tärkeitä tunnusmerkkejä, ja näitä tunnusmerkkejä ei esiinny aineistossa tarpeeksi. Johtajahahmon puuttuessa on vaikeaa oikeuttaa, että verkkokeskustelussa ilmenevät populistiset ilmaisut kuvailevat perinteistä käsitystä populismista. Kryptovaluuttojen hajautettu luonne estää perinteisten valtarakenteiden muodostumista, joten verkkokeskustelusta välittyvät populistiset piirteet ovat merkki modernista populismista hajautetussa verkostossa.

Tutkielmassa tarkastellaan Euroopan unionin ja Suomen lainsäädännön määritelmää virtuaalivaluutasta ja erityisesti, miten määritelmä vaikuttaa virtuaalivaluutan verotukseen henkilöverotuksessa. Tutkimusmenetelmänä on lainopillinen de lege lata käsiteanalyysi. Virtuaalivaluutoista on tullut kansainvälinen ja yhteiskunnallinen ilmiö, johon liittyy toisaalta paljon ennakkoluuloja ja toisaalta paljon odotuksia. Nykyiset sääntelyn kohteena olevat virtuaalivaluutat perustuvat lähtökohtaisesti lohkoketjuteknologiaan. Ymmärrys tästä teknologiasta on olennaista, että voidaan tarkastella virtuaalivaluuttojen taloudellista merkitystä sekä oikeudellista määrittelyä. Tästä syystä tutkielmassa esitellään virtuaalivaluutan mahdollistanut lohkoketjuteknologia. Virtuaalivaluuttoja käytetään sekä sijoituskohteina että maksuvälineinä, mistä johtuen virtuaalivaluuttoihin kohdistuu veroseuraamuksia. KHO 2019:42 ratkaisun mukaan virtuaalivaluuttaa pidetään tuloverolain mukaisissa soveltamistilanteissa tuloverolain 45 §:n 1 momentissa tarkoitettuna omaisuutena, jolloin sen luovuttamiseen sovelletaan tuloverolain luovutusvoittoa koskevia säädöksiä. Tutkielman tarkoituksena on selvittää vastaako virtuaalivaluutan oikeudellinen määritelmä sen tosiasiallista käyttötarkoitusta. Oikeudellisen määritelmän hahmottamiseksi virtuaalivaluuttaa koskeva lainsäädäntö paikannetaan oikeudenalajaottelun mukaan. Punnintaa määritelmän ja käyttötarkoituksen suhteesta tarkastellaan keskeisten veroperiaatteiden valossa. Näistä tärkeimmiksi nousevat ennakoitavuuden periaate ja legaliteettiperiaate. Tutkielmassa olennaiseksi käsitteeksi nousee luottamus lohkoketjun tuotteena ja toisaalta välttämättömänä taloudellisen toiminnan takeena. Tutkielmassa havaitaan, että virtuaalivaluutan tarjoajista annetun lain (572/2019) 2 §:n määritelmä virtuaalivaluutoista samaistaa virtuaalivaluutan, kryptovaluutan, lohkoketjuteknologian ja Bitcoinin. Tämä luo virtuaalivaluutan määritelmästä tarpeettoman laajan ja tosiasiallinen sääntely kohdistuu pikemminkin lohkoketjuteknologisiin sovellutuksiin kuin digitaalista arvoa sisältäviin kryptovaluuttoihin. Määritelmällä voi olla veroseuraamuksia sellaisille lohkoketjuteknologisille sovellutuksille, jotka eivät vastaa KHO 2019:42 ratkaisussa annettua tulkintaa virtuaalivaluutasta verotettavana omaisuutena. Määritelmän laajuus voi asettaa esteitä lohkoketjuteknologisten sovellutusten kehitykselle ja käyttöönotolle. Virtuaalivaluutan määritelmään suunnitellaan tarpeellisia ja oikeasuhtaisia muutoksia Euroopan komissiossa.