Browsing by Subject "vuoroasuminen"
Now showing items 1-3 of 3
-
(2020)Tutkimuksissa on osoitettu osan perheistä jäävän osittain ilman yhteiskuntamme tukea, sillä perheet ovat monimuotoistuneet ja perheen määrittely laahaa perässä. Yksi näistä perhemuodoista on apilaperheet, jotka on perustettu suunnitelmallisesti kahden tai useamman vanhemman kesken. Kaikkien apilaperheen vanhempien välillä ei ole parisuhdetta. Apilaperheissä on biologista, juridista ja / tai sosiaalista vanhemmuutta, lisäksi lapsella voi olla useampi kuin kaksi huoltajaa. Lapsen hoiva ja kasvattaminen perustuu jaettuun vanhemmuuteen mahdollisen puolison sekä eri kotitalouksissa elävien lapsen vanhempien kanssa. Tässä kandidaatin tutkielmassa tarkasteltiin apilaperheiden vanhemmuuden rooleja sekä vanhemmuuden jakamista perheen muiden vanhempien kanssa. Tutkimuksessa avataan apilaperheiden vanhemmuuden moninaisuutta ja vanhempien yhdenvertaisuutta. Eri perhemuodon tunnetuksi tekeminen on merkittävää, jotta perheet saavat tarvitsemansa hyväksynnän ja tuen. Tutkimusaineisto kerättiin verkkokyselylomakkeella ja se sisälsi 13 avointa kysymystä. Tutkimusaineisto koostui kaksi-, kolmi- ja neliapilaperheiden vanhempien vastauksista. Vastaajia oli yhteensä seitsemän, joista kuusi määritteli itsensä äidiksi ja yksi isäksi. Perheissä oli yhdestä kolmeen lasta. Tutkimus tehtiin laadullisin tutkimusmenetelmin ja tutkimusaineisto analysoitiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysillä. Apilaperheen vanhempien kuvaillessa vanhemmuutta, he kertovat vanhemman asemasta lapseen, perheen asumisratkaisuista ja vanhemmuuden osallisuudesta. Apilaperheissä vanhempien juridiset oikeudet lapsiin oli ratkaistu perheissä eri tavoin. Yhteistä perheille oli, että juridisella vanhemmalla on myös lapsen huoltajuus. Biologiset äidit olivat kaikissa perheissä myös juridisia vanhempia, mutta ei-biologisten vanhempien ja biologisten isien oikeudelliset asemat vaihtelivat. Kaikissa apilaperheissä jaettiin vanhemmuutta toisen tai useamman vanhemman kanssa ja kaikki perheiden vanhemmat osallistuivat jollain tasolla lapsen elämään. Vanhemmuuden jakautuminen vaihteli perhekohtaisesti. Kaikki vanhemmat eivät ole tyytyväisiä perhettä koskevaan lainsäädäntöön tai vanhemmuuden jakautumiseen perheessään. Biologisen äidin suhde lapseen on joustamattomampi biologisen isään ja ei-biologiseen vanhempaan verrattuna. Suomen perhepolitiikka ja -palveluja tulisi vielä kehittää, jotta ne kohtaavat myös apilaperheiden tarpeisiin.
-
(2023)Vanhemmat voivat toteuttaa lapsensa elatusta haluamallaan tavalla, kunhan lapsi saa riittävän elatuksen. Ydinperheessä elatus toteutuu yleensä vapaamuotoisesti. Jos vanhemmat asuvat erillään, lapsesta erossa asuva vanhempi maksaa usein elatusapua lapselle. Uudemmantyyppisestä tilanteesta on kyse, kun lapsi asuu vuorotellen kummankin vanhemman kanssa. Vuoroasuminen sai virallisen aseman yhtenä mahdollisena lapsen asumisjärjestelynä lapsenhuoltolain vuoden 2019 uudistuksessa. Vuoroasumisella tarkoitetaan järjestelyä, jossa lapsi asuu yhtä paljon tai lähes yhtä paljon kummankin vanhempansa luona. Lapsenhuoltolain uudistuksen jälkeen myös vuoroasuvan lapsen elatuskysymykset ovat nousseet vahvemmin esiin. Uudistuksen yhteydessä myös elatuslakiin lisättiin uusi kohta vuoroasumisesta tilanteena, jossa vanhempi voidaan velvoittaa maksamaan elatusapua. Elatuslain normit ovat joustavia, eikä niistä ole saatavissa suoraa vastausta siihen, miten lapselle maksettava elatusapu tulisi määritellä. Vuonna 2007 julkaistu oikeusministeriön elatusapuohje sisältää suuntaviivat elatusavun suuruuden määrittämiseen silloin, kun lapsi asuu vain toisen vanhempansa luona. Ohjetta on saatettu soveltaa kaavamaisesti myös vuoroasuvan lapsen kohdalla. Asumisjärjestelyn tosiasiallista luonnetta ei tällöin ole huomioitu, ja elatusapua koskeva laskelma on saattanut vinoutua. Vuoroasumisessa elatusapuvelvollisen vanhemman elatusvastuusta huomattava osa toteutuu muulla tavalla kuin elatusavun muodossa. Vuoroasuvan lapsen elatus toteutuu osin kuten ydinperheessä ja osin kuten eroperheessä. Asetelma ei siten istu mihinkään valmiiseen kaavaan. Tutkielman johtopäätöksenä todetaan, että KKO:n ratkaisukäytäntö vuoroasuvan lapsen elatusavusta ei kaikilta osin sovellu nykytilanteeseen. KKO:n ratkaisut ovat peräisin ajalta, jolloin elatuslaki ei sisältänyt mainintaa vuoroasumisesta, vaan ratkaisut on perustettu siihen, huolehtiiko etävanhempi lapsen elatuksesta muulla tavoin. Hovioikeuksien ratkaisukäytäntö on vielä vakiintumatonta. Helmikuussa 2023 oikeusministeriö julkaisi ehdotuksen vuoroasuvan lapsen elatusavun määrittämisestä. Esitän tutkielmassa myös oman malliehdotukseni. Elatusavun määrittäminen vuoroasuvalle lapselle on haastavaa, koska vanhempien keskinäisellä sopimisella on merkittävä rooli. Tämä vaikuttaa siihen, millaisia mekaanisia oletuksia elatusapua määritettäessä voidaan tehdä. Vuoroasuminen haastaa myös sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisen. Sosiaalietuusjärjestelmä tunnistaa huonosti tilanteet, joissa lapsi kuuluu kahteen eri kotitalouteen. Tällöin julkiset etuudet kohdentuvat epäjohdonmukaisesti. Lainsäädännölliset muutokset varsinkin elatustukilakiin ovat välttämättömiä.
-
(2023)Vanhemmat voivat toteuttaa lapsensa elatusta haluamallaan tavalla, kunhan lapsi saa riittävän elatuksen. Ydinperheessä elatus toteutuu yleensä vapaamuotoisesti. Jos vanhemmat asuvat erillään, lapsesta erossa asuva vanhempi maksaa usein elatusapua lapselle. Uudemmantyyppisestä tilanteesta on kyse, kun lapsi asuu vuorotellen kummankin vanhemman kanssa. Vuoroasuminen sai virallisen aseman yhtenä mahdollisena lapsen asumisjärjestelynä lapsenhuoltolain vuoden 2019 uudistuksessa. Vuoroasumisella tarkoitetaan järjestelyä, jossa lapsi asuu yhtä paljon tai lähes yhtä paljon kummankin vanhempansa luona. Lapsenhuoltolain uudistuksen jälkeen myös vuoroasuvan lapsen elatuskysymykset ovat nousseet vahvemmin esiin. Uudistuksen yhteydessä myös elatuslakiin lisättiin uusi kohta vuoroasumisesta tilanteena, jossa vanhempi voidaan velvoittaa maksamaan elatusapua. Elatuslain normit ovat joustavia, eikä niistä ole saatavissa suoraa vastausta siihen, miten lapselle maksettava elatusapu tulisi määritellä. Vuonna 2007 julkaistu oikeusministeriön elatusapuohje sisältää suuntaviivat elatusavun suuruuden määrittämiseen silloin, kun lapsi asuu vain toisen vanhempansa luona. Ohjetta on saatettu soveltaa kaavamaisesti myös vuoroasuvan lapsen kohdalla. Asumisjärjestelyn tosiasiallista luonnetta ei tällöin ole huomioitu, ja elatusapua koskeva laskelma on saattanut vinoutua. Vuoroasumisessa elatusapuvelvollisen vanhemman elatusvastuusta huomattava osa toteutuu muulla tavalla kuin elatusavun muodossa. Vuoroasuvan lapsen elatus toteutuu osin kuten ydinperheessä ja osin kuten eroperheessä. Asetelma ei siten istu mihinkään valmiiseen kaavaan. Tutkielman johtopäätöksenä todetaan, että KKO:n ratkaisukäytäntö vuoroasuvan lapsen elatusavusta ei kaikilta osin sovellu nykytilanteeseen. KKO:n ratkaisut ovat peräisin ajalta, jolloin elatuslaki ei sisältänyt mainintaa vuoroasumisesta, vaan ratkaisut on perustettu siihen, huolehtiiko etävanhempi lapsen elatuksesta muulla tavoin. Hovioikeuksien ratkaisukäytäntö on vielä vakiintumatonta. Helmikuussa 2023 oikeusministeriö julkaisi ehdotuksen vuoroasuvan lapsen elatusavun määrittämisestä. Esitän tutkielmassa myös oman malliehdotukseni. Elatusavun määrittäminen vuoroasuvalle lapselle on haastavaa, koska vanhempien keskinäisellä sopimisella on merkittävä rooli. Tämä vaikuttaa siihen, millaisia mekaanisia oletuksia elatusapua määritettäessä voidaan tehdä. Vuoroasuminen haastaa myös sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisen. Sosiaalietuusjärjestelmä tunnistaa huonosti tilanteet, joissa lapsi kuuluu kahteen eri kotitalouteen. Tällöin julkiset etuudet kohdentuvat epäjohdonmukaisesti. Lainsäädännölliset muutokset varsinkin elatustukilakiin ovat välttämättömiä.
Now showing items 1-3 of 3