Browsing by Subject "välilevytyrä"

Välilevytyrä on koirilla yleinen neurologisia toimintahäiriöitä aiheuttava sairaus. Hansen tyypin I välilevytyrässä välilevyn uloin kerros, annulus fibrosus, repeää ja sen sisäpuolella sijaitsevaa nucleus pulposusta työntyy selkäydinkanavaan. Tämän seurauksena erityisesti rinta-lannerangan alueen välilevytyrät aiheuttavat selkäytimen kompressiota. Tyypillisiä oireita tämän alueen välilevytyrälle ovat kipu sekä eri asteiset neurologiset puutokset. Hansen tyypin I välilevytyrää tavataan erityisesti kondrodystrofisilla roduilla, kuten mäyräkoirilla. Tämä johtuu niillä kromosomeissa 12 ja 18 sijaitsevan FGF4 -retrogeenin ekspressiosta, jonka seurauksena välilevyn degeneraatio alkaa nuoremmalla iällä ja etenee nopeammin kuin muilla roduilla. Tämän lisensiaatintutkielman kirjallisuuskatsauksen tavoitteena on esitellä mäyräkoirilla esiintyvää Hansen tyypin I välilevytyrää, sen diagnosointia ja hoitovaihtoehtoja. Lisäksi käydään läpi välilevytyrän aiheuttaman kivun fysiologiaa ja kivunarviointia. Tutkimusosuuden tavoitteena on selvittää tilastotieteen keinoin, onko eläinlääkärien ja omistajien välilevytyräpotilaalla esiintyvän kivun arvioinnissa tilastollista eroavaisuutta. Lisäksi tavoitteena on selvittää korreloivatko tutkimuksessa käytetyt kivunarviointityökalut sekä korreloivatko välilevytyräpotilaiden oireiden voimakkuus ja leikkauksessa havaitut makroskooppiset löydökset. Tutkimuksen hypoteesina on, että omistajat arvioivat kivun suuremmaksi kuin eläinlääkäri, kivunarviointityökalut korreloivat keskenään sekä se, että oireiden ollessa vakavammat, makroskooppiset löydöksetkin olisivat vakavampia. Tutkimuksen aineistona käytettiin marraskuun 2020 ja tammikuun 2023 välillä eläinsairaala Aistissa rinta-lannerangan alueelta välilevytyräleikattuja mäyräkoiria. Tutkimukseen osallistui 14 koiraa. Eläinlääkäri ja omistaja arvioivat ennen leikkausta potilaan kipua kahdella eri kivunarviointityökalulla: Glasgow:n lyhennetyllä versiolla (The short form of the Glasgow Composite Measure Pain Scale, CMPS-SF) ja Visual Analogue Scale:lla (VAS). Lisäksi potilailta kerättiin perustietojen kuten iän lisäksi tietoja oireiden alkamisesta ja niiden kehittymisestä, koiran toimintakyvystä, neurologisesta luokituksesta (Modified Frankel score, MFS) sekä leikkauksessa välilevyssä, selkäydinkanavassa ja selkäytimessä havaituista makroskooppisista löydöksistä. Omistajat arvioivat kivun suuremmaksi kuin eläinlääkäri molemmilla kivunarviointityökaluilla. Käytetyt kivunarviointityökalut korreloivat omistajien käyttäminä, mutta eivät eläinlääkärin käyttäminä. Neurologisten oireiden ja makroskooppisten löydösten vakavuudella ei havaittu yhteyttä. Omistajat kokivat koiran elämänlaadun heikkenevän kivun ollessa voimakkaampaa. Tutkimuksen hypoteesit pitivät osittain paikkansa. Omistajat arvioivat kivun suuremmaksi kuin eläinlääkäri ja kivunarviointityökalut eivät korreloineet eläinlääkärien käyttämänä. Nämä ovat tärkeitä tuloksia, sillä ne kertovat kivunarvioinnin haastavuudesta. Kivun voimakkuuden arviointi on tärkeää, sillä sen avulla voidaan arvioida kivunlievityksen tarvetta ja parantaa näin koiran elämänlaatua. Siksi olisikin tärkeää löytää kivunarviointityökalu, jolla omistaja voisi arvioida kivun voimakkuutta luotettavasti. Tutkimuksen pienen otoskoon ja aiheen tärkeyden vuoksi aiheesta tarvitaan lisää tutkimusta ja kliinisiä kokeita.

Välilevytyrä on erityisesti mäyräkoiralla yleisesti esiintyvä sairaus. Välilevytyrät luokitellaan kahteen päätyyppiin, jotka ovat Hansen tyyppi I ja Hansen tyyppi II. Mäyräkoirilla esiintyy tyypillisesti tyypin I välilevytyrää, jossa välilevyn ulko-osan syykehä eli annulus fibrosus repeytyy ja purkautuu selkäydinkanavaan välilevyn rappeumamuutosten seurauksena. Välilevy tyräytyy mäyräkoirilla yleisimmin rinta-lannerangan alueella. Välilevytyrän oireet ovat seurausta selkäydin- ja hermovaurioista. Oireet voivat vaihdella lievästä selkäkivusta vakaviin neurologisiin puutoksiin. Ihmisillä on tutkittu paljon alaselkäkivun ja selän alueen sairauksien sekä vammojen yhteyttä selkälihasten kokoon ja koostumukseen. Selkälihasten koon muutosten ja rasvoittumisen uskotaan olevan merkkejä selkälihasten rappeutumisesta. Selkälihasten rappeutumisen taas uskotaan lisäävän riskiä kipuoireille ja vammautumiselle. Selkälihasten ominaisuuksien ja vauriomekanismien tunteminen on tärkeässä osassa suunniteltaessa yhä parempia ja tehokkaampia kuntoutusmenetelmiä selkärangan alueen sairauksista kärsiville potilaille. Tämän työn tarkoituksena oli selvittää välilevytyrän yhteyttä selkälihasten kokoon ja koostumukseen mäyräkoirilla. Koirilla selkärangan alueen sairauksien yhteyttä selkälihasten ominaisuuksiin ei toistaiseksi ole tutkittu kattavasti. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli saada lisätietoa välilevytyrään sairastuneiden mäyräkoirien selkälihasten ominaisuuksista. Tavoitteena oli myös, että tietoa pystyttäisiin hyödyntämään jatkossa sairaudesta toipuvien koirien kuntoutuksessa. Tutkimus toteutettiin retrospektiivisenä. Tutkimuksessa oli mukana 14 välilevytyrään sairastunutta mäyräkoiraa ja 10 tervettä mäyräkoiraa. Selkälihasten Musculus (M.) multifidus ja M. longissimus poikkipinta-alat ja selkälihaksensisäisen rasvan määrää kuvaavat selkälihaksen intensiteettiarvot mitattiin T1-painoitteisista magneettikuvista. Ryhmien välistä eroa selkälihasten poikkipinta-alassa ja selkälihaksensisäisen rasvan määrässä analysoitiin käyttäen riippumattomien ryhmien t-testiä sekä Mann-Whitney U -testiä. Selkälihasten sisäisen rasvan määrä oli suurempi välilevytyrään sairastuneilla mäyräkoirilla, kuin terveellä vertailuryhmällä (p < 0,001). Selkälihasten poikkipinta-alassa ei havaittu eroa ryhmien välillä. Tutkimuksen tulosten perusteella selkälihakset olivat rasvoittuneemmat välilevytyrään sairastuneilla mäyräkoirilla terveeseen vertailuryhmään verrattaessa. Terveet mäyräkoirat olivat välilevytyrään sairastuneita mäyräkoiria nuorempia, mikä saattoi vaikuttaa merkittävästi tuloksiin. Ikävaikutuksen ja selkälihasmuutosten merkittävyyden arvioimiseksi aiheesta tarvitaan lisää tutkimusta.