Browsing by Subject "workplace"

The MeToo movement struck like a flash of light through social media worldwide in 2017. Since then, the dialogue concerning sexual harassment has continued, despite the discussion remaining subdued in several places. The deep-rooted culture of silence seems to choke the words in our throats. How should the prevailing silence be broken? The purpose of this research is to investigate the forms of sexual harassment that occur at Finnish workplaces and the consequences these harassments have for individual victims and entire work communities. Furthermore, I am interested in how sexual harassment is prevented in Finland. The theoretical framework consists of definitions of sexual harassment and the MeToo phenomenon as well as an examination of current legislation, previous research and the construction of the culture of silence. The research was conducted as a qualitative study with a phenomenographic research approach. In addition, an educational-feminist perspective has been used, which is illustrated as the perception that knowledge is produced collectively and is context-bound. The material consists of five semi-structured interviews. The material collected from the interviews was analyzed using qualitative content analysis. The results revealed that the informants ask for clear practices for action when there is a suspicion that sexual harassment takes place in the workplace. Further, different ways of harassment are described as well as workplace cultures, which enable harassment, discrimination and the current culture of silence. The consequences of sexual harassment vary between individuals, two of the informants sought outside help, two did not mention the topic at work and one did not experience the harassment at work as particularly anxiety-provoking. With my research, I want to highlight concrete practices through which Finnish work communities can effectively fix and prevent the occurrence of sexual harassment.

Terveydenhuollossa tapahtuvan työpaikkaväkivallan on viime vuosina koettu olevan kasvussa. Tämän kirjallisuuskatsauksena toteutetun tutkimuksen tavoitteena oli selvittää suun terveydenhuollon henkilöstöön kohdistuvaa työpaikkaväkivaltaa, sen yleisyyttä, riskitekijöitä ja eri muotoja. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös väkivallan vaikutuksia suun terveydenhuollon työntekijöihin ja eri keinoja estää väkivaltaisten tilanteiden synty. Kirjallisuuskatsauksen aineisto haettiin Medline-tietokannasta PubMed- ja Ovidkäyttöliittymien kautta. Aineistoon otettiin mukaan suun terveydenhuollon työntekijöitä ja opiskelijoita koskevat, henkistä, fyysistä ja seksuaalista väkivaltaa, käsittelevät artikkelit. Tekijöitä, joiden koettiin altistavan työntekijää väkivallalle, olivat naissukupuoli, ammatillinen kokemattomuus ja nuori ikä. Työpaikkaväkivaltaa ilmeni potilailta työntekijöille ja myös työntekijöiden välillä. Eniten suun terveydenhuollossa kohdattiin henkistä ja seksuaalista väkivaltaa. Väkivaltaisiin tilanteisiin johtaneita tekijöitä olivat potilaan päihtyneisyys, pitkät odotusajat ja tyytymättömyys hoidon kulkuun. Etenkin suun terveydenhuollon ammatteihin opiskelevilla odotus- ja hoitoajat ovat pitempiä kuin alalle valmistuneilla työntekijöillä, mikä altistaa opiskelijat väkivallalle. Työpaikkaväkivallalla oli laajat seuraukset suun terveydenhuollon työntekijöiden ja opiskelijoiden hyvinvointiin. Väkivallan kohtaaminen johti stressiin, masentuneisuuteen ja työmotivaation laskuun. Väkivaltaisista tilanteista jätettiin usein raportoimatta, koska koettiin, että potilaiden kohdistama aggressio kuului osaksi työtä. Suun terveydenhuollon työntekijöille ja opiskelijoille tarjottua koulutusta ja keinoja väkivaltaisten tilanteiden kohtaamiseen oli vähän.