Browsing by Subject "yhteistyö"

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää alakoulun laaja-alaisen erityisopettajan työnkuvaa ja yhteistyötä muiden opettajien kanssa sekä uuden opetussuunnitelman vaikutusta laaja-alaisen erityisopettajan työhön. Tutkimus on laadullinen tutkimus ja siinä käytettiin teoriaohjaavaa analyysiä ja teemoittelua. Tutkimuksen aineisto kerättiin haastattelemalla. Tutkimuskohteena oli kolme eteläsuomalaisen kaupungin alakoulun laaja-alaista erityisopettajaa. Tutkimustulokset osoittivat, että alakoulun laaja-alaisen erityisopettajan työnkuva on monipuolinen ja laaja. Eri opetusmuodoista korostui pienryhmäopetus. Varsinkin kuntouttava pienryhmäopetus koettiin tärkeänä. Samanaikaisopetusta luokanopettajan kanssa tehtiin jonkin verran, kun taas yksilöopetusta vain vähän. Työhön kuuluvaa taustatyötä tehtiin välitunneilla ja omalla ajalla. Työtehtävien määrä ja ajanpuute aiheuttivat kiirettä ja stressiä. Tutkimuksen mukaan erityisopettajat tekivät yhteistyötä luokanopettajien kanssa lähinnä oppilaiden tuen tarvetta arvioitaessa sekä yhteisissä oppilaspalavereissa ja pedagogisia asiakirjoja laadittaessa. Erityisopettajat tekivät jonkin verran yhteistyötä oman koulun erityisluokanopettajien kanssa mutta kaupungin erityisopettajien kesken yhteistyötä ei ollut. Pienryhmäopetukseen painottuvien työtapojen vuoksi erityisopettajat eivät kokeneet uuden opetussuunnitelman vaikuttaneen paljonkaan omaan työhönsä. Tutkimus antoi konkreettisen kuvan erityisopettajan monipuolisesta työs-tä ja yhteistyömuodoista.

Objective of the study. The objective of this study was to find out what kind of cooperation is ideal from a teaching assistant’s point of view in the school community as a whole, and with an individual teacher. Furthermore the research covers teaching assistant’s experiences about their own roles and status individually and generally. The purpose of this study is to find out what helps and supports the ideal cooperation between the teacher and the teaching assistant and to what degree they feel being part of the work community. Methods. The study was conducted in May 2015 by interviewing four teaching assistants. All the interviewees worked as a teaching assistant at a school in Southern Finland. Two of them worked in general education and two of them worked in special needs education. Their work experience was between seven and ten years. The data was analysed by a qualitative content analysis. Conclusions. The teaching assistants experienced that ideal cooperation requires explicit common rules, target-oriented teamwork, discussion, teacher’s directions and equality between the teacher and the teaching assistant, but also hierarchy between the teacher and the teaching assistant. Special needs assistants emphasized special class’s common rules and courses of action. All of the teaching assistants wanted more explicit directions from teachers. They also wished that the work community would take their opinions into account more. The roles between the teacher and the teaching assistant were experienced as clearer in the general education than at the special needs education. Special needs assistants wanted the role differentiation to be more definite, because they thought it would make working easier. Teaching assistants experienced, that there was some kind of hierarchy between the teachers and the assistants. Nevertheless they thought it had both positive and negative aspects. The teaching assistants felt that their job included plenty of responsibility. However they hoped that the teachers would have more skills to make most of the assistants’ potential.

The purpose of this study was to describe the experiences of special needs teachers and classroom teachers in the integration of students with special needs into general education and the teachers' cooperation. The term integration is used from special needs students who studies partly in a general classroom with peers. The pre-integration form is segregation, where students are isolated from other students, and the post-integration form is inclusion, where the school adapts to the needs of the pupil. The aim of the study is to find out how integration is implemented in today's schools and how classroom teachers and special needs teachers perceive the benefits and challenges of integration in everyday school life, and thus the implementation of inclusion and related cooperation. The study was qualitative research. The interview was attended by three special classroom teacher and classroom teacher pairs who implemented integration. The data was collected as a semi-structured thematic interview and analyzed by theory-guided content analysis. According to the research teachers defined integration in more dimensions than in the previous definitions of integration. Integration was also thought as a transition from general education to special education. Teachers saw the benefits of integration as factors that can be utilized by the individual student in need of special support, while challenges were seen in organizing integration. According to the research as a benefit the teachers mentioned the increase in the pupil's social skills and as a challenge they mentioned physical learning spaces, as well as the teacher’s communication. Teachers attitudes for inclusion were mainly reserved as inclusion was seen as a means of saving. Some teachers felt that studying in general education was not suitable for everyone. Based on the results of the study, the teachers were pleased with their collaboration. The benefits of cooperation were mentioned more than the challenges. For integration or inclusion to take place, teachers should have a common understanding of teaching and a desire to develop their own activities. The school's resources also influence the organization of special needs education.

Tiedekunta - Fakultet - Faculty Behavioural Sciences Laitos - Institution - Department Teacher Education Tekijä - Författare - Author Tanja Pihlajamäki Työn nimi - Arbetets titel Esi- ja alkuopettajien välinen yhteistyö opetuksellisen jatkumon näkökulmasta Title Pre-school and primary school teachers` mutual cooperation from educational continuity viewpoint Oppiaine - Läroämne - Subject Education Työn laji/ Ohjaaja - Arbetets art/Handledare - Level/Instructor Bachelor`s Thesis / Helena Hällström Aika - Datum - Month and year 05 / 2016 Sivumäärä - Sidoantal - Number of pages 47 pp. + 3 appendices Tiivistelmä - Referat - Abstract Previous research shows that pre-school and primary school teachers` mutual cooperation supports educational continuity and it is important to take noticed when we are thinking child`s transition stage from pre-school to primary school. The main purpose of this study was to describe, analyse and interpret, what is educational continuity and what it means in child`s transition to school. Especially the aim was to find out pre-school and primary school teachers` mutual cooperation from educational continuity viewpoint. With this study will strive to find out what is the meaning of educational continuity in transition to school, how pre-school and primary school teachers will support that with mutual cooperation and what kind of effects there are for educational continuity. This was shown by pre-school teachers` viewpoint. This study was conducted as a qualitative research. The research material was collected by using a theme interview. In this study, three kindergarten teachers were interviewed and they all worked in pre-school group at the metropolitan area. The research material was analysed by using a content analysis. Educational continuity was seen as an important and it meant continuity from pre-school to primary school. In educational continuity child will notice as an individual and there are also noticed pre-school and primary school activity cultures. Meaning of educational continuity was shown in the aims in transition stage and supporting these aims. Educational continuity is experienced as a significant in transition stage from pre-school to primary school. Cooperation carried out between pre-school and primary school teachers with mutual discussions and meetings. It was important to plan cooperation, so it would be goal-directed. Cooperation also happened with pre-school and primary school children`s mutual events and activities. The aim of teachers` mutual cooperation was to support child`s transition from pre-school to primary school. There were consequences by own work in pre-school and mutual cooperation in child`s transition. The purpose was to relieve going to school and giving the readiness skills for child. In the future could find out, how educational continuity will be noticed and supported by primary school teachers. Avainsanat - Nyckelord esiopetus, alkuopetus, opetuksellinen jatkumo, yhteistyö, siirtymä, opettaja Keywords pre-school, primary school, educational continuity, cooperation, transition, teacher Säilytyspaikka - Förvaringsställe - Where deposited City Centre Campus Library/Behavioural Sciences/Minerva Muita tietoja - Övriga uppgifter - Additional information

Tämän tutkielman tarkoituksena oli tarkastella opettajien kokemuksia esi-ja alkuopettajien välisestä yhteistyöstä esi-ja alkuopetuksen siirtymävaiheessa. Kirjallisuuskatsauksen avulla halutaan selvittää, minkälaisia yhteistyökäytänteitä esi-ja alkuopetuksessa toteutetaan, mikä tekee yhteistyöstä toimivan ja minkälaisia haasteita yhteistyössä esiintyy. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että siirtymä esiopetuksesta alkuopetukseen on hyvin tärkeä vaihe lapsen koulupolulla. Siirtymävaiheen yhteistyö ja käytännöt kaipaavat kuitenkin kehittämistä. Tutkielman teoreettisessa viitekehyksessä käsitellään siirtymävaihetta esiopetuksesta alkuopetukseen sekä esi-ja alkuopetuksen välistä yhteistyötä.Tutkimusmetodina käytettiin systemaattista kirjallisuuskatsausta, jonka avulla voitiin tiivistää aiempien tutkielmien olennainen sisältö.Kirjallisuuskatsauksen aineistoon valikoitui 14 suomalaista pro gradu tutkielmaa, jotka käsittelivät esi-ja alkuopetuksen välistä yhteistyötä. Aineisto kerättiin elektronisesta Finna-tietokannasta ja se analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla. Aineiston pelkistämisen jälkeen se järjestettiin alaluokiksi, yläluokiksi ja pääluokiksi.Lopuksi se liitettiin tutkielman teoreettisiin käsitteisiin.Tutkielman tulokset osoittivat, että opettajat toteuttivat esi-ja alkuopetuksenvälistä yhteistyötä hyvin monella eri tavalla.Esi-ja alkuopetuksen välinen yhteistyö vaatii pedagogista johtajuutta,suunnitelmallisuutta ja säännöllisyyttä. Opettajat tarvitsisivat myös aiheesta lisäkoulutusta.Opettajien näkemyksien mukaan toimiva yhteistyö syntyi motivaatiosta, johtajien tuesta ja riittävistä resursseista. Yhteistyölle oli myös tärkeää löytää yhteiset mielekkäät tavoitteet. Näitä tuloksia voidaan käyttää hyödyksi, kun suunnitellaan yhteistyön toteuttamista tai kehittämistä esi-ja alkuopetuksen välillä. Olennaista onkin, että yleisimmät haasteet sekä toimivat keinot tunnistetaan etukäteen,kun yhteistyötä aletaan suunnittelemaan. On myös tärkeää tunnistaa sekä oman työyhteisön että toisen osapuolen vahvuudet ja haasteet.

The goal of this study was to examine the conceptions of teachers working as a part of the co-operation between preschool and school in Järvenpää during the school year 2016–2017. In addition, the study aimed to find out teachers' thoughts about the development of the co-operation along with the matters that affect their motivation to co-operate. The collaboration between preschool and school has been investigated also earlier in Järvenpää from the teachers' points of view at the beginning of the 21st century. The new local curriculums were put to use in Järvenpää on the 1st of August 2016. Examining the conceptions of the preschool teachers and classroom teachers is currently significant because the co-operation has been under inspection and developmental process in Järvenpää. The meaning of this study is to make visible the experiences and the conceptions of the teachers so that it is possible to keep on working for even more beneficial collaboration between preschool and school. In this study the co-operation between preschool and school is seen as working on a boundary which requires relational agency from the teachers. The school culture differs from the preschool culture so the change from a learning environment to another creates a transition in a child's life. The collaboration is important for the sake of a smooth transition and an educational path without any thresholds. The study was conducted as a web enquiry in the end of the spring semester 2017. 20 teachers (9 preschool teachers, 11 classroom teachers) took part in the study. Most of the questions were open-ended and they were analysed using data based content analysis. The matters that affect teachers' motivation to co-operate were investigated with close-ended questions. The teachers thought that the collaboration between preschool and school aims to a smooth transition and a continuum of learning but also taking care of a child's needs and sense of security, familiarization to school, sharing information, expertise and the know-how, and abridging the cultural differences between preschool and school. As a result of co-operation the child gets in contact with school as a physical, mental, social and cultural environment. The study discovered matters that may strengthen teachers' motivation and some that may weaken the motivation to co-operate. The developmental process of the collaboration between preschool and school has been succeeded in Järvenpää but there are still some challenges and improvement needed.

Tämän tutkielman tarkoituksena oli tarkastella esi- ja alkuopetuksen opettajien välistä yhteistyötä esi- ja alkuopetuksen siirtymävaiheessa. Tarkempana tutkimustehtävänä oli selvittää, millaisia yhteistyötoimia esi- ja alkuopetuksen opettajien välillä tarvitaan esi- ja alkuopetuksen siirtymävaiheessa sekä millaisia haasteita esi- ja alkuopetuksen opettajien välisen yhteistyön toteuttamiselle on. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet siirtymän olevan merkittävä hetki, joka on yhteydessä lapsen tulevaan koulumenestykseen. Lisäksi aiemmat tutkimukset osoittavat opettajien yhteistyön siirtymävaiheessa tukevan siirtymän onnistumista. Tämä laadullinen tutkielma toteutettiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena, jonka aineistona toimii yhdeksän (9) vuosien 2010-2019 välillä julkaistua englanninkielistä tutkimusartikkelia. Tutkielman aineisto tuotettiin tiettyjen kriteerien mukaisesti systemaattisella aineistohaulla EBSCOhost-tietokannasta. Aineiston analyysi toteutettiin teorialähtöisenä sisällönanalyysinä, jolloin aineistoa tulkittiin suhteessa tutkielmassa esitettyyn teoriaan. Tulosten perusteella yhteistyötoimia esi- ja alkuopetuksen opettajien välillä oli keskustelu, dokumenttien jakaminen, yhteissuunnittelu ja kouluvierailut. Näiden yhteistyötoimien käyttäminen vaihteli kuitenkin suuresti opettajien välillä. Haasteet, jotka vaikuttivat esi- ja alkuopetuksen opettajien yhteistyön toteuttamiseen, liittyivät erilaisten resurssien, siirtymäohjelman tai tiedon puutteeseen. Tulosten perusteella voidaan todeta, että opettajien yhteistyötä siirtymävaiheessa tulisi lisätä, jotta siirtymän onnistumista voidaan tukea. Opettajien vastuunottamisen ja aktiivisen osallisuuden lisääminen, yhteistyötä koskevan ohjeistuksen luominen sekä tarvittavien resurssien takaaminen ovat keinoja, joilla voidaan lisätä esi- ja alkuopetuksen opettajien yhteistyötä siirtymävaiheessa.

Tavoitteet. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaisilla keinoilla Suomessa tuetaan esiopetuksesta perusopetukseen siirtymävaihetta. Tutkielmassa selvitettiin olemassa olevan tutkimuksen avulla systemaattisesti, mitä suomalaisissa tutkimuksissa kerrotaan esi- ja alkuopetuksen siirtymävaiheesta. Tarkastelu kohdistui tekijöihin, jotka muodostavat hyvän siirtymän. Lisäksi tarkasteltiin esi- ja alkuopettajien välisen yhteistyön tukemisen mahdollisuuksia. Tutkimustehtävänä on tarkastella siirtymävaihetta esiopetuksesta peruskouluun. Esi- ja alkuopetuksen siirtymävaihetta on tutkittu paljon ja tutkitaan edelleen. Siirtymävaihetta ja sen aiheuttamia haasteita on myös kritisoitu. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin kirjallisuuskatsauksena. Valittu kirjallisuuskatsauksen menetelmä oli luonteeltaan systemaattinen. Aineisto kerättiin ja valittiin erityisen huolellisesti. Muodostettiin selkeät sisäänottokriteerit aineiston rajaamiseksi. Tärkeimpänä sisäänottokriteerinä pidettiin aineiston ja tutkimusten suomalaisuutta. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysin menetelmin. Sisällönanalyysillä saatiin selville kumpaankin tutkimuskysymykseen selkeät pääluokat sekä jokaiselle pääluokalle useampi alaluokka. Tulokset ja johtopäätökset. Hyvää siirtymää esiopetuksesta perusopetukseen tuki erityisesti esi- ja alkuopettajien välinen yhteistyö sekä vanhempien kanssa tehtävä yhteistyö. Esiopetuksen sekä koulun toimintakulttuurien, tapojen ja oppimisympäristöjen yhteneväisyys tuki myös siirtymävaihetta. Tärkeinä seikkoina pidettiin myös opettajien ammattitaitoa, lasten välisten vertaissuhteiden huomioimista sekä ennen siirtymistä tapahtuvaa tutustumista oppimisympäristöön sekä tulevaan opettajaan. Esi- ja alkuopettajien välistä yhteistyötä tuettiin parhaiten ottamalla huomioon yhteistyön eri muodot. Yhteistyön eri muotoja olivat moniammatillinen yhteistyö, yhteisten tavoitteiden asettaminen yhteistyölle sekä työntekijöiden tehtäväkentän selkiytyminen. Lisäksi vertaisvuorovaikutuksella, opettajien ammattitaidolla sekä toisiin tutustumisella oli merkitystä yhteistyön muodostumisessa.

Detta arbete tar en titt på ett material insamlat under 1996-1997 av en samlad grupp forskare från Danmark, Sverige, Finland samt Norge där dem ställt frågor som berör samarbete inom de statliga institutioner som har på ett eller annat vis att göra med miljö handläggning. Intresset i Denna tes ligger hos de frågor som handlar om gränsöverskridande samarbete inom den finländska millä förvaltningen. För att finna sådant samarbete har attityden hos de svarande undersökts, dessa har varit en större del handläggare vid olika institutioner med Miljö handläggnings uppgifter samt en liten del med chefsposition med samma typ av handläggnings uppgifter. En ökad projektifiering av Finland har stått som basen i de frågor som använts då frågeställningen utarbetats. Med detta i tanke har sedan governance teorier tagits i bruk med policynätverk, byråkratisk/professionell förvaltning, New Public Management och nätverksledning. Den största teoribasen har dock varit det sista teoriområde som tagits upp, nämligen organisationskultur där attityder är den viktigaste ingrediensen för de frågor som ställts; Finns det gemensamma grunder för de svarandena att stå på gällande tvärvetenskapligt/tvärsektoriellt samarbete? Generella attityder gällande miljövården i Finland samt Samarbete och attityder för samarbete över tvärsektoriella/tvärvetenskapliga gränser. 850st handläggare och chefer svarade på formuläret 1997 i Finland av sammanlagt 2789 svaranden i Skandinavien. Det Finländska materialet har 242 variabler. Frekvens analyser gjordes preliminärt på de valda frågorna. I de fall där svaren visade sig antingen för komplexa för att enbart svaras med hjälp av frekvens körningar samt i de fall där frågorna var av sådan art att de kunde uppvisa svar som inte var lätta att förutses, användes PCA eller ‘Principal Components Analys’ en form av faktoranalys. Då det visades efter preliminära körningar att enbart samarbetsfrågor inte räckte till för att visa på attityder för gränsöverskridande samarbete så gjordes både frekvens körningar samt PCA analyser på hela materialet. Resultatet blev att frågorna 1, 3, 5, 9 samt 13 valdes till slut som beroende variabler med frågor 18 till 21 som specifika samarbetes frågor, frågorna 30a samt 38 som attityds frågor. Positiva attityder gällande miljövården i Finland och samarbetet över gränser, sektoriellt och vetenskapligt har visats att det finns i materialet. Samarbetet finns där med, men det är inte helt problemfritt det heller, precis som attityderna. Tvärsektoriellt/tvärvetenskapligt arbete skapar konflikter oavsett om det är kommunikations problem inom den egna organisationen eller med andra ämnes områden och det är svårt att genomföra i praktiken. Brist på resurser och ekonomi, brist på tid, politisk ovilja att ta radikala beslut för miljöns skull, motsättningar på alla nivåer även hos allmänheten. Samarbete över gränserna finns enligt materialet inom den finska miljövården bland handläggarna, inom landet och internationellt. En positiv attityd existerar för tvärsektoriellt/tvärvetenskapligt samarbete som överensstämmer med de politiska besluten och förändringarna under 1980- och 1990-talet där nya organisationella verktyg sattes i bruk för att förändra en stor och trög förvaltning till att bli mer genomskinlig och mer flexibel.

Kolmannen sektorin asema sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen myllerryksessä on epävarma, ja julkisella sektorilla on vaikeuksia vastata kansalaisten muuttuvaan palveluntarpeeseen. Verkostomainen yhteistyö paikallisella tasolla on yleinen toimintamuoto kuntien ja järjestöjen välillä, ja ratkaisuja palveluiden puutteisiin kehitetään hanketyön avulla. Julkinen ja kolmas sektori ovat toisaalta tehneet yhteistyötä sosiaali- ja terveyspalveluiden kentällä jo 1970-luvulta alkaen, ja sektoreiden välinen suhde on ollut sekä toisiaan hyödyttävä, että jännitteinen. Palveluiden tilaaja-tuottaja-asetelma ja kilpailutus ovat vaikuttaneet yhteistyömuotoihin ja kolmanteen sektoriin kohdistuviin odotuksiin, mutta kumppanuuteen perustuva yhteistyömalli on yleistymässä. Tutkielmassa selvitetään, miten yhteistyö rakentuu julkisen ja kolmannen sektorin välille sosiaalialan hanketyössä. Tutkielma on toimeksianto Helsingin kaupungin ja Pienperheyhdistys ry:n yhteistyöhankkeeseen ”Vapaaehtoinen lapsen tukena – eroauttamista julkisen ja kolmannen sektorin yhteistyönä”. Hankkeessa vapaaehtoiset tukihenkilöt solmivat tukisuhteen eroperheen lapseen, minkä tarkoituksena on lisätä lapsen hyvinvointia vaikeassa elämäntilanteessa. Hanke toteutetaan vuosina 2017-2019, ja toiminnasta vastaavat hankekoordinaattori ja ohjausryhmä. Tutkielman tutkimuskysymyksinä ovat: 1. Mitkä tekijät ovat edistäneet Helsingin kaupungin ja Pienperheyhdistyksen yhteistyötä tässä hankkeessa? 2. Mitkä tekijät ovat olleet yhteistyön estäjinä hankkeessa? 3. Minkälaisia ennakoimattomia asioita hankkeen aikana ilmeni ja miten niihin reagoitiin? Tutkielman menetelmä on laadullinen arviointitutkimus ja aineisto on kerätty puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla. Arviointi suoritettiin hankkeen ollessa käynnissä, ja prosessivaiheen arviointitutkimuksen mukaisesti tutkielma keskittyy hankkeen sisäiseen kehittämiseen, eikä hanketoiminnan tuloksiin. Tutkielmassa haastateltiin kuutta hankkeen ohjausryhmän jäsentä Helsingin kaupungilta ja Pienperheyhdistykseltä loka-marraskuussa 2018. Aineiston analyysimenetelmä oli aineistolähtöinen sisällönanalyysi. Analyysin perusteella hankeyhteistyötä edistävät kumppanuusmallin työkäytänteet sekä yhteistyötä kannattavat asenteet. Lisäksi hankekoordinaattorin rooli tiedon välittäjänä ja hankkeen vastuuhenkilönä on olennainen työntekijäresurssi yhteistyön toimivuuden kannalta. Yhteistyötä estävät heikko kommunikaatio, eriävät näkemykset toiminnasta ja käytännölliset haasteet. Ennakoimattomat tekijät liittyivät tiedonkulkuun ja aikaresursseihin, mihin reagoitiin muuttamalla toimintatapoja. Hankkeen osapuolet kokevat yhteistyön molempia hyödyttävinä, sekä yhteistä tavoitetta edistävänä. Yhteistyötä kannattava suhtautuminen sekä kolmannen että julkisen sektorin puolella kertoo luottamuksesta kumppaniin ja yhteistyön merkityksellisyydestä koko yhteiskunnan näkökulmasta. Tutkielman perusteella voidaan sanoa, että sosiaali- ja terveyspalveluita kehitetään kansalaisten etu edellä tasavertaisen yhteistyön keinoin.