Browsing by Subject "ylioppilasessee"
Now showing items 1-3 of 3
-
(2016)Tutkielmassa tarkastellaan kysymysmuotoisiin tehtävänantoihin vastaavia ylioppilasesseitä. Aineistona on käytetty kolmeen kysymysmuotoiseen tehtävänantoon vastaavia ylioppilasesseitä tutkintokerroilta syksy 2011, kevät 2012 ja syksy 2012. Tutkimuskysymyksenä on selvittää, millaisia aloituksia kysymysmuotoisiin tehtävänantoihin vastaavissa esseissä on, ja miten esseissä vastataan otsikossa esitettyyn kysymykseen. Tutkimuksessa hyödynnetään tekstintutkimuksen tapaa tarkastella ja tutkia tekstin ominaisuuksia ja piirteitä. Vielä tarkemmin rajattuna tutkimus hyödyntää tekstilajitutkimuksen metodeita. Aloituskappaleita käsitellään käyttäen retorisen rakenteen teoriaa, kysymistä ja vastaamista taas keskustelunanalyysin avulla. Työssä jaotellaan ylioppilasesseiden aloitukset subjektiivisiin, objektiivisiin ja me-retoriikkaa hyödyntäviin. Subjektiiviset aloitukset kertovat jotain henkilökohtaista kirjoittajasta itsestään, kun taas objektiivisten aloitusten suhtautumistyyli on neutraali ja ulkopuolinen. Me-retoriikkaa hyödyntävissä aloituksissa pyritään vaikuttamaan lukijaan monikon 1. persoonan muotoja käyttämällä. Tutkimuksessa eritellään piirteitä ja ominaisuuksia, joiden mukaan luokittelu on tehty, sekä tarkastellaan kysymykseen vastaamista luokkien valossa. Työssä osoitetaan, että subjektiivisesti alkavista esseistä löytyy esseen lopusta yleensä erillinen kappale, jossa vastaus tiivistetään. Objektiivisista ja me-retoriikkaa hyödyntävistä aloituksista ei samanlaista vastauskappaletta yleensä löydy, vaan vastausta eritellään ja tarkennetaan pitkin esseetä. Lisäksi me-retoriikkaa hyödyntävissä, tehtävänannon Miten terrorismin uhka vaikuttaa elämäämme? esseissä vastaus annetaan usein jo aloitusvirkkeessä. Tutkimuksen perusteella subjektiivisella aloituskappaleella saattaa olla vaikutusta arvosanaan, sillä näiden aloitusten pistemäärien keskiarvo oli aineistoni korkein. Huomionarvoista on, että aineiston korkeimmat pisteet on saanut essee, jossa ei oikeastaan suoraan vastata otsikon kysymykseen, vaan kysymystä itseään tarkastellaan analyyttisesti ja arvioiden. Tutkimus antaa tuoretta tietoa ylioppilasesseiden aloituksista, mutta ennen kaikkea se valottaa kysymysmuotoiseen tehtävänantoon vastaamista, mitä ei ole aikaisemmin yhtä kattavasti tutkittu.
-
(2017)Tutkielmassa tarkastellaan, kuinka suhtautuminen maahanmuuttoon ilmenee äidinkielen ylioppilasesseissä. Tutkielmassa selvitetään, millaisten tekstuaalisten kielen piirteiden kautta aineiston tekstit välittävät suhtautumista aiheeseen. Analyysissa eritellään, kuinka suhtautuminen maahanmuuttoon välittyy asennoitumisen ja sitoutumisen ilmausten kautta. Tutkielman teoreettisena lähtökohtana on suhtautumisen teoria, joka pohjautuu systeemis-funktionaaliseen kielioppiteoriaan. Analyysissa on hyödynnetty suhtatutumisen teorian käsitteitä. Tutkielma asettuu tekstintutkimuksen kenttään ja tutkimusmetodina on tekstianalyysi. Aineisto koostuu 95 äidinkielen ylioppilaskokeessa vuosina 2011−2012 kirjoitetusta esseekoevastauksesta, joissa käsitellään jollain tavalla maahanmuuttoa. Aineistoa on yhteensä kolmelta eri tutkintokerralta. Aineisto on saatu tutkimustarkoitukseen Ylioppilastutkintolautakunnalta. Tutkielmassa osoitetaan, että suhtautuminen maahanmuuttoon välittyy äidinkielen ylioppilasesseistä monien tekijöiden kautta. Suhtautumista ilmaistaan aineiston teksteissä maahanmuuton, maahanmuuttajien ja heidän toimintansa arvottamisella sekä tunteiden ilmaisulla maahanmuuttoaiheesta. Tutkielmassa osoitetaan myös, että maahanmuutosta ja maahanmuuttajista konstruoidaan teksteissä kuva uhkana tai hyötynä, mikä tuo esiin teksteissä ilmenevää suhtautumista. Lisäksi tutkielmassa osoitetaan, että sitoutumalla erilaisiin näkemyksiin maahanmuutosta kirjoittajat ilmaisevat suhtautumista aineiston teksteissä. Tähän liittyvät olennaisesti ilmaisut, joilla kirjoittajat eivät osoita sitoutuvansa tiettyihin näkemyksiin. Sitoutumiseen liittyy myös teksteissä käytetty me-retoriikka, jolla osoitetaan suhtautumista maahanmuuttoon. Sitoutumisen ilmaisut tuovat esiin sitä, kuinka teksteissä suhtaudutaan niihin tuotuihin muihin ääniin. Tutkielman lähestymistapa poikkeaa aikaisemmasta maahanmuuttodiskurssin tutkimuksesta, sillä siinä on käytetty aineistona tekstejä, joita ei ole tarkoitettu julkaistaviksi. Tutkielma valottaa sitä, kuinka suhtautuminen maahanmuuttoon välittyy äidinkielen ylioppilasesseiden muodostamassa koetekstilajissa. Tutkielma osoittaa myös, kuinka suhtautumisen teorian käsitteitä on mahdollista soveltaa suomenkielisen tekstiaineiston analysoimiseen.
-
(2017)Tutkielmassa tarkastellaan, kuinka suhtautuminen maahanmuuttoon ilmenee äidinkielen ylioppilasesseissä. Tutkielmassa selvitetään, millaisten tekstuaalisten kielen piirteiden kautta aineiston tekstit välittävät suhtautumista aiheeseen. Analyysissa eritellään, kuinka suhtautuminen maahanmuuttoon välittyy asennoitumisen ja sitoutumisen ilmausten kautta. Tutkielman teoreettisena lähtökohtana on suhtautumisen teoria, joka pohjautuu systeemis-funktionaaliseen kielioppiteoriaan. Analyysissa on hyödynnetty suhtatutumisen teorian käsitteitä. Tutkielma asettuu tekstintutkimuksen kenttään ja tutkimusmetodina on tekstianalyysi. Aineisto koostuu 95 äidinkielen ylioppilaskokeessa vuosina 2011−2012 kirjoitetusta esseekoevastauksesta, joissa käsitellään jollain tavalla maahanmuuttoa. Aineistoa on yhteensä kolmelta eri tutkintokerralta. Aineisto on saatu tutkimustarkoitukseen Ylioppilastutkintolautakunnalta. Tutkielmassa osoitetaan, että suhtautuminen maahanmuuttoon välittyy äidinkielen ylioppilasesseistä monien tekijöiden kautta. Suhtautumista ilmaistaan aineiston teksteissä maahanmuuton, maahanmuuttajien ja heidän toimintansa arvottamisella sekä tunteiden ilmaisulla maahanmuuttoaiheesta. Tutkielmassa osoitetaan myös, että maahanmuutosta ja maahanmuuttajista konstruoidaan teksteissä kuva uhkana tai hyötynä, mikä tuo esiin teksteissä ilmenevää suhtautumista. Lisäksi tutkielmassa osoitetaan, että sitoutumalla erilaisiin näkemyksiin maahanmuutosta kirjoittajat ilmaisevat suhtautumista aineiston teksteissä. Tähän liittyvät olennaisesti ilmaisut, joilla kirjoittajat eivät osoita sitoutuvansa tiettyihin näkemyksiin. Sitoutumiseen liittyy myös teksteissä käytetty me-retoriikka, jolla osoitetaan suhtautumista maahanmuuttoon. Sitoutumisen ilmaisut tuovat esiin sitä, kuinka teksteissä suhtaudutaan niihin tuotuihin muihin ääniin. Tutkielman lähestymistapa poikkeaa aikaisemmasta maahanmuuttodiskurssin tutkimuksesta, sillä siinä on käytetty aineistona tekstejä, joita ei ole tarkoitettu julkaistaviksi. Tutkielma valottaa sitä, kuinka suhtautuminen maahanmuuttoon välittyy äidinkielen ylioppilasesseiden muodostamassa koetekstilajissa. Tutkielma osoittaa myös, kuinka suhtautumisen teorian käsitteitä on mahdollista soveltaa suomenkielisen tekstiaineiston analysoimiseen.
Now showing items 1-3 of 3