Browsing by Subject "ympäristöahdistus"
Now showing items 1-7 of 7
-
(2022)The climate crisis is such major environmental threat that it has negative impacts on both nature and people. Recently, the effects of climate change on people’s mental health have also been noticed. Children and adolescents are especially vulnerable group in terms of climate anxiety. The amount of climate anxiety among youth has been found to be increasing, yet the studies on it are still scarce. It is important to find out how much climate anxiety there is among youth and does it influence their behavior. The objective of this master’s thesis is to find out how much climate anxiety there is and is climate anxiety interconnected with the pro-environmental behavior among youth. Also, its aim is to find out whether attending the climate course affects the amount of climate anxiety. In addition, the study focuses on whether gender, home country and parental education level are interconnected with the amount of climate anxiety. This study was conducted as part of the D.Game project which includes a climate course for youth aged 12–18 years. Data for this research was collected through a survey during the climate course. The schools and students participating in the D.Game climate course and the climate anxiety survey were selected through an open recruitment during autumn of 2021. The data consists of 48 students who responded to the pre survey and of 13 students who responded to the post survey. The participants were 15–17 years old. On the contrary to other research, there is not much climate anxiety among youth. There is also a strong positive correlation between climate anxiety and pro-environmental behavior, which differs from other research. On the other hand, there were no significant differences in climate anxiety between the groups divided by divided by gender, home country and parental education level, which was expected result. Based on the data, the climate course did not have statistically significant effect on the amount of climate anxiety among youth. Also, there is need for further research. Larger sample could provide more valid results. The causality of the correlation between climate anxiety and pro-environmental behavior would be interesting to resolve. Whether attending to a climate course affects the amount of climate anxiety could be found out by development of climate courses and comparing different courses.
-
(2022)The climate crisis is such major environmental threat that it has negative impacts on both nature and people. Recently, the effects of climate change on people’s mental health have also been noticed. Children and adolescents are especially vulnerable group in terms of climate anxiety. The amount of climate anxiety among youth has been found to be increasing, yet the studies on it are still scarce. It is important to find out how much climate anxiety there is among youth and does it influence their behavior. The objective of this master’s thesis is to find out how much climate anxiety there is and is climate anxiety interconnected with the pro-environmental behavior among youth. Also, its aim is to find out whether attending the climate course affects the amount of climate anxiety. In addition, the study focuses on whether gender, home country and parental education level are interconnected with the amount of climate anxiety. This study was conducted as part of the D.Game project which includes a climate course for youth aged 12–18 years. Data for this research was collected through a survey during the climate course. The schools and students participating in the D.Game climate course and the climate anxiety survey were selected through an open recruitment during autumn of 2021. The data consists of 48 students who responded to the pre survey and of 13 students who responded to the post survey. The participants were 15–17 years old. On the contrary to other research, there is not much climate anxiety among youth. There is also a strong positive correlation between climate anxiety and pro-environmental behavior, which differs from other research. On the other hand, there were no significant differences in climate anxiety between the groups divided by divided by gender, home country and parental education level, which was expected result. Based on the data, the climate course did not have statistically significant effect on the amount of climate anxiety among youth. Also, there is need for further research. Larger sample could provide more valid results. The causality of the correlation between climate anxiety and pro-environmental behavior would be interesting to resolve. Whether attending to a climate course affects the amount of climate anxiety could be found out by development of climate courses and comparing different courses.
-
(2021)Maisterintutkielmani käsittelee ilmastoahdistusta. Tutkin sitä, miten eri ilmastoahdistuksen sisältämät tunteet ja käyttäytymistavat, ilmastohuolen takana olevat motivaatiot ja ilmastoahdistuksen kanssa selviytymisessä käytetyt selviytymisstrategiat ilmenevät ja kuinka paljon niitä esiintyy. Lisäksi tutkin, onko näillä asioilla yhteyttä sukupuoleen ja ikään. Tutkin vielä, ovatko huolen motivaatiot ja selviytymisstrategiat yhteydessä toisiinsa. Käytän teoreettisena taustana sosiokognitiivista teoriaa ympäristöhuolesta (socio-cognitive theory for environmental concern) ja transaktionaalista selviytymismallia (transactional model of coping). Ilmastoahdistuksen määrittelemisessä olen hyödyntänyt tutkimustietoa liittyen sen eri ulottuvuuksiin. Tutkielmani siis nojaa vahvasti aiempaan tutkimukseen ja teoriaan, mutta olen avoin myös uusille aineistosta esiin nouseville ilmiöille. Aineistoni on Ympäristöahdistuksen mieli -hankkeen keväällä 2019 tekemä kysely, jossa kysytään ympäristöahdistukseen liittyviä kysymyksiä. Kysely on suunnattu erityisesti nuorille ja nuorille aikuisille. Kyselyyn on vastannut yhteensä 538 henkilöä. Teen tutkielmani ns. mixed methods research -lähestymistavan mukaisesti, eli käytän sekä laadullisia että määrällisiä menetelmiä. Käyttämäni analyysimenetelmät ovat sisällönanalyysi, kvantifiointi, faktorianalyysi, varianssianalyysi ja korrespondenssianalyysi. Tutkielmani tulokset osoittavat, että ilmastoahdistuneet ihmiset voivat kokea surua, pelkoa, syyllisyyttä, häpeää, epävarmuutta, huolta, toivoa, toivottomuutta, turhautuneisuutta, avuttomuutta/voimattomuutta, vihaa/ärtymystä ja ristiriitaisuutta. Myös toisten syyttely/asian ulkoistaminen ja ympäristöystävällinen käyttäytyminen ovat ilmastoahdistukseen kuuluvia ilmiöitä. Ilmastoahdistusta koetaan eri syistä, joita ovat egoistien huoli, altruistinen huoli ja biosfäärinen huoli. Ilmastoahdistuksen kanssa selviytymisessä käytetään erilaisia strategioita, joita ovat ongelmakeskittynyt strategia, merkityskeskittynyt strategia ja tunnekeskittynyt strategia. Ongelmakeskittyneen strategian mukainen toiminta on yleistä, sillä sitä esiintyy noin 46 prosentilla vastaajista. Häpeää ja egoistista huolta esiintyy kaikkein vähiten, ei juuri ollenkaan. Biosfäärinen huoli näkyy esimerkiksi huolena eläimistä tai ympäristöstä koko maapallon tulevaisuuden kannalta. Altruistinen huoli näkyy esimerkiksi huolena omien lapsien tulevaisuudesta. Egoistinen huoli näkyy huolena vain omasta tulevaisuudesta. Ongelmakeskittynyt strategia näkyy paljolti ympäristöystävällisenä käyttäytymisenä. Tunnekeskittynyt strategia näkyy esimerkiksi ilmastonmuutoksen vakavuuden vähättelynä. Merkityskeskittynyt strategia näkyy esimerkiksi tutkimustiedon arvostamisena. Tutkielmani osoittaa tukea asettamalleni hypoteesille 1: ”Nuoret ja naiset ilmaisevat enemmän ilmastoahdistukseen liittyviä tunteita kuin muut”. Naiset käyttäytyvät enemmän ongelma- ja merkityskeskittyneiden strategioiden mukaisesti kuin miehet. Tutkielmani mukaan huolen motivaatiot ja selviytymisstrategiat eivät ole merkittävästi yhteydessä toisiinsa. Tutkielmani ei osoita tukea hypoteesille 2: ”Biosfäärinen ja altruistinen huoli ennustavat ongelmakeskittynyttä ja merkityskeskittynyttä strategiaa”. Hypoteesi 3: ”Biosfäärinen huoli ennustaa huolen motivaatioista kaikkein todennäköisimmin ongelmakeskittynyttä ja merkityskeskittynyttä strategiaa”, saa lievää tukea. Tutkielmani osoittaa vahvaa tukea hypoteesille 4: ”Egoistinen huoli ei ennusta ainakaan ongelmakeskittynyttä, tai merkityskeskittynyttä strategiaa”.
-
(2021)Maisterintutkielmani käsittelee ilmastoahdistusta. Tutkin sitä, miten eri ilmastoahdistuksen sisältämät tunteet ja käyttäytymistavat, ilmastohuolen takana olevat motivaatiot ja ilmastoahdistuksen kanssa selviytymisessä käytetyt selviytymisstrategiat ilmenevät ja kuinka paljon niitä esiintyy. Lisäksi tutkin, onko näillä asioilla yhteyttä sukupuoleen ja ikään. Tutkin vielä, ovatko huolen motivaatiot ja selviytymisstrategiat yhteydessä toisiinsa. Käytän teoreettisena taustana sosiokognitiivista teoriaa ympäristöhuolesta (socio-cognitive theory for environmental concern) ja transaktionaalista selviytymismallia (transactional model of coping). Ilmastoahdistuksen määrittelemisessä olen hyödyntänyt tutkimustietoa liittyen sen eri ulottuvuuksiin. Tutkielmani siis nojaa vahvasti aiempaan tutkimukseen ja teoriaan, mutta olen avoin myös uusille aineistosta esiin nouseville ilmiöille. Aineistoni on Ympäristöahdistuksen mieli -hankkeen keväällä 2019 tekemä kysely, jossa kysytään ympäristöahdistukseen liittyviä kysymyksiä. Kysely on suunnattu erityisesti nuorille ja nuorille aikuisille. Kyselyyn on vastannut yhteensä 538 henkilöä. Teen tutkielmani ns. mixed methods research -lähestymistavan mukaisesti, eli käytän sekä laadullisia että määrällisiä menetelmiä. Käyttämäni analyysimenetelmät ovat sisällönanalyysi, kvantifiointi, faktorianalyysi, varianssianalyysi ja korrespondenssianalyysi. Tutkielmani tulokset osoittavat, että ilmastoahdistuneet ihmiset voivat kokea surua, pelkoa, syyllisyyttä, häpeää, epävarmuutta, huolta, toivoa, toivottomuutta, turhautuneisuutta, avuttomuutta/voimattomuutta, vihaa/ärtymystä ja ristiriitaisuutta. Myös toisten syyttely/asian ulkoistaminen ja ympäristöystävällinen käyttäytyminen ovat ilmastoahdistukseen kuuluvia ilmiöitä. Ilmastoahdistusta koetaan eri syistä, joita ovat egoistien huoli, altruistinen huoli ja biosfäärinen huoli. Ilmastoahdistuksen kanssa selviytymisessä käytetään erilaisia strategioita, joita ovat ongelmakeskittynyt strategia, merkityskeskittynyt strategia ja tunnekeskittynyt strategia. Ongelmakeskittyneen strategian mukainen toiminta on yleistä, sillä sitä esiintyy noin 46 prosentilla vastaajista. Häpeää ja egoistista huolta esiintyy kaikkein vähiten, ei juuri ollenkaan. Biosfäärinen huoli näkyy esimerkiksi huolena eläimistä tai ympäristöstä koko maapallon tulevaisuuden kannalta. Altruistinen huoli näkyy esimerkiksi huolena omien lapsien tulevaisuudesta. Egoistinen huoli näkyy huolena vain omasta tulevaisuudesta. Ongelmakeskittynyt strategia näkyy paljolti ympäristöystävällisenä käyttäytymisenä. Tunnekeskittynyt strategia näkyy esimerkiksi ilmastonmuutoksen vakavuuden vähättelynä. Merkityskeskittynyt strategia näkyy esimerkiksi tutkimustiedon arvostamisena. Tutkielmani osoittaa tukea asettamalleni hypoteesille 1: ”Nuoret ja naiset ilmaisevat enemmän ilmastoahdistukseen liittyviä tunteita kuin muut”. Naiset käyttäytyvät enemmän ongelma- ja merkityskeskittyneiden strategioiden mukaisesti kuin miehet. Tutkielmani mukaan huolen motivaatiot ja selviytymisstrategiat eivät ole merkittävästi yhteydessä toisiinsa. Tutkielmani ei osoita tukea hypoteesille 2: ”Biosfäärinen ja altruistinen huoli ennustavat ongelmakeskittynyttä ja merkityskeskittynyttä strategiaa”. Hypoteesi 3: ”Biosfäärinen huoli ennustaa huolen motivaatioista kaikkein todennäköisimmin ongelmakeskittynyttä ja merkityskeskittynyttä strategiaa”, saa lievää tukea. Tutkielmani osoittaa vahvaa tukea hypoteesille 4: ”Egoistinen huoli ei ennusta ainakaan ongelmakeskittynyttä, tai merkityskeskittynyttä strategiaa”.
-
(2022)Tässä tutkielmassa tarkastelin rituaalitoimituksen mahdollista vaikutusta ympäristöahdistukseen. Tutkimustehtävänäni oli selvittää mitkä tekijät vaikuttivat Veriprikaati-performanssiin osallistujien kokemaan ympäristöahdistuksen käsittelyyn. Tutkielman viitekehykseksi valitsin Grimesin rituaaliteorian, koska se sopi mielestäni hyvin oman tutkielmani viitekehykseksi, sillä hänen käsittelemänsä tukimuksen aineisto liittyi ympäristöön kuten omanikin. Käytin tutkimuksessani myös muita Grimesin tutkimustuloksia, mutta tämä ei tee minun tukimuksestani Grimesin teoriatutkimusta, koska olen valinnut aineistokseni Veriprikaati-performanssin, enkä sitä, miten Grimesin rituaaliteoria sopisi erilaisten rituaalien analysointiin. Keräsin tämän laadullisen tutkimuksen aineiston monivaiheisesti. Aloitin aineiston hahmottamisen alustavilla haastatteluilla sekä havainnoinnilla Veriprikaatitapahtumassa 2.10.2021. Varsinainen tutkimusaineisto pohjautuu Veriprikaati-performanssin jälkeen toteutettuihin haastatteluihin, joissa haastattelin viittä Veriprikaati-performanssin osallistujaa. Kaikki haastattelut toteutin puhelinhaastatteluilla ja kaikissa käytin samoja haastattelukysymyksiä. Tutkimuksessani selvisi, että ympäristöahdistuksen käsittely ei ole yksilöiden kannalta erillinen tunteidenkäsittelytilanne, vaan rituaaliin osallistuminen mahdollistaa monien muidenkin tunteiden käsittelyä, kuten esimerkiksi suru ja toivo. Ympäristöahdistus on tunteena voimakkaasti toimintaan suuntaava. Sopivan vahvana se auttaa kokijaansa ohjautumaan toimintaan yhdessä henkiöiden kanssa, joiden kanssa he tuntevat luottavaisuuden tunnetta ja voivat osallistua rituaalin toteuttamiseen yhdessä ja jakaa samassa tilanteessa. Ympäristöahdistus voi sopivassa määrin koettuna mahdollistaa yksilön tunteen siitä, että omalla toiminnallaan voi vaikuttaa ympäristön tilaan ja keskustelemalla siitä voi vaikuttaa omaan hyvinvointiinsa sekä ympäristöahdistustunteensa käsittelyyn.
-
(2022)Tässä tutkielmassa tarkastelin rituaalitoimituksen mahdollista vaikutusta ympäristöahdistukseen. Tutkimustehtävänäni oli selvittää mitkä tekijät vaikuttivat Veriprikaati-performanssiin osallistujien kokemaan ympäristöahdistuksen käsittelyyn. Tutkielman viitekehykseksi valitsin Grimesin rituaaliteorian, koska se sopi mielestäni hyvin oman tutkielmani viitekehykseksi, sillä hänen käsittelemänsä tukimuksen aineisto liittyi ympäristöön kuten omanikin. Käytin tutkimuksessani myös muita Grimesin tutkimustuloksia, mutta tämä ei tee minun tukimuksestani Grimesin teoriatutkimusta, koska olen valinnut aineistokseni Veriprikaati-performanssin, enkä sitä, miten Grimesin rituaaliteoria sopisi erilaisten rituaalien analysointiin. Keräsin tämän laadullisen tutkimuksen aineiston monivaiheisesti. Aloitin aineiston hahmottamisen alustavilla haastatteluilla sekä havainnoinnilla Veriprikaatitapahtumassa 2.10.2021. Varsinainen tutkimusaineisto pohjautuu Veriprikaati-performanssin jälkeen toteutettuihin haastatteluihin, joissa haastattelin viittä Veriprikaati-performanssin osallistujaa. Kaikki haastattelut toteutin puhelinhaastatteluilla ja kaikissa käytin samoja haastattelukysymyksiä. Tutkimuksessani selvisi, että ympäristöahdistuksen käsittely ei ole yksilöiden kannalta erillinen tunteidenkäsittelytilanne, vaan rituaaliin osallistuminen mahdollistaa monien muidenkin tunteiden käsittelyä, kuten esimerkiksi suru ja toivo. Ympäristöahdistus on tunteena voimakkaasti toimintaan suuntaava. Sopivan vahvana se auttaa kokijaansa ohjautumaan toimintaan yhdessä henkiöiden kanssa, joiden kanssa he tuntevat luottavaisuuden tunnetta ja voivat osallistua rituaalin toteuttamiseen yhdessä ja jakaa samassa tilanteessa. Ympäristöahdistus voi sopivassa määrin koettuna mahdollistaa yksilön tunteen siitä, että omalla toiminnallaan voi vaikuttaa ympäristön tilaan ja keskustelemalla siitä voi vaikuttaa omaan hyvinvointiinsa sekä ympäristöahdistustunteensa käsittelyyn.
-
(2022)Ympäristönmuutos ja siihen liittyvät ongelmat ovat olleet ajankohtainen aihe jo pitkään. Ihmisten kokemiin ympäristötunteisiin, jotka liittyvät ympärsitönmuutokseen, on alettu kiinnittää viime vuosina yhä enemmän huomiota. Tutkielmani tavoittena oli selvittää, millaisia tunteita lapset ja nuoret kokevat ympäristönmuutoksen liittyen ja miten kasvatuksen avulla voidaan eh-käistä lasten ympäristöahdistusta. Tavoitteena oli aikaisempien tutkimusten tarkastelun avulla nostaa esiin lasten kokemia ympäristötunteita ja antaa kasvattajille eväitä lasten ympäristö-tunteiden käsittelyyn. Tässä tutkielmassa menetelmänä on käytetty kuvailevaa kirjallisuuskatsausta. Kuvaileva kir-jallisuuskatsaus mahdollistaa ilmiön laaja-alaisen kuvaamisen ilman tarkkoja rajauksia. Tutkielman aineistona on käytetty 13 eri tieteellistä lädettä, jotka olivat kvalitatiivisia ja kvantitatiivisia tutkimuksia sekä kirjallisuuskatsauksia. Tutkimukset on julkaistu vuosina 2005–2021. Aineiston hakua ohjasivat tutkimuskysymykset, sillä valikoidusta aineistosta tuli löytyä vastaus vähintään yhteen tutkimuskysymykseen. Käyttämäni tietokannat aiheiston haussa olivat MDPI, ERIC ja Taylor & Francis Online. Kirjallisuuskatsausksen tuloksista kävi ilmi, että lapset ja nuoret kokevat monenlaisia tunteita ympäristönmuutokseen liittyen. Yleisimpiä tunteita olivat ahdistus, suru ja huoli sekä toivo ja voimaantuminen. Toivon tunne nousi merkittäväksi tekijäksi ympäristöahdistuksen ja huolen ehkäisyssä. Tuloksissa nousi esiin myös lasten pettymys aikuisten toimintaa kohtaan ja useat lapset kokivat, että heidän tunteisiinsa ei suhtauduttu riittävän vakavasti. Kasvatuksella on tärkeä rooli ympäristötunteiden käsittelyssä. Ympäristöahdistusta voidaan lieventää, kun tunteita käsitellään avoimessa ja luotettavassa ilmapiirissä yhdessä turvalliseksi koetun aikuisen seurassa. Lapset kaipasivat tietoa siitä, miten he pystyvät itse vaikuttamaan ympäristönmuutokseen. Vaikutusmahdollisuuksista kuuleminen ja ympäristön hyväksi toimiminen näyttää li-säävän ympäristötoivon tunteita ja sitä kautta se auttaa ehkäisemään ja lievittämään ympäristöahdistusta.
Now showing items 1-7 of 7