Browsing by Subject "ympäristönmuutos"
Now showing items 1-5 of 5
-
(2021)Ihmisten aiheuttama ympäristönmuutos nähdään nykyään joka puolella maailmassa. Haitallisimmat ihmisperäiset vaikutukset ovat elinympäristöjen heikkeneminen, häviäminen ja pirstoutuminen. Muutokset eliöiden ympäristössä vaikuttaa väistämättä niiden elinympäristönvalintaan. Monien eliölajien ohella myös lepakoiden on havaittu herkistyneen ympäristön muutoksen, erityisesti vanhojen metsien häviämisen, vaikutuksille. Tästä syystä ne toimivatkin oivina tutkimuskohteina ympäristönmuutoksen vaikutusten selvittämisessä. Tutkimuksessa selvitin Suomessa yleisesti tavatun lepakkolajin, pohjanlepakon (Eptesicus nilssonii), elinympäristönvalintaa ihmisen muokkaamassa ympäristössä sekä luonnontilaisessa ympäristössä. Tutkimuksessa otettiin huomioon erilaiset ympäristömuuttujat mutta myös kauden sisäinen vaihtelu aktiivisuudessa eri kuukausien välillä. Tutkimusalueeksi rajattiin koko pääkaupunkiseudun kattava 400 km2 kokoinen alue, joka kattoi osan Helsingistä, Vantaasta sekä Espoosta. Koko tutkimusalue jaettiin viiteen ympäristöluokkaan: vanha metsä, talousmetsä, maatalousalue, esikaupunkialue ja kaupunkialue, joiden jokaisen oli tarkoitus edustaa erilaista ihmisperäistä ympäristönmuutosta. Tutkimuksessa oletettiin, että ympäristöluokista esikaupunki olisi ollut eniten käytetty ympäristöluokka ja kaupunki sen sijaan vähiten käytetty. Lepakoiden aktiivisuuden seuranta toteutettiin bioakustista ääniaineistoa keräämällä AudioMoth-passiividetektoreja käyttäen. Tutkimuksen tilastoanalyysit koostuivat kahdesta pääanalyysistä: spatiotemporaalinen analyysi sekä ympäristöanalyysi. Analyyseillä pyrittiin selvittämään pohjanlepakon riippuvuutta habitaatista sekä erilaisista ympäristömuuttujista. Spatiotemporaalisessa analyysissä aktiivisuudessa havaittiin eroja ympäristöluokkien ja kuukausien välillä. Ympäristöluokista vanhoissa suojelluissa metsissä aktiivisuus oli kaikkein suurinta. Lepakkoaktiivisuus oli korkeimmillaan elokuussa. Ympäristöanalyysiin valituista ympäristömuuttujista rakennusten lukumäärä, lehtipuiden latvuspeittävyys ja etäisyys vesistöön vaikuttivat pohjanlepakon aktiivisuuteen eniten. Tulokset viittaavat siihen, että pohjanlepakko kykenee käyttämään hyvinkin moninaisia elinympäristöjä, mutta hieman vaihtelevalla intensiteetillä. Kuitenkin vähintään yhtä merkittävä, ellei jopa merkittävin aktiivisuuteen vaikuttava tekijä oli oletettavasti kauden sisäinen vaihtelu ympäristössä sekä pohjanlepakon käyttäytymisessä. Tulosten perusteella vanhoja suojeltuja metsiä voidaan pitää tärkeimpänä elinympäristönä pohjanlepakolle. Sen sijaan esikaupunkialueet voitaisiin alhaisen aktiivisuuden perusteella nähdä vähiten sopivaksi elinympäristöksi pohjanlepakon kannalta. Vaikka tulokset vahvistavat käsitystä siitä, että pohjanlepakko kykenee esiintymään myös alueilla, joissa ihmisperäinen häiriö on vahvasti läsnä korostavat ne lepakoiden kannalta tärkeiden habitaattien, kuten vanhojen suojeltujen metsien, säilyttämisen merkitystä.
-
(2021)Ihmisten aiheuttama ympäristönmuutos nähdään nykyään joka puolella maailmassa. Haitallisimmat ihmisperäiset vaikutukset ovat elinympäristöjen heikkeneminen, häviäminen ja pirstoutuminen. Muutokset eliöiden ympäristössä vaikuttaa väistämättä niiden elinympäristönvalintaan. Monien eliölajien ohella myös lepakoiden on havaittu herkistyneen ympäristön muutoksen, erityisesti vanhojen metsien häviämisen, vaikutuksille. Tästä syystä ne toimivatkin oivina tutkimuskohteina ympäristönmuutoksen vaikutusten selvittämisessä. Tutkimuksessa selvitin Suomessa yleisesti tavatun lepakkolajin, pohjanlepakon (Eptesicus nilssonii), elinympäristönvalintaa ihmisen muokkaamassa ympäristössä sekä luonnontilaisessa ympäristössä. Tutkimuksessa otettiin huomioon erilaiset ympäristömuuttujat mutta myös kauden sisäinen vaihtelu aktiivisuudessa eri kuukausien välillä. Tutkimusalueeksi rajattiin koko pääkaupunkiseudun kattava 400 km2 kokoinen alue, joka kattoi osan Helsingistä, Vantaasta sekä Espoosta. Koko tutkimusalue jaettiin viiteen ympäristöluokkaan: vanha metsä, talousmetsä, maatalousalue, esikaupunkialue ja kaupunkialue, joiden jokaisen oli tarkoitus edustaa erilaista ihmisperäistä ympäristönmuutosta. Tutkimuksessa oletettiin, että ympäristöluokista esikaupunki olisi ollut eniten käytetty ympäristöluokka ja kaupunki sen sijaan vähiten käytetty. Lepakoiden aktiivisuuden seuranta toteutettiin bioakustista ääniaineistoa keräämällä AudioMoth-passiividetektoreja käyttäen. Tutkimuksen tilastoanalyysit koostuivat kahdesta pääanalyysistä: spatiotemporaalinen analyysi sekä ympäristöanalyysi. Analyyseillä pyrittiin selvittämään pohjanlepakon riippuvuutta habitaatista sekä erilaisista ympäristömuuttujista. Spatiotemporaalisessa analyysissä aktiivisuudessa havaittiin eroja ympäristöluokkien ja kuukausien välillä. Ympäristöluokista vanhoissa suojelluissa metsissä aktiivisuus oli kaikkein suurinta. Lepakkoaktiivisuus oli korkeimmillaan elokuussa. Ympäristöanalyysiin valituista ympäristömuuttujista rakennusten lukumäärä, lehtipuiden latvuspeittävyys ja etäisyys vesistöön vaikuttivat pohjanlepakon aktiivisuuteen eniten. Tulokset viittaavat siihen, että pohjanlepakko kykenee käyttämään hyvinkin moninaisia elinympäristöjä, mutta hieman vaihtelevalla intensiteetillä. Kuitenkin vähintään yhtä merkittävä, ellei jopa merkittävin aktiivisuuteen vaikuttava tekijä oli oletettavasti kauden sisäinen vaihtelu ympäristössä sekä pohjanlepakon käyttäytymisessä. Tulosten perusteella vanhoja suojeltuja metsiä voidaan pitää tärkeimpänä elinympäristönä pohjanlepakolle. Sen sijaan esikaupunkialueet voitaisiin alhaisen aktiivisuuden perusteella nähdä vähiten sopivaksi elinympäristöksi pohjanlepakon kannalta. Vaikka tulokset vahvistavat käsitystä siitä, että pohjanlepakko kykenee esiintymään myös alueilla, joissa ihmisperäinen häiriö on vahvasti läsnä korostavat ne lepakoiden kannalta tärkeiden habitaattien, kuten vanhojen suojeltujen metsien, säilyttämisen merkitystä.
-
(2023)Tämä ympäristöhistoriallinen tutkielma tarkastelee vesivoiman rakentamissuunnitelmiin liittyvän ympäristönmuutoksen riskin synnyttämää keskustelua ja toimintaa Pohjois-Pohjanmaalla virtaavan Iijoen kontekstissa 1980-luvulla sekä paikallisella, että valtakunnallisella tasolla. Kiistaa tarkastellaan kolmen kysymyksen kautta: Miten paikallista sosiaalista todellisuutta konstruoitiin suhteessa vesivoimasuunnitelmista seuranneeseen ympäristönmuutoksen riskiin, millaista toimintaa ympäristönmuutoksen riski aiheutti paikallisesti sekä miten valtakunnalliset poliittiset tahot vaikuttivat lopulta kiistan ratkeamiseen? Aineistona käytetään arkistoaineistoa, sekä paikallislehtien yleisönosastokirjoituksia. Tutkielma on tapaustutkimus, jossa hyödynnetään diskurssianalyysiä ja sisällönanalyysiä. Diskurssianalyysin kautta tutkitaan sitä, miten ihmiset tulkitsivat ympäristönmuutosta paikallisessa sosiaalisessa todellisuudessa. Paikallista toimintaa sekä sen vaikutusta valtakunnalliseen päätöksentekoon analysoidaan sisällönanalyysin keinoin hyödyntäen paikallisista arkistoista kerättyä aineistoa. Analyysissa käytetään kansalaisvaikuttamisen, ympäristödemokratian sekä ympäristökysymysten institutionalisoitumisen käsitteitä. Tutkielma osoittaa, että paikallisesti kohdistunut ympäristönmuutoksen riski voi synnyttää laaja-alaista keskustelua sekä toimintaa niin paikallisesti, kuin valtakunnallisesti. Ympäristönmuutoksen riskillä on mahdollisuus muovata sosiaalista todellisuutta ja saada aikaan toimintaa kansalaisyhteiskunnassa, jolla on vaikutusta myös poliittiseen päätöksentekoon sekä yritystoimintaan. Tutkielma osoittaa myös, etteivät hankkeesta vastanneet Pohjolan Voima ja alueen kunnat noudattaneet ympäristödemokratian periaatteita hankkeen suunnittelussa, jolla oli paikallista vastustusta kasvattava vaikutus.
-
(2023)Tämä ympäristöhistoriallinen tutkielma tarkastelee vesivoiman rakentamissuunnitelmiin liittyvän ympäristönmuutoksen riskin synnyttämää keskustelua ja toimintaa Pohjois-Pohjanmaalla virtaavan Iijoen kontekstissa 1980-luvulla sekä paikallisella, että valtakunnallisella tasolla. Kiistaa tarkastellaan kolmen kysymyksen kautta: Miten paikallista sosiaalista todellisuutta konstruoitiin suhteessa vesivoimasuunnitelmista seuranneeseen ympäristönmuutoksen riskiin, millaista toimintaa ympäristönmuutoksen riski aiheutti paikallisesti sekä miten valtakunnalliset poliittiset tahot vaikuttivat lopulta kiistan ratkeamiseen? Aineistona käytetään arkistoaineistoa, sekä paikallislehtien yleisönosastokirjoituksia. Tutkielma on tapaustutkimus, jossa hyödynnetään diskurssianalyysiä ja sisällönanalyysiä. Diskurssianalyysin kautta tutkitaan sitä, miten ihmiset tulkitsivat ympäristönmuutosta paikallisessa sosiaalisessa todellisuudessa. Paikallista toimintaa sekä sen vaikutusta valtakunnalliseen päätöksentekoon analysoidaan sisällönanalyysin keinoin hyödyntäen paikallisista arkistoista kerättyä aineistoa. Analyysissa käytetään kansalaisvaikuttamisen, ympäristödemokratian sekä ympäristökysymysten institutionalisoitumisen käsitteitä. Tutkielma osoittaa, että paikallisesti kohdistunut ympäristönmuutoksen riski voi synnyttää laaja-alaista keskustelua sekä toimintaa niin paikallisesti, kuin valtakunnallisesti. Ympäristönmuutoksen riskillä on mahdollisuus muovata sosiaalista todellisuutta ja saada aikaan toimintaa kansalaisyhteiskunnassa, jolla on vaikutusta myös poliittiseen päätöksentekoon sekä yritystoimintaan. Tutkielma osoittaa myös, etteivät hankkeesta vastanneet Pohjolan Voima ja alueen kunnat noudattaneet ympäristödemokratian periaatteita hankkeen suunnittelussa, jolla oli paikallista vastustusta kasvattava vaikutus.
-
(2022)Ympäristönmuutos ja siihen liittyvät ongelmat ovat olleet ajankohtainen aihe jo pitkään. Ihmisten kokemiin ympäristötunteisiin, jotka liittyvät ympärsitönmuutokseen, on alettu kiinnittää viime vuosina yhä enemmän huomiota. Tutkielmani tavoittena oli selvittää, millaisia tunteita lapset ja nuoret kokevat ympäristönmuutoksen liittyen ja miten kasvatuksen avulla voidaan eh-käistä lasten ympäristöahdistusta. Tavoitteena oli aikaisempien tutkimusten tarkastelun avulla nostaa esiin lasten kokemia ympäristötunteita ja antaa kasvattajille eväitä lasten ympäristö-tunteiden käsittelyyn. Tässä tutkielmassa menetelmänä on käytetty kuvailevaa kirjallisuuskatsausta. Kuvaileva kir-jallisuuskatsaus mahdollistaa ilmiön laaja-alaisen kuvaamisen ilman tarkkoja rajauksia. Tutkielman aineistona on käytetty 13 eri tieteellistä lädettä, jotka olivat kvalitatiivisia ja kvantitatiivisia tutkimuksia sekä kirjallisuuskatsauksia. Tutkimukset on julkaistu vuosina 2005–2021. Aineiston hakua ohjasivat tutkimuskysymykset, sillä valikoidusta aineistosta tuli löytyä vastaus vähintään yhteen tutkimuskysymykseen. Käyttämäni tietokannat aiheiston haussa olivat MDPI, ERIC ja Taylor & Francis Online. Kirjallisuuskatsausksen tuloksista kävi ilmi, että lapset ja nuoret kokevat monenlaisia tunteita ympäristönmuutokseen liittyen. Yleisimpiä tunteita olivat ahdistus, suru ja huoli sekä toivo ja voimaantuminen. Toivon tunne nousi merkittäväksi tekijäksi ympäristöahdistuksen ja huolen ehkäisyssä. Tuloksissa nousi esiin myös lasten pettymys aikuisten toimintaa kohtaan ja useat lapset kokivat, että heidän tunteisiinsa ei suhtauduttu riittävän vakavasti. Kasvatuksella on tärkeä rooli ympäristötunteiden käsittelyssä. Ympäristöahdistusta voidaan lieventää, kun tunteita käsitellään avoimessa ja luotettavassa ilmapiirissä yhdessä turvalliseksi koetun aikuisen seurassa. Lapset kaipasivat tietoa siitä, miten he pystyvät itse vaikuttamaan ympäristönmuutokseen. Vaikutusmahdollisuuksista kuuleminen ja ympäristön hyväksi toimiminen näyttää li-säävän ympäristötoivon tunteita ja sitä kautta se auttaa ehkäisemään ja lievittämään ympäristöahdistusta.
Now showing items 1-5 of 5