Browsing by Subject "ympäristöongelmat"

The use of plastics has remarkably increased during the last 50 years. Due to its multi-use possibilities, durability and low cost the use of plastics is expected to double within the next twenty years. Despite the many benefits of plastics, the negative impacts to the environment, such as marine plastic, have raised the public attention and accelerated the demand for legislative action. To respond to these challenges, the European Commission (EC) engaged in developing a set of policies, such as the action plan for circular economy in 2015 which aimed to reduce the use of plastics and to enhance the recycling and reusing of plastics already in circulation. In 2018 the EC introduced a set of revised directives regarding the extended producer responsibility (EPR). I wanted to understand how this revised EPR scheme would be implemented into national legislation, and how it would be confronted by organisations such as ones dealing with wood products. Additionally, I also mapped the potential managerial implications for stakeholders resulting from the implementation of the scheme. I operationalised Primmer's (2011) framework of institutional adaptation which builds on two complementary strands of literature; policy implementation and organisational adaptation. The two focal research questions that derived from the framework were: How did the involved actors recognise and perceive the challenges in 1) implementing and 2) adapting to the extension to the existing EPR scheme in the use of plastic packaging of wood products? The data were collected by conducting seven semi-structured interviews with representatives of stakeholder organisations. The insights were explored and reported from these data via the means of qualitative content analysis. Considering the complexity of policy and the diversity of organisations across Finland – and the European Union, legislators are in a rush to implement the new requirements of the directives into the national legislation. Based on my studies the involved actors recognised the various challenges in the implementation and adaptation processes. There were also expectations that the policy will drive learning and innovation among organisations. Currently, legislation is the major driving factor in the development of plastic recycling and EPR schemes can be a robust legislative tool in attaining the targets, when developed and maintained accordingly.

Tämä maisterintutkielma tarkastelee, miten ympäristöongelmat vaikuttavat pitkän aikavälin talouskasvuun erilaisten teoreettisten kasvumallien mukaan. Tarkoituksena on ymmärtää, miten ja missä määrin ympäristöongelmat rajoittavat pitkän aikavälin talouskasvua, jos ympäristöongelmiin ei puututa sekä mitä ja miksi jokin tietty malli kertoo pitkän aikavälin kannalta hyvästä ympäristöpolitiikasta. Tutkimusta motivoi valtioiden ja globaalien järjestöjen herääminen ympäristöongelmien vaikutuksiin, jonka takia on tärkeää löytää pitkän aikavälin talouskasvun jatkumisen kannalta optimaalisimmat politiikkakeinot. Tutkielmassa tarkastellaan ensimmäisenä dynaamista integroitua ilmasto-talousmallia, joka oli julkaisun aikaan 1990-luvulla uraauurtava lisäys talouskasvumalleihin ja jonka ansiosta William Nordhaus myöhemmin palkittiin taloustieteen Nobelin palkinnolla. Muut tutkielmassa käsiteltävät mallit pohjautuvat tuohon DICE-malliin, jolloin niiden sisältämät mekanismit ovat hyvin samankaltaisia. Käsiteltäviä malleja ovat myös integroidun arviointimallin kaksi sovellusta, optimaalinen ohjausmalli, Solow’n malli materiaalirajoitteen lisäyksellä sekä DICE-malli hiilen sosiaalisten kustannusten kanssa. Materiaalirajoitteen sisältävä Solow’n malli on malleista ainoa, joka ei pohjaudu DICE-malliin ja joka myös antaa tutkimuskysymykseen merkittävästi muista käsiteltävistä malleista eroavan vastauksen. Tämä johtuu todennäköisesti kahdesta tärkeästä oletuksesta, jotka puuttuvat muista malleista. Ensimmäiseksi materiaalirajoitteen lisäämisellä malliin tarkoitetaan luonnonvarojen rajallisuuden oletusta, jolloin luonnosta saatava pääoma on rajallista ja rajallisesti uusiutuvaa. Toisena eriävänä oletuksena on talouden juurtuneisuus luontoon ja luonnonvaroihin, jolloin lopputuotos ja sen myötä talouskasvu ovat riippuvaisia luonnonvaroista. Tällöin jatkuvan positiivisen talouskasvun myötä luonnonvarojen kysyntä nousee ja pitkällä aikavälillä luonnonvarojen tarjonta pienenee ja romahtaa kokonaan. Kaikki käsiteltävät mallit ennustavat pitkän aikavälin talouskasvun tai hyvinvoinnin romahtavan, jos ympäristöongelmiin ei puututa mitenkään politiikkakeinojen avulla. Integroidun arviointimallin mukaan fossiilisten polttoaineiden vauriofunktio kertoo, mikä osa potentiaalisesta bruttokansantuotteesta (BKT) säilytetään ilmastonmuutoksen aiheuttamien vaurioiden jälkeen. Tällöin BKT pienenee läpi ajan jokaisen uuden päästöyksikön myötä, kunnes talouskasvu romahtaa. Toisaalta taas ilmakehässä olevat päästöt poistuvat sieltä lineaarisesti, jolloin niiden aiheuttamat vahingot BKT:lle ovat vakioksi määräytyvä osuus nykyisestä BKT:stä. Tällöin BKT:n kasvaessa myös vahinkojen osuus kasvaa läpi ajan. Lähes kaikissa malleissa on myös huomioitu erilaiset hiilinielut, joita maapallolla esiintyy. Kuitenkin nykyisellä hakkuumäärällä hiilinielut pienenevät jatkuvasti ja uhkaavat kadota tai muuttua merkittävästi, joka osaltaan nopeuttaa ilmastonmuutosta. Eri ympäristöongelmat huomioon ottavien mallien antamien tuloksien mukaan voidaankin sanoa, että ympäristöongelmiin tulisi puuttua, jotta voidaan turvata pitkän aikavälin talouskasvu. Kaikkien käsiteltävien mallien mukaan tulisi toteuttaa samanaikaisesti useita erilaisia politiikkakeinoja, joista teknologisen kehityksen tukeminen sekä päästöverotukset nousevat pitkän aikavälin talouskasvun kannalta tärkeimmiksi. Mallien kalibroinneista huomataan myös, että datan ja informaation lisääntyessä voidaan tehdä yhä tarkempia ennustuksia ympäristöongelmien vaikutuksista talouskasvulle ja hyvinvoinnille.