Browsing by Subject "ympäristötoimijuus"

The focus of this thesis is on environmental agency in two different video games, The Sims 4 Eco Lifestyle and Final Fantasy VII Remake. The research questions aim to answer how the player can act as an environmental agent in these two games and what are the key differences between these games. The study is executed in a form of qualitative two-case case study with the help of close reading. With close reading eight different types of agencies that form the typology of this study, will be analysed in order to answer the research questions. The data for this thesis was collected by playing both games and taking notes by following close reading. The notes were then analysed with the different types of agencies. The results showed clear overlapping of the types of agencies, and it could be said that environmental agency can be used better in the game when the overlapping is happening. The agencies complemented each other and made the possible learning process in the game more fulfilling. The main difference between the game seems to be that The Sims 4 Eco Lifestyle as a life simulation game offers more diverse possibilities for environmental player agency. The studies about environmental games are mainly focused on serious games and not so much on commercial games. Video games hold great potential to engage people in environmental things especially with the help of player agency. It offers the player the ability to make meaningful choices and if they are structure well, the player can see the consequences of their agency which serves as an effective feedback which could lead to positive learning. In this case, the environmental agency in the game could be transformed into real-life environmental agency. As video games have become more immersive and their environments more realistic, it could be worth considering that separating virtual environment from the real-life one might not be necessary anymore. Therefore, games like The Sims 4 Eco Lifestyle and Final Fantasy VII Remake could serve as an example of how environmental agency within them could be harnessed into wider use.

Suomen evankelis-luterilainen kirkko on omassa energia- ja ilmastostrategiassaan sitoutunut tavoittelemaan hiilineutraaliutta vuoteen 2030 mennessä. Päästäkseen tavoitteeseensa kirkko pyrkii kannustamaan kaikkia seurakuntia sitoutumaan kirkon omaan ympäristöjärjestelmään eli ympäristödiplomiin. Kirkon ja seurakuntien ympäristötoimijuus ei kuitenkaan tapahdu ristiriidattomalla kentällä, kun niihin kohdistetaan erilaisia odotuksia niin jäsenten, luottamushenkilöiden, työntekijöiden, kuin muunkin yhteiskunnan suunnalta. Tässä tutkielmassa tarkasteltiin seurakunnan työntekijöiden asennoitumista seurakunnan ympäristötoimijuutta kohtaan. Tutkielmassa hyödynnettiin laadullisen asennetutkimuksen teoreettis-metodologisia lähtökohtia. Laadullinen asennetutkimus pohjaa diskursiivisen psykologian ja edelleen sosiaalisen konstruktionismin viitekehykseen ja siinä asenteet ymmärretään kognitiivisesta valtavirtatutkimuksesta poiketen sosiaalisesti rakentuviksi ilmiöiksi. Tutkielman aineisto kerättiin haastattelemalla seitsemää Seinäjoen seurakunnan työntekijää puolistrukturoidun virikehaastattelun avulla. Haastattelussa haastateltaville esitettiin kuusi väittämää, joita he saivat kommentoida ja pohtia vapaasti. Aineiston tulkinnassa hyödynnettiin asenteen, ympäristötoimijuuden ja diskurssin käsitteitä. Tutkimuksen perusteella seurakunnan hyväksytystä ympäristötoimijuudesta piirtyy melko hienovarainen, sovitteleva ja neuvotteleva kuva. Seurakunnan työntekijät ilmaisivat pääosin myönteisiä asenteita työnantajansa ympäristötoimijuutta kohtaan ja lähtökohtaisesti he pitivät seurakunnan aktiivista ympäristötoimijuutta itsestään selvänä ja hyväksyttävänä asiana. Samalla he kuitenkin esittivät kommenteissaan tietynlaisia reunaehtoja sille, minkä näkivät olevan hyväksyttävää ympäristötoimintaa seurakunnalle. Nuo reunaehdot olivat paikoin melko jyrkkiä ja rajasivat siten voimakkaastikin seurakunnan ympäristötoimijuutta. Tutkimuksen tulokset vahvistavat käsitystä siitä, että seurakunta toimii ristiriitaisten odotusten keskellä ja sen täytyy tasapainoilla toisaalta ympäristöasioissa edelläkävijänä ja esimerkkinä toimimisen ja toisaalta kaikkien seurakuntalaisten huomioon ottamisen välillä.