Browsing by Subject "ympäristövaikutus"

Vieraslajien on todettu olevan uhka erityisesti ympäristölle, mutta niillä on myös merkittäviä yhteiskunnallisia, sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia. Vieraslajien haitallisten vaikutusten ja torjuntatöihin käytettävien resurssien on ennustettu kasvavan tulevaisuudessa huomattavasti. Tämän vuoksi Euroopan unionissa tarvitaan unionin laajuista säätelyä ja toimintaa haitallisia vieraslajeja koskien. Tässä työssä arvioidaan, kuinka EU:n vieraslajiasetus tulee vaikuttamaan Suomeen yhteiskunnallisesti ja ympäristöllisesti. Arviot on tehty asiantuntijahaastatteluiden perusteella. EU:n vieraslajiasetuksen myötä EU-jäsenmaat alkavat seurata EU:n vieraslajiluettelon lajien levinneisyyttä, estää niiden leviämistä ja hävittää niitä. On odotettavissa, että luetteloon ei tule Suomessa merkittäviä lajeja, mikä merkitsisi vähäisiä vaikutuksia Suomessa nykyiselle ympäristölle tai yhteiskunnallisille toiminnoille ja toimijoille. Luettelon sisällöstä riippuen vaikutukset voivat kuitenkin olla myös erittäin merkittävät, tai ne voivat lisääntyä tulevaisuudessa esimerkiksi uusien invaasioiden myötä. EU:n vieraslajiasetuksen voimaantuloa seuraavina vuosina sen toimeenpano vaatii toimivaltaisilta viranomaisilta lisääntyvää työpanosta liittyen lajien seurantoihin ja selvityksiin. Tämän lisäksi saattaa tulla torjuntaan ja hävittämiseen liittyviä velvoitteita, jotka ovat riippuvaisia siitä, kuinka moni EU:n vieraslajiluettelon lajeista koskettaa Suomea. Toimivaltaisia viranomaisia lukuun ottamatta on todennäköistä, että asetuksella ei ole merkittäviä suoria vaikutuksia seuraavien vuosien aikana Suomessa. Vaikutukset integroituvat muihin tehtäviin ja toimintoihin. On todennäköistä, että joidenkin kasvien kasvatus ja myynti joudutaan lopettamaan, mutta vaikutus on tuottajille, myyjille ja kuluttajille kokonaisuutena pieni ja väliaikainen. Korvaavia lajeja otetaan käyttöön tarvittaessa. Kansalaiset osallistuvat enemmän vieraslajien vapaaehtoiseen torjuntaan ja hävittämiseen. Tiedotus vieraslajiasiasta lisääntyy monella tavoin, sekä virallisten kanavien että esimerkiksi elinkeinoelämän ja järjestöjen kautta. Jos EU:n vieraslajiluettelossa on Suomessa merkittäviä lajeja, vaikutuksia kohdistuu viranomaisten ohella esimerkiksi yrittäjille tai maanomistajille. Kustannuksia voi syntyä muun muassa hävittämisestä ja poikkeuslupakäsittelyistä. Hyödyt taas ovat esimerkiksi ympäristöllisiä ja taloudellisia. Suurin hyöty tulee ennaltaehkäistyjen ja torjuttujen haittojen kautta. Ympäristö (esimerkiksi elinympäristöt ja lajit) on merkittävin hyötyjä asetuksesta: haittojen ennaltaehkäisyllä torjutaan erityisesti monimuotoisuuden heikentymistä. Torjunnan avulla myös ekosysteemipalvelut säilyvät, ja kansalaiset hyötyvät torjutuista haitoista esimerkiksi elinkeinoelämän ja terveyden suhteen. Välillisesti hyödytään siitä, että muissa maissa tehdyt toimenpiteet vähentävät meihin kohdistuvia vieraslajiriskejä. Lisäksi tietoisuus ongelmasta ja valistus Suomessa ja ulkomailla vähentävät leviämisriskejä sekä lisäävät torjuntaa ja hävittämistä. Ajallisesti suurimmat varmat vaikutukset tulevat viiden vuoden sisällä EU:n vieraslajiasetuksen voimaantulosta. Nämä koostuvat valtion organisaatioiden valvonta- ja seurantatoimenpiteistä. Myös kokonaisuutena pieniä ja väliaikaisia haittoja voi kohdistua elinkeinoelämälle, erityisesti puutarha-alalle. Tämän lisäksi voi tulla vähäisiä hävittämis- ja torjuntatoimia. Suurimmat vaikutukset sekä ympäristöllisesti että yhteiskunnallisesti voidaan nähdä torjuttujen haittavaikutusten kautta. Yleensä etukäteen tehty torjunta on halvempaa ja helpompaa, minkä lisäksi lajeja ei välttämättä edes pystytä poistamaan enää leviämisen jälkeen. Näiden syiden vuoksi ennaltaehkäisty on erittäin tärkeää.

Diet has a significant impact on the environment. 25% of Finnish household greenhouse gas emissions are due to food production and food consumption related activities. There is a continuing discussion about the environmental consequences of human nutrition, but the ecological consequences of pets are not nearly as much discussed. Pets are rarely taken into account in food consumption calculations, although they can be a big and central part of the household and its consumption. The aim of this master’s thesis is to focus on the nutrition of the second most popular pet in Finland, the cat, with an environmental perspective. This study examines the environmental impact of cat food from the perspective of the cat food industry and the consumers' choices. Important topics are the origin of food, trends in the cat food industry and consumers’ attitudes and practices. The aim is also to find ways to reduce the environmental impact of cat food. The aim of this work is to (i) examine cat food production and consumption from an environmental point of view, and (ii) examine the attitudes and customs of Finnish cat owners from the point of view of the environmental impact that concerns cat food. The goal is to get a clear picture of the different dimensions of the environmental impact of cat food. To get up-to-date information of the cat food industry, theme interviews were arranged, in April 2016, for two of the largest pet food manufacturers in Finland. In the interviews, important topics like the origin of the meat, import, food packaging and the future of the cat food industry, were brought up. The most important result was the knowledge that the cat food industry uses byproducts from the meat industry, as the animal-based ingredient of cat food. Most of the cat food consumed in Finland is produced all over Europe and domestic cat food production is very small. Cat owners' attitudes and interest in more environmentally friendly cat food and their current environmental practices were surveyed in a short online survey conducted in June-July 2018. The survey was distributed on social media, in groups focusing on cats and cat ownership. The survey gathered a total of 144 responses. The results of the survey suggest that cat owners have an interest in environmentally friendly products and also domestically produced food. However, cat owners were not ready favor environmentally friendly food if the nutritional value, taste, ingredients etc. are not at the same level as the respondent's current choice of cat food. The current practices of cat owners are rather environmentally friendly, as most of them try to recycle the food packages and take into account the amount and the recyclability of packaging materials when choosing cat food. The most important result of the whole study is that both cat owners and cat food manufacturers have a mostly positive attitude towards environmental friendliness and manufacturers in particular are aiming to become more environmentally friendly in the future. For the future, it is essential that manufacturers and cat owners interact with each other on topics about environmental issues and that more environmentally friendly alternatives are developed.

Meat is an important source of protein, but the negative environmental impact of meat production is significant. Discussion around meat consumption is often heated, and plant-based protein products are primarily seen as an option to lower the environmental impact of a diet. The production processes for different kinds of meats vary notable. The differences in environmental impacts of diverse production animal species can be explained by three factors: feed conversion ratio, the differences in monogastric and ruminant digestive systems and differences in reproduction traits. Choosing broiler instead of red meat can mitigate the environmental impact of a diet. Environmental impacts of the different meat production processes have been analysed using Life Cycle Assessment. Life Cycle Assessment investigates the use of resources and the green house gas emissions of a livestock production process to evaluate its climate-friendliness. Corporate Social Responsibility is also used as a pivotal theory in this research. The results of Life Cycle Assessment can be used to include sustainability in a company’s strategy, or in communication about Corporate Social Responsibility. The goal of the thesis was to investigate how aware and interested Nordic 24-30-year-old young adults are about the environmental impacts of meat production. Nordic young adults were chosen as the target group, because the Nordic countries are generally seen as the forerunners of sustainability. Young adults were selected because they represent the future way of consuming. The goal of the thesis was to answer following questions: 1. Do the Nordic young consumers feel the need to reduce meat consumption for climate reasons? 2. Do the Nordic young consumers find broiler an appealing source of protein? Four young consumers were interviewed from three different countries: Finland, Sweden, and Denmark. Although the participants of the study showed awareness and knowledge of the negative environmental impacts of meat production, only three of them had made changes to their diet for environmental reasons. Nine of the 12 interviewees supposed that broiler is more environmentally friendly than red meat. Animal welfare issues in broiler production processes lowered the interest towards broiler as a protein source. All four Danish interviewees avoided conventional broiler because of the welfare issues. The upsides of broiler as a source of protein are low fat content, affordable price, and good taste. The living conditions and slaughter process of broilers have great deficiencies, which decreased its appeal amongst the young consumers.