Browsing by Subject "yrittäjyys"
Now showing items 1-20 of 43
-
(2015)Aims. This study aims to find out what kind of views vocational teachers working on second level have about their job, entrepreneurship education and actualizing entrepreneurship education. Previous research has shown many changes in vocational teaching during past decades. Changes in labour market have made entrepreneurship education more significant in education. Research questions are: 1) What kind of challenges does vocational teaching include?, 2) What kind of views do vocational teachers have on entrepreneurship education? and 3) How is entrepreneurship education part of vocational teaching? Methods. Data for this study was collected by semi-structured interviews during spring 2010. Five second level vocational teachers working in South Savo were interviewed. One of the interviewees no longer worked on second level education. Research material was analyzed by qualitative content analysis. Results and conclusions. Teachers experienced two kinds of challenges in their work. Firstly challenges rose from heterogeneity among students and big role of "raising" the students (e.g. good behaviour). Secondly challenges were caused by changes in work and lack of resources. Entrepreneurship education was viewed as necessary and beneficial, and it was part of teaching in forms of learning contents, teaching methods and learning environments. As a term entrepreneurship education was viewed problematic since it is often misunderstood as entrepreneur education (how to be an entrepreneur). For entrepreneurship education to be implemented in all teaching, should the aims and practices of entrepreneurship education be clarified to all teachers.
-
(2021)Unprecedented environmental challenges require new entrepreneurs who develop disruptive ideas, products and services. These entrepreneurs are becoming increasingly dependent on their surrounding context and the other actors situated within this context. Against this background, this research focused on the emergence of bioeconomy entrepreneurial ecosystems in two Finnish regions: Lahti and Tampere, and investigated regional differences in entrepreneurial ecosystem emergence, evolution and legitimacy. This research was based on an iterative process of theory elaboration. Spigel’s relational perspective to entrepreneurial ecosystem attributes was used as the main guiding perspective. An integrative literature review conceptualized and synthesized literature around the topic. A comparative case study design was applied, and case regions were selected based on theoretical relevance. The primary data consisted of 21 interviews which were analyzed using thematic analyses. The results showed contrasting development paths for ecosystem emergence: the Lahti ecosystem was emerging from established and maintained arrangements, whereas the Tampere ecosystem was emerging from change processes; the change seemed to be easiest for those areas within cities that do not suffer from path-dependent arrangements. The findings challenge standard evolutionary models and bottom-up models of entrepreneurial ecosystems. When successful, changing ecosystems could potentially reduce the timespan for ecosystem development. Moreover, different ecosystems had different implications for legitimacy. In conclusion, the public sector and research institutions should play a more prominent role in the development of entrepreneurial ecosystems in the bioeconomy and work towards a more inclusive collaborative process. Nonetheless, the dichotomy between change and path dependence in entrepreneurial ecosystems was based on preliminary categorizations that can be elaborated in further study and broader empirical data.
-
(2021)Unprecedented environmental challenges require new entrepreneurs who develop disruptive ideas, products and services. These entrepreneurs are becoming increasingly dependent on their surrounding context and the other actors situated within this context. Against this background, this research focused on the emergence of bioeconomy entrepreneurial ecosystems in two Finnish regions: Lahti and Tampere, and investigated regional differences in entrepreneurial ecosystem emergence, evolution and legitimacy. This research was based on an iterative process of theory elaboration. Spigel’s relational perspective to entrepreneurial ecosystem attributes was used as the main guiding perspective. An integrative literature review conceptualized and synthesized literature around the topic. A comparative case study design was applied, and case regions were selected based on theoretical relevance. The primary data consisted of 21 interviews which were analyzed using thematic analyses. The results showed contrasting development paths for ecosystem emergence: the Lahti ecosystem was emerging from established and maintained arrangements, whereas the Tampere ecosystem was emerging from change processes; the change seemed to be easiest for those areas within cities that do not suffer from path-dependent arrangements. The findings challenge standard evolutionary models and bottom-up models of entrepreneurial ecosystems. When successful, changing ecosystems could potentially reduce the timespan for ecosystem development. Moreover, different ecosystems had different implications for legitimacy. In conclusion, the public sector and research institutions should play a more prominent role in the development of entrepreneurial ecosystems in the bioeconomy and work towards a more inclusive collaborative process. Nonetheless, the dichotomy between change and path dependence in entrepreneurial ecosystems was based on preliminary categorizations that can be elaborated in further study and broader empirical data.
-
Engineering students’ experiences of learning entrepreneurial competencies during university studies (2019)Aims. Previous research on entrepreneurial education has mainly been driven by economic interest. It has been based on quantitative approaches focusing on learning outcomes. Entrepreneurial competencies have been observed as learnable and teachable, although there has been contradictory evidence about effectiveness of entrepreneurial education. Process perspective on entrepreneurial education has left as a minor viewpoint. By now, researchers’ have recommended socio-constructive and experiential approaches to pedagogics. The objective of this study is to bring together previously separate research traditions on educational outcomes and process, introducing more profound picture of learning entrepreneurial competencies especially from the students’ perspective. Methods. The study was conducted by interviewing 18 fifth-year engineering students, who had started their studies on August 1, 2013. The interview invitations were targeted based on study register data for reaching participants from diverse backgrounds on entrepreneurial studies. The research instrument was built on directions of narrative research, critical incident technique and lifeline approach. The data were analyzed with content analysis combined with abductive reasoning and data quantification. Results and conclusions. Consistently with the previous studies, entrepreneurial competencies were shown possible to learn. All students recognized learning of business competencies. However, competencies needed in early-phase entrepreneurship were emphasized by students, who had accomplished several entrepreneurial courses. Results concerning learning process indicated that combining formal learning environments with elements of informal learning resulted as a wide spectrum of learned entrepreneurial competencies. Learning was located especially in problem-solving and project working environments where students co-worked in inter- or multidisciplinary groups. However, other than entrepreneurial courses did not directly support learning of entrepreneurial competencies. Thus, the findings set base for further actions in integrating the elements of entrepreneurial courses into project courses.
-
Engineering students’ experiences of learning entrepreneurial competencies during university studies (2019)Aims. Previous research on entrepreneurial education has mainly been driven by economic interest. It has been based on quantitative approaches focusing on learning outcomes. Entrepreneurial competencies have been observed as learnable and teachable, although there has been contradictory evidence about effectiveness of entrepreneurial education. Process perspective on entrepreneurial education has left as a minor viewpoint. By now, researchers’ have recommended socio-constructive and experiential approaches to pedagogics. The objective of this study is to bring together previously separate research traditions on educational outcomes and process, introducing more profound picture of learning entrepreneurial competencies especially from the students’ perspective. Methods. The study was conducted by interviewing 18 fifth-year engineering students, who had started their studies on August 1, 2013. The interview invitations were targeted based on study register data for reaching participants from diverse backgrounds on entrepreneurial studies. The research instrument was built on directions of narrative research, critical incident technique and lifeline approach. The data were analyzed with content analysis combined with abductive reasoning and data quantification. Results and conclusions. Consistently with the previous studies, entrepreneurial competencies were shown possible to learn. All students recognized learning of business competencies. However, competencies needed in early-phase entrepreneurship were emphasized by students, who had accomplished several entrepreneurial courses. Results concerning learning process indicated that combining formal learning environments with elements of informal learning resulted as a wide spectrum of learned entrepreneurial competencies. Learning was located especially in problem-solving and project working environments where students co-worked in inter- or multidisciplinary groups. However, other than entrepreneurial courses did not directly support learning of entrepreneurial competencies. Thus, the findings set base for further actions in integrating the elements of entrepreneurial courses into project courses.
-
(2013)Innovations are seen as the main contributor to economic growth. Despite the fact that innovation is central to the modern theories of growth and development, the knowledge of innovation and the microprocesses affecting macroeconomic growth is still lacking. This thesis examines the entrepreneurial innovation process and innovation commercialization. The literature review of this thesis indicates that without a successful development and commercialization process, the innovations would never access the product market or at least they would only stay there for a short period of time failing to give a positive return on invest for the innovative firms. The commercialization process adds value to the firms, end-users and economics as a whole. The purpose of this thesis is to open the role of venture capitalists in the innovation process. In addition to financing, the role of the venture capitalists is to support the commercialization process of the venture-backed companies. The role of the venture capitalist in the innovation process is explained with the help of a model shown by Norbäck and Persson in their paper The Organization of the Innovation Industry: Entrepreneurs, Venture Capitalists and Oligopolists (2009). In this entrepreneurial innovation process, the basic innovation is acquired by an incumbent firm or a venture-backed company is formed. The commercialization is performed after the investment. According to the model, venture capital industry increases the amount of innovation in the economy. Venture capitalists enhance the incentives to innovate by raising the price paid for an invention. The venture-backed company also has interests to develop the products further than incumbent firms if the developed innovation is sold to an incumbent company in an auction. This is because the incumbent firm wants to prevent the rivals from getting the developed innovation and the auction setting increases the price paid for the innovation. In conclusion, spillovers generate economic growth. As innovation and innovation development produce spillovers, the venture capitalists have a positive impact on economic growth through these factors.
-
(2023)According to the results, female entrepreneurs define their entrepreneurial identity in many ways. Both individual and social factors are part of the negotiation of entrepreneurial identity. In the entrepreneurship of women entrepreneurs, self-listening and realization are meaningful. In addition, societal factors is also a factor of formation of one's own entrepreneurship and entrepreneurial identity. Balance between one's own well-being and self-fulfillment is important in the entrepreneurship. The study supports previous research on women's holistic way of acting as entrepreneurs (see Kyrö 2004). Some of the female entrepreneurs wanted to keep the size of their company small, which supports previous research. However, in this study, there were also female entrepreneurs whose goal was to grow their business, or their business had already expanded internationally, which differs from previous research data. In addition, with this study, it was revealed that for the female entrepreneurs in the study, taking care of their own well-being is an important part of their entrepreneurship.
-
(2013)Tutkielman tavoitteena on muodostaa kuva yrittäjyyspäätöksistä yksilöiden kokemien riskien ja riskisuuntautuneisuuden näkökulmasta. Riskisuuntautuneisuuden osalta kiinnitetään huomio sen vaikutuksesta yrittäjänä toimimisen todennäköisyyteen. Koettujen riskien osalta selvitetään, miten riskit asemoituvat osaksi pienyrittäjäksi aikovan henkilön yrittäjyyspäätöstä ja millaisia tuntemuksia kohdatut riskit herättävät. Saatujen tulosten avulla pyritään vastaamaan kysymykseen siitä, mistä yrittäjäriskissä on aloittelevan ja rajatuin resurssein toimivan pienyrittäjän kohdalla kysymys. Lopuksi osallistutaan yrittäjyyskasvatuksen viitekehyksessä käytävään yrittäjäkuvaan liittyvään keskusteluun. Riskisuuntautuneisuutta tarkastellaan kvantitatiivisesti käyttäen aineistona yrittäjyysaiheista Flash Eurobarometer (nro 283) kyselyä, josta on poimittu 500 suomalaisen vastaajan osa-aineisto. Tutkimusmenetelmänä tässä osiossa käytetään logistista regressioanalyysia. Riskien asemoitumista osaksi yrittäjäksi ryhtymiseen liittyvää päätöstä taas tarkastellaan aineistolähtöisen narratiivisen tutkimusotteen periaattein kerätyn haastatteluaineiston avulla. Haastateltaviksi on valikoitu ravintola-alan yrittäjyyttä harkinneita ihmisiä, jotka ovat tehneet myönteisen tai kielteisen päätöksen alan yrittäjäksi ryhtymisestä. Logistisesta regressioanalyysimallista saaduista tuloksista voidaan päätellä, että yksilön kokemalla riskisuuntautuneisuudella on tilastollisesti erittäin merkitsevä yhteys yrittäjänä toimimisen todennäköisyyteen. Riskisuuntautuneisuuden vaikutus on vahvempi kuin muilla mallissa mukana olleilla yrittäjyyden yleisiksi taustaehdoiksi esitetyillä tekijöillä. Mallin kokonaisselitysaste kuitenkin puoltaa näkemystä yrittäjyyteen vaikuttavien taustatekijöiden huomattavasta moninaisuudesta. Tarkastelemalla riskien roolia osana ravintola-alan pienyrittäjyyttä harkinneiden yrittäjyyspäätöksiä, saatiin selville koettujen riskien olevan suhteellisia ja yksilöllisiä. Niitä muokkaavat esimerkiksi yritystoiminnan tavoitteet, yrittäjäksi ryhtyvän ammatillinen identiteetti sekä suunnitellun yritystoiminnan taloudelliset reunaehdot. Myönteisen yrittäjyyspäätöksen tekeminen ilman havaittuihin riskeihin liittyvää pelkoa edellyttää liiketoimintojen huolellisen suunnittelun lisäksi myös sellaista moninaiset elämäntilannetekijät huomioivaa valmistelua, jossa yrittäjyydestä luodaan pakoreitti. Havaitut riskit määrittyvät haastateltavien puheessa ennemminkin hallitsemattomiksi epävarmuustekijöiksi kuin laskennallisiksi riskeiksi. Omistajayrittäjyyteen keskittyvien yrittäjyyspäätösten tarkastelussa riskien ja riskisuuntautuneisuuden valossa nousee esiin hyvin erilaisia diskursseja kuin sisäiseen yrittäjyyteen tai yrittäjähenkisyyteen keskittyvässä tarkastelussa. Sisäisen yrittäjyyden käsitteeseen liittyvä yrittäjäkuva on vahvasti läsnä yrittäjyyskasvatuksessa ja tutkielmassa saatujen tulosten avulla esitetään yrittäjyyskasvatuksen tarjoaman yrittäjäkuvan monipuolistamista.
-
(2017)Maahanmuuttajayrittäjät perustavat suuren osan pääkaupunkiseudun uusista yrityksistä. Yrittäjyys on maahanmuuttajille tärkeä työllistymisen väylä ja integroitumisen kanava. Yritykseen kohdistuva rikollisuus haittaa yritystoimintaa ja sitä kautta integroitumista. Tutkielman tavoit-teena on selvittää, millaista rikollisuutta maahanmuuttajien yrityksiin yrittäjien omien kokemusten ja käsitysten mukaan kohdistuu ja kohdistuuko yrityksiin rasistisesti motivoitunutta rikollisuutta. Tutkielmassa pohditaan myös maahanmuuttajayrittäjien suhdetta poliisiin ja alttiutta tehdä rikosilmoituksia heihin kohdistuneista rikoksista. Tämän tutkimuksen teoreettinen viitekehys nojaa vahvasti sosiologisen kriminologian teoriaan; Lawrence E. Cohenin ja Marcus Felsonin kehittämään rutiinitoimintojen teoriaan sekä siihen nojaavaan tilannetorjunta-ajatteluun. Tutkielma on laadullinen empiirinen tutkimus, jonka aineisto muodostuu kuuden maahanmuuttajayrittäjän ja neljän asiantuntijan haastattelusta. Tutkielman analyysimenetelmänä on käytetty temaattista sisällönanalyysia ja lähilukua. Tutkimuskohdetta lähestyttiin faktanäkökulmasta. Tutkimus osoitti faktanäkökulman toimivan aihepiirin laadullisessa analyysissa, jossa haastattelurunko laadittiin kriminologisen teorian pohjalta. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että maahanmuuttajayrittäjien kokemukset yrityksiinsä kohdistuvasta rikollisuudesta ovat pääsääntöisesti linjassa kriminologisen rutiinitoimintojen teorian sekä aikaisemman tutkimuksen kanssa. Välittömän ympäristön siisteyttä ei kuitenkaan aluksi pidetty keskeisenä rikosriskiin vaikuttavana tekijänä. Haastattelun jatkuessa myös lähiympäristön rooli nousi esiin. Yrittäjät katsovat yrityksen sijoittumisalueen vaikuttavan huomattavasti sen kokemaan rikosriskiin. Tutkimuksen tuloksista nousee erityisesti esiin, että maahanmuuttajayrittäjät pyrkivät ennalta ehkäisemään yrityksiinsä kohdistuvaa rikollisuutta mm. ulkoisella olemuksellaan ja käyttäytymisellään. Haastateltujen yrittäjien mukaan rikosten motiivina voi olla rasismi ja viha, mutta myös kateus sekä kantaväestön että muiden maahanmuuttajaryhmien taholta. Myös yrittäjän etnisellä taustalla ja ihonvärillä koetaan olevan vaikutusta rikosriskiin, vaikka yrittäjät uskovat, että rasistisesi motivoituneen rikollisuuden osuus on maahanmuuttajayrittäjiin kohdistuvasta kokonaisrikollisuudesta pieni. Haastatellut yrittäjät ovat kriittisiä suhteessa poliisiin. Tulevaisuudessa tarvitaan lisää laadullista tutkimusta eri maahanmuuttajayrittäjäryhmien kokemasta rikollisuudesta, sekä määrällinen kyselytutkimus, joka mahdollistaa vertailun muihin yrittäjäryhmiin ja keskimääräiseen rikosriskiin.
-
(2018)This bachelor's thesis aggregate notions of entrepreneurship education that has been given over the years. There are lot of definitions and person who are interest in this subject can find quite different opinion. When we define entrepreneurship, it is remarkable, that intrapreneurship means industrious attitude and entrepreneurship means business and practice. Entrepreneurship education is a common topic in Finnish education debate and people think that it is necessary. Still and all, it is not own subject in school and so it doesn’t have the criteria of good knowledge in national core curriculum. Additionally studies shows that teachers have different views on this subject. Because of this entrepreneurship education may seem confusing. With this bachelor thesis I look for a response to the problem: what is entrepreneurship education? In this thesis I take to review national core curriculum 2014, researches of entrepreneurship education and society. I include teachers, students, decision-makers, organizations, companies, old national core curriculums and civil servants to society. In addition I consider what skills we can teach through entrepreneurship education? In this case highlighted my experience from Me&MyCity-day. This thesis shows that the current national core curriculum doesn’t mention the term entrepreneurship education. Instead of there are many mentions to entrepreneurship and companies. The relationship between national core curriculum and entrepreneurship is economical. Based on researches and perceptions of society, there are four category in entrepreneurship education: preparing for the future, build transferable skills to meet with uncertainty, industrious attitude and work as an entrepreneur. We can learn many skills through entrepreneurship education. Problem solving skills and accountability were highlighted in Me&MyCity-day. These observations are also in line with research literature. The conclusion of the thesis we can say that entrepreneurship education is the teaching of entrepreneurship and intrapreneurship. Intrapreneurship includes preparing for the future, transferable skills to meet with uncertainty and industrious attitude. Entrepreneurship includes work as an entrepreneur.
-
(2023)Viime vuosikymmenien aikaiset, laajamittaiset globaalit kehityspolut ovat voimistaneet maatalouden rakennemuutosta Suomessa ja muualla maailmassa. Maataloussektorin rooli on tukipolitiikan muuttuessa siirtynyt tuottajamaisesta kohti monipuolista, palvelumaisempaa ja kaupallisempaa roolia. Kaupallisuus ja yrittäjämäisyyden odotukset suuntautuvat suoraan maanviljelijöihin. Yrittäjämäisyyttä on pidetty oleellisena, jotta nämä voivat sopeuttaa toimintaansa ja pärjätä toiminnassaan rakennemuutoksen edetessä. Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää, miten monialainen maatilayrittäjä suhtautuu myyntityöhön myyntityön ollessa oleellinen osa yrittäjyyttä. Tätä selvitettiin tarkastelemalla myyntitaitoon liittyviä asenteita. Aineisto on tuotettu osana Kari Mikko Vesala ja Juuso Peuran tutkimusprojektia syksyllä 2002. Aineisto koostui 40:stä suomalaisilla, monialaisilla maatiloilla tehdyistä haastatteluista. Haastatellut edustivat kahdeksaa erilaista toimialaa ja mukana on sekä pari- että yksilöhaastatteluita. Tutkielman teoreettismetodologinen viitekehys muodostuu relationismista ja sosiaalisesta konstruktionismista. Tutkielman analyysimenetelmänä hyödynnän laadullista asennetutkimusta (Vesala & Rantanen, 2007). Analyysi pohjaa haastatelluille annettuun virikeväittämään, joka oli ”myyntitaito ratkaisee yritystoiminnan onnistumisen”. Aineiston laadullinen analyysi osoitti, että haastatelluista valtaosa suhtautui hyväksyvästi näille annettuun väitteeseen koskien myyntityön merkitystä. Myyntitaidon tärkeyteen suhtauduttiin hyväksyvästi, torjuvasti tai monitulkintaisesti. Suhtautuminen jäsentyi seitsemäksi kommentiksi, joista rakentui tulkitsevassa analyysissä kolme myyntitaitoon kohdistuvaa asennetta. Hyväksyvät asenteet rakentavat maatilayrittäjien työstä vahvasti yrittäjämäistä toimintaa, jossa muiden ihmisten merkitys korostuu. Hyväksyvissä asenteissa myyntityötä arvotetaan keskeisesti opittuna taitona ja voiton maksimointina. Torjuvissa asenteissa myyntityötä arvotetaan turhana asiana. Asenteiden perusteella maatilayrittäjien työn merkitys rakentuu dikotomisesti, sekä yrittäjämäisyyden että perinteisen tuottajakäsityksen varaan. Tutkielman tulosten perusteella myyntitaidon merkitys rakentuu vuorovaikutuksellisesti erilaisista toimintaympäristöistä ja asiakaskunnan tilanteista käsin. Näiden pohjalta myynnille annetaan erilaisia merkityksiä, jotka liittyvät oppimismahdollisuuksiin, muihin ihmisiin, menestymiseen ja persoonaan. Tämä tutkielma osoittaa, että yrittäjämäisyys ja yrittäjyystaitojen oppiminen on kuitenkin monitulkintainen asia. Mikäli maataloudessa halutaan siirtyä pois tuottajuudesta, kohti monipuolista toimintaa, tulevaisuudessa tulee selvittää, millaisia asenteita monialaisten maatilayrittäjien myyntitaitopuheessa rakentuu nykyään.
-
(2023)Viime vuosikymmenien aikaiset, laajamittaiset globaalit kehityspolut ovat voimistaneet maatalouden rakennemuutosta Suomessa ja muualla maailmassa. Maataloussektorin rooli on tukipolitiikan muuttuessa siirtynyt tuottajamaisesta kohti monipuolista, palvelumaisempaa ja kaupallisempaa roolia. Kaupallisuus ja yrittäjämäisyyden odotukset suuntautuvat suoraan maanviljelijöihin. Yrittäjämäisyyttä on pidetty oleellisena, jotta nämä voivat sopeuttaa toimintaansa ja pärjätä toiminnassaan rakennemuutoksen edetessä. Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää, miten monialainen maatilayrittäjä suhtautuu myyntityöhön myyntityön ollessa oleellinen osa yrittäjyyttä. Tätä selvitettiin tarkastelemalla myyntitaitoon liittyviä asenteita. Aineisto on tuotettu osana Kari Mikko Vesala ja Juuso Peuran tutkimusprojektia syksyllä 2002. Aineisto koostui 40:stä suomalaisilla, monialaisilla maatiloilla tehdyistä haastatteluista. Haastatellut edustivat kahdeksaa erilaista toimialaa ja mukana on sekä pari- että yksilöhaastatteluita. Tutkielman teoreettismetodologinen viitekehys muodostuu relationismista ja sosiaalisesta konstruktionismista. Tutkielman analyysimenetelmänä hyödynnän laadullista asennetutkimusta (Vesala & Rantanen, 2007). Analyysi pohjaa haastatelluille annettuun virikeväittämään, joka oli ”myyntitaito ratkaisee yritystoiminnan onnistumisen”. Aineiston laadullinen analyysi osoitti, että haastatelluista valtaosa suhtautui hyväksyvästi näille annettuun väitteeseen koskien myyntityön merkitystä. Myyntitaidon tärkeyteen suhtauduttiin hyväksyvästi, torjuvasti tai monitulkintaisesti. Suhtautuminen jäsentyi seitsemäksi kommentiksi, joista rakentui tulkitsevassa analyysissä kolme myyntitaitoon kohdistuvaa asennetta. Hyväksyvät asenteet rakentavat maatilayrittäjien työstä vahvasti yrittäjämäistä toimintaa, jossa muiden ihmisten merkitys korostuu. Hyväksyvissä asenteissa myyntityötä arvotetaan keskeisesti opittuna taitona ja voiton maksimointina. Torjuvissa asenteissa myyntityötä arvotetaan turhana asiana. Asenteiden perusteella maatilayrittäjien työn merkitys rakentuu dikotomisesti, sekä yrittäjämäisyyden että perinteisen tuottajakäsityksen varaan. Tutkielman tulosten perusteella myyntitaidon merkitys rakentuu vuorovaikutuksellisesti erilaisista toimintaympäristöistä ja asiakaskunnan tilanteista käsin. Näiden pohjalta myynnille annetaan erilaisia merkityksiä, jotka liittyvät oppimismahdollisuuksiin, muihin ihmisiin, menestymiseen ja persoonaan. Tämä tutkielma osoittaa, että yrittäjämäisyys ja yrittäjyystaitojen oppiminen on kuitenkin monitulkintainen asia. Mikäli maataloudessa halutaan siirtyä pois tuottajuudesta, kohti monipuolista toimintaa, tulevaisuudessa tulee selvittää, millaisia asenteita monialaisten maatilayrittäjien myyntitaitopuheessa rakentuu nykyään.
-
(2015)The freedom of choice has driven people to look deeper into their own identities, and researchers are more interested in the construction of identity due to changes in the society. Entrepreneurship is also identified in the Finnish government’s new policy as a driver of the growth of the Finnish economy. This study examines the paths and professional identities of entrepreneurs who have studied education. The research questions were How do educationalists become entrepreneurs and What types of professional identities do entrepreneurs have? The study examines the construction of professional identities narratively through stories because stories are a natural way for humans to talk and tell about their lives. The theoretical framework concentrates on the various dimensions of identity, professional, entrepreneurial and narrative identity. Ten entrepreneurs holding a master’s degree in education participated in the research. The data was collected in October 2015 with interviews and the transcribed interview data was analyzed by using a narrative approach. All interviewees were somewhat familiar with the concept of entrepreneurship before becoming entrepreneurs themselves by living in an entrepreneurial environment. Interactions with other entrepreneurs, the person’s own attitudes and their history of being an entrepreneur were all major reasons behind the decision of becoming an entrepreneur. The firm was often founded as a solution to a problematic situation. These situations included having spare time, an obstacle for career development or a desire to develop, unemployment and the lack of a business idea. When talking about the present and the future, the entrepreneurs identified themselves as persistent, goal oriented, being sociable, willing to learn and enthusiastic about their work. Three types of professional identities were detected: Gyro Gearloose, Ambitious and Realistic. These features were not specifically linked to the professional field in which the entrepreneurs work. This shows that the entrepreneurial identity is strongly related to the professional identity of the entrepreneurs.
-
(2015)The freedom of choice has driven people to look deeper into their own identities, and researchers are more interested in the construction of identity due to changes in the society. Entrepreneurship is also identified in the Finnish government's new policy as a driver of the growth of the Finnish economy. This study examines the paths and professional identities of entrepreneurs who have studied education. The research questions were How do educationalists become entrepreneurs and What types of professional identities do entrepreneurs have? The study examines the construction of professional identities narratively through stories because stories are a natural way for humans to talk and tell about their lives. The theoretical framework concentrates on the various dimensions of identity, professional, entrepreneurial and narrative identity. Ten entrepreneurs holding a master's degree in education participated in the research. The data was collected in October 2015 with interviews and the transcribed interview data was analyzed by using a narrative approach. All interviewees were somewhat familiar with the concept of entrepreneurship before becoming entrepreneurs themselves by living in an entrepreneurial environment. Interactions with other entrepreneurs, the person's own attitudes and their history of being an entrepreneur were all major reasons behind the decision of becoming an entrepreneur. The firm was often founded as a solution to a problematic situation. These situations included having spare time, an obstacle for career development or a desire to develop, unemployment and the lack of a business idea. When talking about the present and the future, the entrepreneurs identified themselves as persistent, goal oriented, being sociable, willing to learn and enthusiastic about their work. Three types of professional identities were detected: Gyro Gearloose, Ambitious and Realistic. These features were not specifically linked to the professional field in which the entrepreneurs work. This shows that the entrepreneurial identity is strongly related to the professional identity of the entrepreneurs.
-
(2016)In this study I examine phenomena linked in time allocation and search for the questions behind the decisions of con-cerning time allocation. The context of the study is Design entrepreneurship. Entrepreneurship-like studying at schools, rising values of the craftsmanship and maker culture, and also the typical speculations concerning time management and balanced lifestyle in our society, can be seen as the specific motivation to this study. Theoretical basis of this research can be represented by five concepts, that I think are the most powerfull drivers concerning the decisions of using and controlling one’s time. The abstractions like Making, Expertise, Freedom and Responsibility of the entrepreneurship and the Values are factors that are also strongly connected to each other. The aim of this study is to find out operators or themes behind those concepts, that will finally lead to concrete choises and personal impressions of time, as well as the signifigance of time management. The empirical data is collected by two theme interviews. The main theme of the slightly structured interviews, was concerning the time in general, focusing on the questions of the entrepreneurship, working practices, values, profes-sional identity and time allocations. The Design enterpreneurs, that I interviewed are Molla Mills and Aleksi Viirilä. The analysis method is theory-drifted, and its themes were based on five theoretical categories. According to this study, there can be found countless operators inside the abstractions Making, Professional skills, Freedom, Responsibility and Values, that have an impact on decisions of time allocating issues. These operators do not need to be arranged by order nor can they be generalised. In certain connections, in different points of the making process and also along one’s own professional chapter they can have a variable importance yet they are dynamic. The values, the importance and essentialness of making and the great reverence of freedom can be seen for example as the aim of doing good things and will to do things with the authentic touch, even if it means timeconsuming process with even higher costs. The relationship with time is constructed by finding the way and purpose of own professionalism, brightening own lifevalues and being passionate for working and progressing in it. Keeping the promises and high quality standards within one’s process and the products are significant issues in time allocation targets. Responsibility for the customers and co-operators is important. Time management sometimes appears distracting, but the reliability of own skills, certain assertiveness and going with the own philosophy allow to maintain freedom and inner tranquility.
-
(2011)Tutkielman lähtökohdat ja tavoite Tutkielma käsittelee thaimaalaisia yrittäjiä Helsingissä. Thaimaalaisten määrä Suomessa kasvoi nopeaa vauhtia 1990-luvun puolivälissä thaimaalais-suomalaisten avioliittojen suosion kasvaessa. Thaimaalaisten yrittäjien lukumäärästä ei ollut tilastoja, mutta Helsingin keskustassa ja sen liepeillä thaimaalaisten etnisten tuotteiden ja palveluiden tarjoajien läsnäolo oli silmiinpistävää. Thaimaalainen liiketoiminta oli tyypillisesti pienimuotoista. Yrittäjä työllisti vain itsensä tai korkeintaan muutaman ulkopuolisen työntekijän. Miksi thaimaalainen maahanmuuttaja perusti yrityksen? Onnistuiko hän elättämään itsensä ja perheensä yritystoiminnassa pitkällä aikavälillä? Miten he selittävät liiketoiminnan onnistumisia ja epäonnistumisia? Onko thaimaalaisten maahanmuuttajien eetoksesta löydettävissä taustamuuttujista riippumaton tarina, jolla he selittävät toimintaympäristönsä syy- ja seuraussuhteita? Lähtöhypoteesini on että tällainen thaimaalaisyrittäjien jakama eetos on löydettävissä. Tutkielman teoreettinen viitekehys on kontrolliodotusteoria. Kontrolliodotuksen käsite viittaa yksilön käsitykseen siitä, mikä ohjaa hänelle tärkeitä tapahtumia. Yksilöt eroavat toisistaan sen mukaan kuinka paljon he uskovat tapahtumien seurausten riippuvan heidän omista kyvyistään (sisäinen kontrolliodotus) ja kuinka paljon he uskovat itsensä ulkopuolisten tekijöiden vaikuttavan tapahtumien kulkuun (ulkoinen kontrolliodotus). Kontrolliodotusteoriaan liittyy vahvasti hypoteesi, jonka mukaan yrittäjät uskovat sisäiseen kontrolliodotukseen enemmän kuin muu väestö keskimäärin. Aineisto ja metodi Aineisto koostuu neljäntoista eri henkilön haastatteluista. Kielelliset ongelmat puolustavat tutkielman suurta haastateltavien määrää. Haasteellisen kohteen vuoksi aineistoa kerätään monella eri menetelmällä. Aineistoa kerätään kontrolliodotuksia tutkivat kyselylomakkeen avulla haastatellen, teemahaastatteluilla ja vapaamuotoisemmissa kohtaamisissa. Aineistoa luokitellaan diskurssianalyysin tapaan. Huolellinen diskurssianalyysi kuitenkin vaatisi kielellisesti luotettavan ja yhtenäisen aineiston. Puutteellisen kielitaidon ja usean kielen rinnakkaiskäytön vuoksi analyysissa on vahvana piirteenä kuvaileva, etnografinen lähestymistapa. Keskeiset tulokset ja johtopäätökset Analyysi etenee kontrolliodotus kerrallaan kuvaten, kuinka kontrolliodotusteoria istuu aineistoon. Kontrolliodotusteoria osoittautuu mielekkääksi tavaksi avata maailmankuvan vaikutuksia liiketoiminnalliseen ajatteluun, todistaen myös sen, että kyselykaavakkeen ja asennetutkimuksen keinoin aineisto olisi jäänyt kovin ohueksi. Aineiston perusteella voidaan väittää, että thaimaalainen maahanmuuttajayrittäjä uskoo vahvasti sisäisen kontrollin lisäksi ulkoiseen yritystoiminnan kontrolliin. Juju on siinä kuinka hän yhdistelee erilaisia kontrollin lähteitä liiketoiminnallisiin ja elämän hallintaan liittyviin tarkoituksiin.
-
(2020)Startup-yritykset ja -yrittäjät ovat saaneet paljon huomiota viime vuosina. Startup-yritykset vaikuttavat kansantalouden kilpailukykyyn. Digitalisaatio, pyrkimys innovaatioiden löytämiseen ja työpaikkojen luomiseen sekä työelämän murros kokonaisuudessaan ovat vaikuttaneet startup-yritysten aseman kasvuun myös Suomessa. Startup-yrittäjät ovat usein näkyviä keulahahmoja yrityksissään ja yritykset henkilöityvät vahvasti yrittäjiin. Startup-yrittäjistä kerrotaan yhä enemmän tarinoita niin mediassa kuin elokuvissa ja kirjoissakin. Startup-yrittäjyyden tutkimus on vielä vähäistä etenkin sosiaalipsykologiassa. Tutkimuksessa tarkastellaan startup-yrittäjän yrittäjäidentiteettiä ja sen rakentumista tarinoissa. Tavoitteena on ymmärtää, miten startup-yrittäjien identiteetti rakentuu kertomusten kautta ja näin syventää ymmärrystä startup-yrityksistä ja -yrittäjyydestä ilmiönä. Tutkimus asemoituu osaksi ajankohtaista yhteiskunnan menestyjien ja eliitin tutkimusta. Startup-yrittäjien identiteetin rakentamista ja yrittäjätarinoita tarkastelemalla voidaan ymmärtää paremmin myös nyky-yhteiskuntaa ja sen ihanteita. Viitekehyksenä toimii narratiivinen analyysi ja ajatus identiteetin narratiivisesta rakentumisesta. Yrittäjyystutkimusta on tehty paljon narratiivisella otteella ja se edustaa sosiaalisen konstruktionismin lähestymistapaa. Yrittäjäidentiteetti voidaan määritellä yksilön itsemäärittelyiksi suhteessa yrittäjän rooliin ja kategoriaan. Tutkimuskysymyksinä ovat 1) Millaisia tarinoita startup-yrittäjistä kerrotaan? ja 2) Miten startup-yrittäjät ja kirjan kirjoittajat rakentavat startup-yrittäjän yrittäjäidentiteettiä kertomissaan tarinoissa ja millaisena yrittäjäidentiteetti näyttäytyy? Aineistona on kuusi tarinaa kirjasta Exit - 15 inspiroivaa tositarinaa suomalaisista yrittäjistä, jotka loivat menestyksen tyhjästä (Mäenpää & Kiviranta 2019). Tarinoista on muodostettu tiivistelmät ja niitä on analysoitu narratiivisesti rakenne- ja sisällönanalyysin avulla. Tarinoista tunnistettiin kymmenen identiteettiteemaa, joiden nähdään rakentavan startup-yrittäjän yrittäjäidentiteettiä: lapsuudesta asti opittu yrittäjyys, itsensä toteuttaminen ja autonomia, vahva usko ja sinnikkyys, määrätietoinen tai sattumanvarainen menestyminen, kova työnteko, kaikkensa antaminen ja riskinotto, yhdessä tekeminen ja verkostoituminen, yhteiskunnan palveleminen, tunne-elämykset sekä uteliaisuus. Tarinoiden rakenne noudattaa progressiivista sankaritarinan muotoa ja identiteettiteemat tukevat sankaritarinaa. Yrittäjäidentiteetille merkityksellisiä ovat suhteet sijoittajiin ja kanssayrittäjiin, kun taas asiakkaat jäävät pieneen rooliin. Startup-yrittäjät näyttäytyvät protestanttisen työmoraalin mukaan töitä tekevinä suomalaisina sankareina. Samalla he näyttäytyvät individualistisina kansainvälisen asteikon sankareina, jotka ovat saavuttaneet ”amerikkalaisen unelman”. Startup-yrittäjien tarinoita ja niissä muodostuvaa kuvaa startup-yrittäjän yrittäjäidentiteetistä tarkastellaan suhteessa aiempaan yrittäjäidentiteettitutkimukseen, tutkimukseen startup-yrittäjäidentiteetin narratiivisesta rakentumisesta, tutkimukseen suomalaisista menestyneistä yrittäjistä, sekä tutkimukseen identiteetin rakentumisesta julkisuudessa ja mediassa. Lisäksi startup-yrittäjän identiteettiä tarkastellaan individualistisen ja relationistisen yrittäjyyskuvan näkökulmasta. Tulokset vastaavat monilta osin aiempia tutkimustuloksia sekä startup-yrittäjistä että yleisesti yrittäjistä, ja sankarimyytistä. Startup-yrittäjien identiteetissä painottuu individualistisuus, mutta sankaruutta luodaan myös relationistisella kielellä. Identiteetti rakentuu yhteiskunnallisessa ja kulttuurisessa kontekstissa ja kiinnittyy moninaisesti arvoihin ja ihanteisiin, sekä perinteisen yhdysvaltalaisiin että suomalaisiin ihanteisiin.
-
(2020)Startup-yritykset ja -yrittäjät ovat saaneet paljon huomiota viime vuosina. Startup-yritykset vaikuttavat kansantalouden kilpailukykyyn. Digitalisaatio, pyrkimys innovaatioiden löytämiseen ja työpaikkojen luomiseen sekä työelämän murros kokonaisuudessaan ovat vaikuttaneet startup-yritysten aseman kasvuun myös Suomessa. Startup-yrittäjät ovat usein näkyviä keulahahmoja yrityksissään ja yritykset henkilöityvät vahvasti yrittäjiin. Startup-yrittäjistä kerrotaan yhä enemmän tarinoita niin mediassa kuin elokuvissa ja kirjoissakin. Startup-yrittäjyyden tutkimus on vielä vähäistä etenkin sosiaalipsykologiassa. Tutkimuksessa tarkastellaan startup-yrittäjän yrittäjäidentiteettiä ja sen rakentumista tarinoissa. Tavoitteena on ymmärtää, miten startup-yrittäjien identiteetti rakentuu kertomusten kautta ja näin syventää ymmärrystä startup-yrityksistä ja -yrittäjyydestä ilmiönä. Tutkimus asemoituu osaksi ajankohtaista yhteiskunnan menestyjien ja eliitin tutkimusta. Startup-yrittäjien identiteetin rakentamista ja yrittäjätarinoita tarkastelemalla voidaan ymmärtää paremmin myös nyky-yhteiskuntaa ja sen ihanteita. Viitekehyksenä toimii narratiivinen analyysi ja ajatus identiteetin narratiivisesta rakentumisesta. Yrittäjyystutkimusta on tehty paljon narratiivisella otteella ja se edustaa sosiaalisen konstruktionismin lähestymistapaa. Yrittäjäidentiteetti voidaan määritellä yksilön itsemäärittelyiksi suhteessa yrittäjän rooliin ja kategoriaan. Tutkimuskysymyksinä ovat 1) Millaisia tarinoita startup-yrittäjistä kerrotaan? ja 2) Miten startup-yrittäjät ja kirjan kirjoittajat rakentavat startup-yrittäjän yrittäjäidentiteettiä kertomissaan tarinoissa ja millaisena yrittäjäidentiteetti näyttäytyy? Aineistona on kuusi tarinaa kirjasta Exit - 15 inspiroivaa tositarinaa suomalaisista yrittäjistä, jotka loivat menestyksen tyhjästä (Mäenpää & Kiviranta 2019). Tarinoista on muodostettu tiivistelmät ja niitä on analysoitu narratiivisesti rakenne- ja sisällönanalyysin avulla. Tarinoista tunnistettiin kymmenen identiteettiteemaa, joiden nähdään rakentavan startup-yrittäjän yrittäjäidentiteettiä: lapsuudesta asti opittu yrittäjyys, itsensä toteuttaminen ja autonomia, vahva usko ja sinnikkyys, määrätietoinen tai sattumanvarainen menestyminen, kova työnteko, kaikkensa antaminen ja riskinotto, yhdessä tekeminen ja verkostoituminen, yhteiskunnan palveleminen, tunne-elämykset sekä uteliaisuus. Tarinoiden rakenne noudattaa progressiivista sankaritarinan muotoa ja identiteettiteemat tukevat sankaritarinaa. Yrittäjäidentiteetille merkityksellisiä ovat suhteet sijoittajiin ja kanssayrittäjiin, kun taas asiakkaat jäävät pieneen rooliin. Startup-yrittäjät näyttäytyvät protestanttisen työmoraalin mukaan töitä tekevinä suomalaisina sankareina. Samalla he näyttäytyvät individualistisina kansainvälisen asteikon sankareina, jotka ovat saavuttaneet ”amerikkalaisen unelman”. Startup-yrittäjien tarinoita ja niissä muodostuvaa kuvaa startup-yrittäjän yrittäjäidentiteetistä tarkastellaan suhteessa aiempaan yrittäjäidentiteettitutkimukseen, tutkimukseen startup-yrittäjäidentiteetin narratiivisesta rakentumisesta, tutkimukseen suomalaisista menestyneistä yrittäjistä, sekä tutkimukseen identiteetin rakentumisesta julkisuudessa ja mediassa. Lisäksi startup-yrittäjän identiteettiä tarkastellaan individualistisen ja relationistisen yrittäjyyskuvan näkökulmasta. Tulokset vastaavat monilta osin aiempia tutkimustuloksia sekä startup-yrittäjistä että yleisesti yrittäjistä, ja sankarimyytistä. Startup-yrittäjien identiteetissä painottuu individualistisuus, mutta sankaruutta luodaan myös relationistisella kielellä. Identiteetti rakentuu yhteiskunnallisessa ja kulttuurisessa kontekstissa ja kiinnittyy moninaisesti arvoihin ja ihanteisiin, sekä perinteisen yhdysvaltalaisiin että suomalaisiin ihanteisiin.
-
(2020)Objectives. Entrepreneurship is the future of work and the need for entrepreneurial skills is increasing with any type of work. But who can become an entrepreneur and does it require a certain kind of personality? The objective of this study was to increase the understanding about the role that personality has in entrepreneurial intention during adolescence. The study was conducted by analysing the differences in personality traits between 7th grade and high school 3rd grade students, examining how personality traits explain entrepreneurial intention and comparing different personality profiles based on entrepreneurial intention. There has been little research about entrepreneurial intentions among adolescence. Furthermore, the results from previous research have shown mixed results on the association between personality and entrepreneurial intentions, making the topic interesting. Methods. The data for this study were acquired as a longitudinal data from Mind the Gap -project that was funded by the Academy of Finland. The data were collected in 2014 (7th grade n=1310) and 2019 (high school 3rd grade n=751). Personality was measured using Big Five personality traits: neuroticism, extraversion, agreeableness, openness and conscientiousness. The paired t-test was used to analyze the differences in personality traits between 7th grade and high school 3rd grade students. The associations between personality traits and entrepreneurial intention were examined using regression analysis. Cluster analysis was used to form personality profiles and the differences between profiles based on entrepreneurial intention were analysed using one-way analysis of variance. Results and conclusions. There were no statistically significant differences in the personality traits between 7th grade and high school 3rd grade students. Openness was the only personality trait that explained entrepreneurial intention of 7th grade students. Neuroticism (inverted) and openness explained entrepreneurial intention of high school 3rd grade students. The effect size was low on both measurement points. The participants were classified into four profiles based on their personality traits: 1) Entrepreneurial, 2) Amicable, 3) Creative introvert, and 4) Reserved. Participants with Entrepreneurial profile reported more entrepreneurial intentions than participants with Amicable and Reserved. The findings suggest that even though personality was significantly associated with entrepreneurial intention, the role of personality was not major. This means that most of the variance of entrepreneurial intention can be explained with other variables. The results can be applied especially to entrepreneurial education in schools where adolescents can be encouraged to consider entrepreneurship regardless of their personality traits.
Now showing items 1-20 of 43