Browsing by Subject "yritys"

Tiivistelmä – Referat – Abstract Tutkimukseni tavoitteena on selvittää arkeologia-alan kilpailutilannetta, siinä näyttäytyviä kilpailua haittaavia tekijöitä, niiden poistamiseksi tehtyjä toimenpiteitä, sekä tehtyjen muutosten vaikutusta kilpailutilanteeseen. Muinaismuistolaki (MML), sekä maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) edellyttävät kulttuuriperinnön huomioimista maankäyttöhankkeissa. Arvion hankkeen vaikutuksesta kulttuuriperintöön tekee Museoviraston tai maakuntamuseon museoviranomainen. Kulttuuriperinnön suojelun toteuttamiseksi museoviranomainen voi edellyttää hakkeen toteuttajan kustannuksella tehtäväksi arkeologisia tutkimuksia. Näitä ns. toimeksiantotutkimuksia toteuttavat sekä yksityiset yritykset, että Museovirasto ja maakuntamuseot. Tästä muodostuu arkeologia-alalla tilanne, jossa yksityiset yritykset kilpailevat julkishallinnollinnon kanssa samoilla markkinoilla. Ongelmalliseksi tilanteen tekee se, julkishallinnon toimijalla on tilanteessa kilpailuetuja, toimijat eivät ole kilpailutilanteessa tasavertaisia. Vuodesta 2001 lähtien yksityinen yritys on pyytänyt Kilpailuvirastoa, Apulaisoikeuskansleria ja Valtiontalouden tarkastusvirastoa selvittämään arkeologia-alan kilpailutilannetta ja muinaismuistohallinon roolia toimeksiantotutkimuksissa. Näiden selvitysten perusteella asiasta on annettu lausuntoja. Tutkimuksessani tarkastelen lausuntoja vuosilta 2002–2017. Lopuksi tarkastelen arkeologia-alalla valitsevaa tilannetta vuonna 2019. Lausunnoissa tulee esiin viranomaisten näkemyksiä alan kilpailutilanteesta, siinä näyttäytyvistä epäkohdista, sekä toimista asian korjaamiseksi. Keskeisimmiksi seikoiksi lausunnoista tulee esiin tavoite kilpailun mahdollistamiseksi arkeologia-alalle, näkemys hallinnon ja liiketoiminnan eriyttämisen tärkeydestä, sekä eriytymisen näyttäytymistä muille toimijoille. Lausuntojen seurauksena muinaismuistohallinnon toiminnassa on tehty muutoksia kilpailua haittaavien seikkojen korjaamiseksi. Muutoksilla on luotu yrityksille lisää toimintamahdollisuuksia toimeksiantotutkimuksissa, mutta tehtyjen muutos myötä ei ole saavutettu toimijoiden tasavertaisuutta kilpailutilanteessa. Keskeiseksi syyksi arkeologia-alan kilpailutilanteessa ilmeneviin epäkohtiin, on katsottu vanha Muinaismuistolaki, uuden suunnitteilla olevan Muinaismuistolain katsotaan ratkaisevan myös arkeologia-alan kilpailutilanteen ongelmat.

Kaupunkien ja kaupunkialueiden merkitys ilmastonmuutoksen torjunnassa tunnustetaan nykyään kasvavissa määrin. Kaupunkialueiden merkityksen nousu ilmastopolitiikassa on luonut uusia toiminta- ja yhteistyömahdollisuuksia yksityisen ja julkisen sektorin välille. Ei-valtiollisilla toimijoilla on usein avainrooli tehtäessä ilmastopolitiikkaa paikallisesti kaupunkialueilla. Ilmastokumppanit-verkosto on Helsingin kaupungin hanke, joka toimii osana Hiilineutraaliin Helsinkiin tähtäävää toimintaa. Tämän tutkielman tarkoitus on selvittää yritysten motivoivia, ajavia sekä estäviä tekijöitä, jotka vaikuttavat yritysten halukkuuteen toteuttaa ilmastotoimia sekä osallistua vapaaehtoispohjalta toimivaan Ilmastokumppanit-hankkeeseen. Tutkielma toteutettiin laadullisen sisällönanalyysin avulla ja tarkasteltavaksi kohderyhmäksi valittiin ainoastaan Ilmastokumppanit-hankkeen yrityksiä vertailtavuuden parantamiseksi. Hankkeen tukijäsenet kuten korkeakoulut ja järjestöt rajattiin aineiston ulkopuolelle. Tutkielman aineisto kerättiin puolistrukturoituina asiantuntijahaastatteluina, jotka nauhoitettiin, litteroitiin ja koodattiin. Aineiston sisällönanalyysi tehtiin teorialähtöisesti ja tutkielmassa käytettiin UK FTSE 100 -yritysten ilmastotoimien taustalla vaikuttavia syitä tarkastelevaa viitekehystä. Viitekehys luokittelee ilmastotoimien taustalla vaikuttavat syyt motivoiviin, ajaviin sekä estäviin tekijöihin, jotka jaetaan edelleen teemoihin. Haastateltavat nostivat motivoivina tekijöinä esiin voittoa tavoittelevan toiminnan, verkostoitumisen, yrityksen vastuut sekä kilpailukykyisenä pysymisen myös tulevaisuudessa. Ajavia tekijöitä kertyi vähemmän ja haastateltavat nostivat esiin aiheita liittyen ilmastoystävälliseen toimintaan oman aikansa ilmentymänä sekä verkostoitumisen tarpeen. Estäviin tekijöihin tunnistettiin lainsäädännöllisiä ongelmia sekä esimerkiksi öljyn halpa hinta. Viitekehyksestä puuttuu yritykseen vaikuttavat sisäiset tekijät ja näille olisi hyvä luoda oma teemansa motivoiviin tekijöihin otsikolla työntekijöiden painostus tai sisäiset paineet. Tutkielmassa nousi esiin monia tekijöitä, jotka vaikuttavat yritysten halukkuuteen toimia ilmastoasioiden saralla sekä osallistua eri verkostoihin. Tulokset saattavat olla kiinnostavia Ilmastokumppanit-hanketta vetäville tahoille. Lainsäädännöllisiä esteitä olisi hyvä tarkastella laajemmin toteutettavien ilmastotoimien helpottamiseksi.

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millaisia johtajaominaisuuksia maatalousyrittäjillä on ja miten he jakautuvat näiden ominaisuuksien suhteen. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin, ovatko johtajaominaisuudet kytköksissä tilan taloudellisiin tuloksiin. Teoreettisen tarkastelun pohjalta tähän tutkimukseen valittiin neljä maatilayrittämisen kannalta keskeistä johtajan ominaisuutta, jotka ovat tarmokkuus, tekniset taidot, ihmissuhdetaidot ja käsitteelliset taidot. Tutkimuksessa pyrittiin myös selvittämään maatilayrittäjien luonteenpiirteet luonnetyyppien nelikenttäanalyysin avulla. Tutkimus jakautui rakenteellisesti teoreettiseen ja empiiriseen osaan. Teoriaosassa esiteltiin tutkimuksen kannalta keskeisimpiä johtamisen käsitteitä sekä aiempia tutkimuksia johtajaominaisuuksiin liittyen. Empiirinen osa koostui OP Lounaismaan maatalousasiakkaille suunnatusta kyselystä, joka lähetettiin noin 450 maatalousyrittäjälle. Vastauksia saatiin 78 maatalousyrittäjältä. Johtajaominaisuuksien muodostamisessa käytettiin faktorianalyysia ja yrittäjät ryhmiteltiin edelleen kolmeen ryhmään faktori-pistemuuttujia käyttäen. Maatilayrityksen kasvaessa johtaminen muodostuu yrittäjän tärkeimmäksi rooliksi yrityksen menestymisen kannalta ja yrittäjä tulee yhä riippuvaisemmaksi pätevistä ihmisistä yrityksessään. Johtajaominaisuudet ovat olleet johtajuustutkimuksen pitkäaikainen kiinnostuksen kohde. Tutkimuksissa on pyritty selvittämään, kuinka johtajan ominaisuudet ja taidot liittyvät johtamisen tehokkuuteen, ja miten menestyvät ja heikommin menestyvät johtajat eroavat ominaisuuksiensa suhteen. Aiemmissa tutkimuksissa on muodostunut lukuisia listoja hyvän johtajan ominaisuuksista. Maatalousyrittäjillä johtajaominaisuudet ovat vahvasti yhteydessä heidän yrittäjäominaisuuksiin. Tutkimuksessa muodostui neljä johtajaominaisuutta, jotka poikkesivat osittain teoriaosassa muodostetuista johtajaominaisuuksista. Ensimmäinen ominaisuus oli ”työntekijöiden kannustamisorientaatio”, jossa korostui palautteen antaminen työntekijöille, heidän motivoiminen ja hyvinvointi. Toinen ominaisuus oli ”usko omiin kykyihin”, johon liittyi päätöksenteon helppous, ammattitaito sekä menestymisen riippuminen itsestä. Kolmas ominaisuus oli ”tulossuuntautuneisuus”, jossa korostui tietämys tilan toiminnan tuloksista, palautteen vastaanottaminen sekä halu kehittyä. Neljäs ominaisuus oli ”kehittämishalukkuus”, johon liittyi halu laajentaa maataloustoimintaa, halu menestyä sekä peräänantamattomuus. Ryhmittelyanalyysin tuloksena saatiin kolme ryhmää, joissa vahvimmin korostuivat ominaisuudet ”usko omiin kykyihin” ja ”tulossuuntautuneisuus”. 1. ryhmään sisältyi 27 vastaajaa, 2. ryhmään 7 vastaajaa ja 3. ryhmään 22 vastaajaa. Ryhmiä tarkasteltiin suhteessa taustamuuttujiin. Johtajaominaisuuksista työntekijöiden kannustamisorientaatiolla oli tilastollisesti merkitsevä yhteys maatalouden tulokseen. Tämä tarkoittaa, että työntekijöiden motivoimisella, hyvinvoinnilla sekä palautteen antamisella on positiivinen vaikutus tilan tulokseen. Ominaisuuden ja maatalouden tuloksen yhteys saattaa liittyä samanaikaiseen muutokseen tilakoossa sekä tuotannon kotieläinvaltaisuudessa. Muilla ominaisuuksilla ei todettu olevan tilastollisesti merkitsevää yhteyttä tilan taloudellisiin tunnuslukuihin. Luonteenpiirteisiin liittyvät tutkimustulokset osoittivat, että maatalousyrittäjät kokevat olevansa hyvin itsenäisiä, täsmällisiä, itsevarmoja ja yhteistyökykyisiä. He ovat myös hyvin motivoituneita työhönsä, sosiaalisia, toimeliaita sekä rauhallisia. Vahvimmin korostuvien luonteenpiirteiden perusteella maatalousyrittäjät voidaan asettaa luonnetyyppien nelikentässä joko vauhdittajiin tai valvojiin.

Sianlihantuotannon toimintaympäristö on muuttunut viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana merkittävästi. Porsastuotannossa yleistyivät osakeyhtiömuotoiset usean yrittäjän muodostamat yhteisyritykset 2000-luvun vaihteessa. Vuonna 2010 osakeyhtiömuotoisia porsastuotantoyrityksiä oli 19. Tutkimuksen yhdeksän yhteisomisteista porsastuotantoyritystä tuottivat vuonna 2012 noin 10 % Suomen kokonaisporsasmäärästä. Kaikki yhtiöt on perustettu ulkopuolisen työvoiman varaan, jolloin henkilöstöjohtamisen merkitys korostuu. Tutkimuksessa selvitettiin yhtiömuotoisten yhteisomisteisten porsastuotantoyritysten taloudellinen asema vuosina 2007–2011 sekä johtamisen ja toimintakulttuurin eroavaisuuksia. Tutkimuksen päätarkoituksena oli selvittää, millaista johtamista porsastuotantoyrityksissä on talouden, henkilöstön ja toimintatavan suhteen ja miten yrittäjä, työnjohtaja ja työntekijät kokevat nämä asiat. Tutkimuksessa selvitettiin myös johtamiseen liittyviä hyviä käytäntöjä sekä toimintakulttuuriin vaikutusta yhtiöiden taloudelliseen asemaan. Teoria koostuu kahdesta osasta joista ensimmäisessä käsitellään osakeyhtiömuotoisen yritystoiminnan harjoittamista ja taloudellisia seikkoja tunnuslukuanalyysin pohjaksi. Toisen osion teoria painottuu johtamisen ja toimintakulttuurin problematiikkaan. Eri tutkimusten ja tilastojen perusteella teoriaosassa on kuvattu osakeyhtiöitettyjen maatilojen taloudellista asemaa. Tutkimus on tapaustutkimustarkastelu. Yhdeksän yrityksen tilinpäätökset ja tuotantotulokset analysoitiin vuosilta 2007–2011, minkä jälkeen yrityksistä valittiin neljä, joihin tehtiin haastattelut. Haastattelut toteutettiin puolistrukturoituina yksilöhaastatteluina yhdelle yrityksen omistajista (yrittäjä) sekä työnjohtajalle. Muuta henkilöstöä haastateltiin ryhmähaastatteluna. Puolistrukturoidun haastattelun teemat koskivat yrityksen johtamista niin talouden, henkilöstön kuin tuotannon suhteen. Lisäksi haastatteluin selvitettiin yritysten toimintakulttuuria ja ilmapiiriä. Suurten yhteisomisteisten porsastuotantotilojen taloutta on koetellut huono sianlihan hinta. Yritysten kannattavuus oli tarkasteluvuosina heikko. Tämän kokivat keskeiseksi ongelmaksi myös haastatellut yrittäjät. Vakavaraisuus oli osalla yrityksistä kohtalainen, mutta muutamilla se oli kriittisen alhainen. Näissä tapauksissa omanpääomanehtoista pääomaa oli sijoitettu pääomalainojen muodossa. Yritysten johtamisessa ja toiminnan kokonaistarkkuudessa oli eroja. Parhaimmat tuotantotulokset saavutettiin yrityksessä, jossa johtaminen oli suunnitelmallista. Suunnitelmallinen johtaminen ja toimintakulttuuri ilmenivät kaikessa toiminnassa koko henkilöstön keskuudessa niin, että porsaiden hoitotyö oli yhdenmukaista ja tulosten seurantaan niin talouden kuin tuotannon suhteen kiinnitettiin erityistä huomiota. Hyvät tuotantotulokset näyttivät olevan yhteydessä niin johtamisen kokonaistarkkuuteen kuin työilmapiiriin, mihin puolestaan vaikuttaa sujuva kommunikointi.

Tutkielmassa käsitellään vastuun samastukseksi kutsuttua osakeyhtiölaissa (OYL) sääntelemätöntä poikkeusta osakkeenomistajien rajoitetusta vastuusta. Samastus on ilmiönä tunnistettu ja pitkälti hyväksytty oikeuskäytännössä ja -kirjallisuudessa. Kiintopisteeseen otetaan yleisen tietosuoja-asetuksen (TSA) mukaisten vahingonkorvausten sekä hallinnollisten sanktioiden kohdentaminen ja samastus niiden jokseenkin erityisen luonteen takia. Aihe on monien yhtiöiden kannalta merkittävä, koska edellä mainitut TSA:n mukaiset seuraamukset voivat nousta rahalliselta arvoltaan hyvinkin korkeiksi ja vaikuttaa kohtalokkaasti etenkin pienten ja keskisuurten yritysten toimintaan. Maksuvaikeuksiin joutuvan yhtiön osakkeenomistajia voi kiinnostaa, voivatko he joutua vastuuseen yhtiön velvoitteista maksukyvyttömyyden uhatessa. Intuitiivinen vastaus on, että osakkeenomistajat eivät ole henkilökohtaisessa vastuussa yhtiön veloista edes konkurssissa, mutta tutkielmassa huomataan, että tähän pääsääntöön on varsin yllättävä ja jokseenkin epäselvä poikkeus TSA:ssa. Havaitusta poikkeuksesta ei kuitenkaan ole vielä sitovaa alaspesifiä oikeuskäytäntöä kansallisella eikä unionin tasolla. Ennen tietosuojavastuiden erityispiirteisiin tutustumista tutkielmassa syvennytään vastuun samastukseen yhtiöoikeudessa. Samastus on tietoisesti osakeyhtiölain muutostarpeita tutkittaessa jätetty kehittymään oikeuskäytännön varaan. Tätä kotimaista oikeuskäytäntöä sekä sitä tulkitsevaa kirjallisuutta hyödyntäen samastukselle pyritään tässä tutkielmassa luomaan mahdollisimman yleisesti pätevät edellytykset, joiden täyttyessä osakkeenomistajien rajoitetusta vastuusta voidaan poikkeuksellisissa tilanteissa poiketa. TSA:n mukaisten vahingonkorvausten ja sanktioiden osalta perehdytään siihen, mille taholle ne asetuksen mukaan kohdennetaan ja vaikuttaako se osakkeenomistajien vastuuasemaan. Itse asetus on vastuiden kohdentamisen suhteen melko selkeäsanainen, mutta sen johdanto-osassa oleva viittaus SEUT 101 ja 102 artikloihin sekoittaa pakkaa. Niitä koskevan EUT:n oikeuskäytännön mukaan vastuut kilpailuoikeudellisista rikkomuksista voidaan kohdentaa taloudellisille yksiköille, jotka voivat koostua useista oikeushenkilöistä. Tämän perusteella Euroopan tietosuojaneuvosto on ohjeistuksessaan linjannut, että myös emoyhtiö voidaan asettaa vastuuseen tytäryhtiönsä hallinnollisten sanktioiden maksamisesta. Lopuksi otetaan kantaa siihen, miten tämä soft law -luonteinen linjaus vaikuttaa osakkeenomistajien vastuuseen TSA:n mukaisista seuraamuksista. Asiantila ei ole täysin selvä, koska EUT ei ole vielä ottanut siihen kantaa, eikä kansallistakaan käytäntöä juurikaan ole. Lisäksi, jos ohjeistusta on tulkittava niin, että emoyhtiö voidaan asettaa vastuuseen vain hallinnollisista sanktioista, niitä kohdellaan eri tavalla kuin vahingonkorvauksia. Tämä asettaa haavoittuvassa asemassa olevat vahingonkorvausvelkojat epäedulliseen asemaan. Konsernien näkökulmasta vastuun rajoittumien vain yksittäiseen yhtiöön on osakkeenomistajan oikeusturvan kannalta hyvä asia, mutta asetuksen soveltamisen epäjohdonmukaisuuden takia jää nähtäväksi, miten oikeuskäytännössä eri seuraamuksia lopulta tullaan kohtelemaan.

The aim of this study is to explore the experiences of a group of company agents who participated in a training organized by their company, from the perspective of activity theory. Activity theory aims to understand the interaction between the mind and activity, through expansive learning among other things. The subjects of the study are Vainio Oy (pseudonym) and the company agents who took part of the training. A significant amount of studies on organizational learning has been made in different contexts, including organizational management. Studies of internal training and usage of collected data within organizational learning are less frequent, though. Thus, the aim of this study is to increase information concerning the ways of development for organizational training from an activity theoretical perspective. The research is a qualitative study, and the methods used for gathering data were thematic interviews. There were eight company agents from all over Finland who participated in the interviews. All of the informants took part of the company's training. The data were analyzed by using content analysis. A phenomenological hermeneutic approach was applied during the research analysis. The study shows that the training was a success. Significance was given for teachers proficiency, given support and specific educational methods, for instance using online assignments. On the other hand the defined agenda and the company agents' expectations of the training did not meet. The company agents preferred a training with a more sales point of view. It is possible to develop the training from an activity theoretical perspective, either with the help of a process-innovation model or system innovation model. Expansive learning is only fulfilled when the activity system, i.e. the training program, is reformed so that the objectives of the training provider and the participants are integrated.

Tutkielmani tarkoituksena on selvittää kolmen yrityksen, Nokian, Koneen ja Keskon julkilausuttujen arvojen näkymistä yritysten toiminnassa sekä se, että ovatko julkilausutut arvot eettisiä arvoja. Tutkimukseni sijoittuu systemaattisen teologian alaan. Tutkimusmetodini on yhdistelmä sekä kvantitatiivista tutkimusta että filosofisen tekstianalyysin tutkimusmenetelmää. Teoreettinen viitekehykseni perustuu Georg Henrik von Wrightin teokseen The varieties of goodness ja hänen etiikan jaotteluun arvoihin, normeihin ja tekoihin. Etiikassa tutkitaan käsityksiä hyvästä eli arvoista sekä käsityksiä normeista. von Wright jaottelee hyvät viiteen kategoriaan. Tätä hyväksi käyttäen olen jaotellut myös yritysten arvot hyvän kategorioihin ja tehnyt niistä taulukon. Joitakin arvoja oli vaikea hahmottaa vain yhden kategorian alaan, joten ne voivat esiintyä taulukossa kahdessa kategoriassa. Tutkimukseni aineisto koostuu yritysten vuosiraporteista. Olen poiminut raporteista yritysten julkilausumat toimintaa ohjaavat arvot. Arvoja analysoitaessa olen käyttänyt sanahakua löytääkseni kaikki julkilausutut arvot toimintakertomusten teksteistä. Olen kuitenkin poistanut hakutuloksista sellaiset sanat, jotka ovat viitanneet joko rahaan tai titteleihin. Olen myös lisännyt sanan esiintymiskertoihin, mikäli tekstissä on viitattu johonkin termiin, vaikka sanaa ei ole suoranaisesti tekstissä mainittu. Esiintymiskertoja olen havainnollistanut diagrammeilla. Diagrammi auttaa hahmottamaan, miten arvojen esiintyminen yritysten vuosiraporteissa on hyvin epätasaista. Yritysten julkilausuttuja arvoja jaoteltaessa hyvän kategorioihin sekä etsiessä arvojen esiintymiskertoja vuosiraporteista kävi selväksi, että yritykset käyttävät arvoja hyvin eri tavalla kuvaillessaan yrityksen toimintatapoja. Osalla yrityksistä arvot näkyvät selvästi toimintaa kuvailtaessa, toisilla arvot loistavat poissaolollaan. Yritykset kävivät melko johdonmukaisesti tekstissä kaikki arvot läpi kertoessaan edellisestä toimintavuodesta. Jotkut arvot ylikorostuivat toisiin arvoihin nähden esiintymiskerroissa, mutta toisaalta, jotkut arvot jäivät kokonaan näkymättömiin. Joissakin tapauksissa arvojen merkitys jäi hämäräksi. Toisaalta toimintakertomuksissa esiintyi myös sellaisia toimintaa ohjaavia termejä, jotka olisi voitu listata julkilausuttujen arvojen joukkoon. Osa yritysten julkilausumista arvoista on selvästi yrityksen toimintaa tai toimintatapaa ohjaavia arvoja. Osa on selvästi normeja, joiden varassa arvoja toteutetaan.

Yrityksen arvot ohjaavat kaikkea sen toimintaa. Arvot voivat olla tiedostamattomia tai tiedostettuja. Useat yritykset ilmoittavat arvonsa virallisesti verkkosivuillaan, mutta konkreettisemmin yrityksen tosiasialliset arvot välittyvät sen johdon viestinnässä. Tässä maisterin tutkielmassa tutkitaan neljän eri toimialan yrityksen arvoja, näiden yritysten toimitusjohtajien twiittien sisältöä ja analysoidaan miten arvot ilmenevät näissä twiiteissä. Yritykset ovat Yle, PwC, Tamro ja Elo sekä näiden toimitusjohtajat Merja Ylä-Anttila, Mikko Nieminen, Kai Kaasalainen ja Satu Huber. Tutkielman aineisto koostuu yritysten ilmoittamista arvoista, arvoja avaavista yritysten kirjauksista sekä toimitusjohtajien twiiteistä. Tutkielmassa perehdytään yritysten strategiaan, yritysvastuuseen ja eettisiin liiketoimintaperiaatteisiin. Strategiset kirjaukset avaavat yrityksen tarkoittamaa arvojen toteutumista liiketoiminnassaan. Tutkielmassa kirjauksista ryhmitellään arvojen toimintaperiaatteita sekä abstrahoidaan kirjausten kielellisestä sisällöstä arvosidonnaisia ilmauksia. Toimitusjohtajien julkaisemia alkuperäisiä twiittejä tutkitaan yhteensä 41 kappaletta. Kaikki twiitit on julkaistu lokakuussa 2019. Tutkimusmenetelmä on laadullinen induktiivinen sisällönanalyysi. Menetelmää käytetään niin yritysten arvojen kuin myös twiittien tutkimiseen. Tutkimus on aineistolähtöistä myös tutkimuksessa käytettävän käsitteistön osalta. Keskeisimmät käsitteet ovat Twitter, yritys, toimitusjohtaja ja arvo. Tutkimuksen keskeiset tulokset osoittavat toimitusjohtajien twiittaavan johtamiensa yritysten arvojen mukaisesti. Twiittien ja arvojen välisiä ristiriitoja ei tutkielmassa ilmene. Yritysten arvot ilmenevät toimitusjohtajien Twitter-käyttäytymisessä monipuolisesti. Arvot ilmenevät twiittien aiheissa, käytetyssä kielessä sekä oman yrityksen ja toimialan esittelyssä. Toimitusjohtajat eivät käytä Twitteriä yksityishenkilöinä vaan aina yritystensä toimitusjohtajina. Twitterissä toimitusjohtajat antavat yritykselleen kasvot ja edustavat yritystään koko persoonallaan. Heidän viestinnässään yrityksen arvoja voidaan tarkastella ikään kuin yksilön arvoina. Tässä tutkimuksessa tutkitaan vain mainittujen neljän yrityksen arvoja ja näiden yritysten toimitusjohtajien twiittejä, joten tutkimustulos ei ole yleistettävissä muihin yrityksiin tai toimitusjohtajiin. Tutkimustulokset vahvistavat yritysten arvoviestinnän olevan monipuolista ja toimivaa. Yrityksen arvot eivät ole irrallisia sen johdon arvoista, joten arvojen tosiasiallista ilmenemistä voisi seuraavaksi tutkia johdon vaihtumistilanteissa.