Browsing by Subject "zoonosit"
Now showing items 1-2 of 2
-
(University of HelsinkiHelsingin yliopistoHelsingfors universitet, 2010)Kissa voi välittää ihmiseen useita eri tauteja. Tällaisia luonnollisesti selkärankaisesta eläinlajista ihmiseen siirtyviä tauteja ja tartuntoja kutsutaan zoonooseiksi. Zoonoosien aiheuttajiin kuuluu muun muassa erilaisia bakteereita, viruksia, sieniä ja loisia, ja ne voivat siirtyä ihmisen ja eläimen välillä suoraan tai välillisesti. Kissan välittämät zoonoosit voivat tarttua ihmiseen usean eri tartuntareitin kautta, muun muassa ihmisen suuhun kulkeutuvan kissan ulosteen välityksellä eli feko-oraalisesti, terveen tai vaurioituneen ihon tai limakalvon kautta, hengitysteitse tai yhteisen vektorin välityksellä. Useimmat zoonoosit voivat tarttua ihmiseen immuunipuolustuksen tasosta riippumatta, mutta kliininen sairaus on immuunipuutteisilla eli vastustuskyvyltään heikommilla ihmisillä tavallisesti vakavampi. Suomessa tavatuista kissan välittämistä zoonooseista merkittävimpiä ovat muun muassa toksoplasmoosi, toksokariaasi, silsasieni-infektiot, tularemia eli jänisrutto, lehmärokko, hilsepunkkitartunta ja kissanpuremien aiheuttamat haavainfektiot. Haavainfektioiden aiheuttajista Pasteurella multocida ja Capnocytophaga canimorsus voivat aiheuttaa puremahaavan kautta vakavan sairastumisen etenkin immuunipuutteiselle ihmiselle. On paljon kissan välittämiä zoonooseja, joita ei toistaiseksi suomalaisilla kissoilla tavata. Tämä tilanne voi lisääntyneiden ulkomaisten kissakontaktien kautta ja ilmastonmuutoksen myötä muuttua. Esimerkiksi klassista rabiesta tavataan Suomen itäisissä naapurimaissa ja useissa muissa Euroopan valtioissa, joten vastustustyö on tärkeää Suomen rabiesvapauden säilyttämiseksi. Toinen esimerkki vakavasta, tunnetusta taudista, jonka epidemiologiassa kissallakin on rooli, on rutto. Alueilla, joilla tavataan yleisesti kirppuja, on kissanraapimatauti merkittävä kissan välittämä zoonoosi. Niin eläinten kuin ihmistenkin terveydenhuollolla on tärkeä rooli zoonoosien vastustustyössä. Eläinlääkäreiden antama lemmikinomistajien asiallinen valistus olisi suotavaa, jotta omistajat oppisivat tiedostamaan riskit ja ehkäisemään zoonoosien leviämistä toimintatavoillaan. Monet kissojen ihmisiin välittämistä zoonooseista tarttuvat todennäköisemmin metsästävän ulkokissan kautta kuin ravintonaan kypsennettyä valmisruokaa nauttivasta sisäkissasta. Zoonoosiriskeihin vaikuttavat myös kissan ja ihmisen yleinen terveydentila sekä immuniteetti. Sekä kissan että ihmisen matkailu lisäävät osaltaan erilaisten zoonoosien todennäköisyyttä. Useita kissan välittämistä zoonooseista voidaan ehkäistä yksinkertaisilla toimilla, kuten huolellisella käsi- ja elintarvikehygienialla, kissan terveydenhuollosta huolehtimalla ja sen jätösten asianmukaisella hävittämisellä.
-
(University of HelsinkiHelsingin yliopistoHelsingfors universitet, 2009)Zoonooseiksi sanotaan tauteja, jotka voivat tarttua ihmisen ja eläimen välillä. Koira voi tartuttaa ihmiseen useita eri tauteja monin eri tavoin. Suorassa koirakontaktissa zoonoosit voivat tarttua terveen tai vaurioituneen ihon ja limakalvojen läpi, hengitysteitse, eritteiden välityksellä ja purema- ja raapimahaavojen kautta. Epäsuorassa kontaktissa koiran ulosteiden, virtsan ja eritteiden kautta tarttuvia zoonooseja tunnetaan myös useita. Tässä työssä zoonoosikäsite on koiran kannalta ymmärretty poikkeuksellisen laajana, joten tähän on sisällytetty lukuisat parasiittizoonoosit, jotka vaativat tarttuakseen koirasta ihmiseen sen, että ihminen syö infektoituneen väli-isännän kuten esimerkiksi kalan, joka taas on voinut infektoitua koiran ulostettua veteen. Lisäksi koira voi toimia tärkeänä säilymönä useille niveljalkaisten puremien välityksellä tarttuville taudeille ja näin edistää näiden zoonoosien leviämistä ihmiseen. Suomessa esiintyy melko vähän zoonooseja, joiden tarttumisessa koiralla on merkitystä. Niistä merkittävimpiä ovat larva migrans ja Capnocytophaga-haavainfektiot. Puutiaisaivokuumeen ja borrelioosin levittämisessä ihmiseen koirilla voi olla merkitystä, koska ne voivat kuljettaa turkissaan infektoituneita irrallisia punkkeja, jotka voivat siirtyä ottamaan veriaterian ihmisestä, Tärkeäksi koiran levittämäksi zoonoosiksi voi nousta myös ekinokokkoosi, jonka ihminen voisi saada infektoituneen koiran ulosteesta tai turkista. Maailmanlaajuisesti tavataan kymmeniä erilaisia zoonooseja, joissa koira toimii jonkinlaisena välittäjänä. Matkailijat voivat saada tartuntoja matkakohteidensa koirista, joskus jopa syömällä koiria. Monet eksoottisemmat zoonoosit voivat tulla Suomeen tuontikoirien mukana, varsinkin jos ne ovat kadulta pelastettuja koiria. Tällaisia ovat muun muassa rabies, ekinokokkoosi ja leptospiroosi sekä ruskean koirapunkin levittämä pilkkukuume. Tässä työssä ei kuitenkaan ole selvitetty todennäköisyyksiä tai tapoja, joilla suomalainen koiranomistaja tai eläinlääkäri voisi työssä käsiteltyjä taudinaiheuttajia kohdata. Suurimman osan koiran välittämistä zoonooseista voi välttää noudattamalla käsihygieniaa ja elintarvikehygieniaa ja välttämällä koiran syljen pääsemistä ihovaurioihin. Myös koiran ruokinnassa tulisi huolehtia elintarvikehygieniasta. Punkinpuremien välttäminen vähentää useiden vektorivälitteisten zoonoosien mahdollisuutta. Immuunipuutteisille ihmisille koiran aiheuttamat riskit ovat suuremmat kuin terveelle ihmiselle, ja arkielämä terveenkin suomalaisen koiran kanssa voi sisältää riskejä
Now showing items 1-2 of 2