Browsing by Subject "Ärjänsaari"

Tutkimuskohteeksi valittiin metsäteollisuusyhtiö UPM:n suorittamat hakkuut Ärjänsaaressa tammi- ja helmikuussa 2016. Hakkuista nousi kiivas keskustelu sosiaalisessa mediassa, varsinkin Twitterissä, sillä hakkuukohteeksi oli valittu luonnonsuojelualue. Yritysten vastuu on noussut tärkeäksi ilmiöksi nyky-yhteiskunnassa. Yritysten politisoituneen roolin myötä yritysten on mahdollista ja niiden myös odotetaan ottavan poliittista vastuuta. Tavoitteena oli tarkastella, miten aktivistit voivat vaikuttaa yritysten toimintaan sosiaalisen median avulla. Vaikka perinteiset menetelmät, kuten vetoomukset ja mielenosoitukset, ovat vielä laajasti käytössä on kollektiivinen toiminta sosiaalisessa mediassa kasvanut varteenotettavaksi ja tehokkaaksi vaikuttamismenetelmäksi. Yksi kollektiivisen toiminnan muoto sosiaalisessa mediassa on hashtag-aktivismi, jonka avulla sosiaalisesta tai poliittisesta ongelmasta voidaan herättää maailmanlaajuista huomiota jopa minuuteissa. Aineisto muodostui Twitterissä käydystä keskustelusta #ärjänhakkuut-aihetunnisteen ympärillä. Tavoitteena oli tarkastella miten #ärjänhakkuut Twitter-keskusteluun osallistujat kehystivät UPM:n suorittamia hakkuita Ärjänsaaressa. Tutkielmassa pyrittiin selvittämään, miten kehyksissä määritellään ongelma ja minkälaisia ratkaisuja siihen tarjotaan. Tutkimus toteutettiin kehysanalyysillä, jossa hyödynnettiin Robert Entmanin kehittämää kehysmallia. Tutkielman haasteisiin kuului kehysanalyysin käyttö sosiaalisen median aineistoon, sillä kehysanalyysiä käytetään tavallisesti perinteisten mediatekstien analysointiin. Julkaisut ovat lyhyitä ja käyttäjäryhmiä on useita, mikä tekee sosiaalisesta mediasta huomattavasti kompleksisemman perinteiseen mediaan verrattuna. Haasteellista oli myös se, että kehysanalyysi on tulkinnanvarainen menetelmä. Kehykset muotoutuvat osittain tutkijan ja lukijan omien näkemysten mukaan. Aineistossa tunnistettiin neljä kehystä #ärjänhakkuut-aihetunnisteen ympärillä: ympäristöuhan, kiistan, syytöksen ja yhdessä kehykset. Kehyksissä korostettiin UPM:n ja aktivistien välistä vastakkainasettelua ja eriäviä mielipiteitä. Kehyksissä nousi esille aktivistien ja UPM:n erilaiset arvot ja toimintatavat. Aktivistit syyttivät yhtiötä vastuuttomasta toiminnasta, kun taas UPM:n mukaan aktivistit puuttuivat hakkuisiin liian myöhään. Yhdessä-kehyksessä hakkuita kuitenkin kehystettiin mahdollisuutena kehittää yhteistyötä osapuolten välille. Tutkimus Ärjän hakkuista osoitti, että aktivistien on mahdollista vaikuttaa yritysten toimintaan sosiaalisen median avulla ja varsinkin hashtag-aktivismi mahdollistaa nopean mobilisoinnin. Tulokset kertovat myös siitä, että yritysten sidosryhmät odottavat yritysten toimivan vastuullisesti ja kuuntelevan aktivistien mielipiteitä.