Browsing by Subject "öljy"

OCD (obsessive-compulsive disorder) eli pakko-oireinen häiriö on ihmisen psykiatrinen häiriö, joka ilmenee potilaan pakonomaisina ajatusmalleina ja/tai tapana tehdä rituaalinomaisia tehtäviä. Vastaavanlaista käytöstä on raportoitu myös eläimillä. Tällaista stereotyyppistä käytöstä on esimerkiksi koiran hännänjahtaus, nuoleminen, liiallinen juominen ja näkymättömien "kärpästen" jahtaaminen. Hännänjahtausta esiintyy enemmän tietyillä roduilla, (bullterrierit, staffordshirenbullterrierit, saksanpaimenkoira), joten geneettinen predispositio on todennäköistä. Tutkimusten mukaan ihmisten pakko-oireista häiriötä on hoidettu menestyksellisesti lisäravinteilla. Tiiran ym. vuonna 2012 julkaiseman tutkimuksen mukaan tästä olisi viitteitä myös koiran hännänjahtauksessa. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää tarkemmin ravintoaineiden vaikutusta hännänjahtaukseen koirilla. Hypoteesi on, että häntäänsä jahtaavat koirat saavat vähemmän lisäravinteita. Tutkimusaineisto saatiin professori Hannes Lohen tutkimusryhmältä, jossa tutkitaan hännänjahtaukseen ja muihin pakko-oireisiin vaikuttavia ympäristötekijöitä sekä geneettistä taustaa. Tutkimusaineisto oli kerätty kyselylomakkeella koirien omistajilta samalla tavalla kuin edellinen aineisto, jossa havainto vitamiinien mahdollisesta yhteydestä stereotyyppiseen käyttäytymiseen tehtiin. Minun tutkimukseeni sisällytettiin ne koirat, jotka saivat lisäravinteita. Aineisto koostui bullterriereistä (6), saksanpaimenkoirista (17) staffordshirenbullterriereistä (101) ja amerikanstaffordshirenbullterriereistä (32). Yhteensä koiria oli 156 kpl. Lohen tutkimusryhmän kyselykaavakkeessa kysyttiin mm. koiran hännänjahtauksesta ja lisäravinteiden saannista. Pääkysymykseni oli selvittää, eroaako annettujen lisäravinteiden määrä stereotyyppisesti käyttäytyvien koirien ja kontrollikoirien välillä. Analysoin lisäravinne-luokkien mahdolliset erot jokaisen stereotypiakategorian (hännänjahtaus, nuoleminen, "fly snapping", ja liiallinen juominen) suhteen erikseen, ja lisäksi stereotypia-yhteismuuttujan suhteen Chi-square -testillä. Mikäli stereotyyppisesti käyttäytyvien ja kontrollikoirien välillä jokin lisäaineryhmä erosi merkitsevästi, analysoitiin lisäravinneryhmä vielä tarkemmin Fisherin eksaktilla testillä. Tällä saatiin selville, minkä stereotypian kanssa mikroravinne assosioi. Ainoa lisäravinneryhmä, jolla oli merkitsevä assosiaatio hännänjahtauksen kanssa, oli nivelapuaineet (p = 0,0240). Vitamiineilla (p = 0,078), rasvahapoilla (p = 0,080) ja öljyillä (p = 0,078) näytti olevan ei-merkitsevä assosiaatio nuolemiseen. Millään lisäravinneryhmällä ei näyttänyt olevan tilastollista merkitsevyyttä kärpästen jahtaamisen tai juomisen kanssa. Koirat, joilla ylipäätään oli stereotypioita, saivat enemmän rasvahappoja (p = 0,037) ja öljyjä (p = 0,045) ja vähemmän nivelapuaineita (p = 0,046). Nämä tulokset ovat tilastollisesti merkitsevä. Tässä tutkimuksessa ei löydetty assosiaatiota vitamiinien / mineraalien ja hännänjahtauksen välillä. Tulokset eroavat Tiiran tutkimuksesta. Kuitenkin Tiiran aineisto koostui pääasiassa bullterriereistä, kun taas minun aineistossani suurin osa koirista oli staffeja. Hännänjahtaaja-ryhmä oli kontrolliryhmää nuorempi, mikä voi selittää sitä, että ne saivat vähemmän nivelapuaineita. Koirat, jotka nuolevat, saattavat kärsiä sen seurauksena iho-ongelmista, jolloin omistajat antavat niille öljyjä. Tässä tutkimuksessa ei tiedetä tarkkaa mikroravinnemäärää, mikä saattaa vääristää tuloksia.

The main motivation for this thesis is to analyze whether there is a statistical relationship between shocks in oil prices and macroeconomic variables in Finland. Previous studies have suggested that oil price shocks may have effects on macroeconomic aggregates including real GDP, industrial production, CPI inflation, and unemployment. Although there is extensive literature on the topic, little empirical work has been done in Finland. The theoretical part of this study is focused on analyzing the suggested economic relationships between changes in oil prices and macroeconomic variables. The specific features of the Finnish economy related to consumption and acquiring of oil are presented, with comparisons made with the US. An extensive overview of the existing literature on the topic will also be included. In the empirical part of the thetis bivariate and multivariate vector autoregressive (VAR) models are used on Finnish data to study the relationship between oli price shocks and a number of macroeconomic variables. Both monthly and quarterly data is used for the period 1985m6-2010m12 (1985q3-2010q4). Different oil price series and transformations are used in order to ensure robustness of the results and to test for possible asymmetric effects. Findings from bivariate VAR models suggest that oil price shocks are Granger-causal for changes in real GDP, industrial production, inflation, and unemployment with at Ieast some of the oil shock specifications used. The results for the multivariate VAR models include the most important findings of my thesis, since these models allow us to control for interrelations between macroeconomic variables that could be attributed to the oil shocks in bivariate models. The main findings from multivariate models are that the overall responses of industrial production and real GDP to an oil shock are negative, while responses of CPI inflation and the unemployment rate are positive. The findings from the asymmetric oil price series suggest that the responses to positive and negative oil shocks are symmetric.