Poliittisen osallistumisaktiivisuuden heikentyminen on huolestuttanut viime vuosina monella taholla. On esitetty monia ratkaisuehdotuksia, joiden joukossa ovat myös sähköiset osallistumiskanavat. Tässä pro gradu –tutkielmassa etsitään vastauksia siihen, missä määrin kaksi Helsingin ja Tampereen sähköistä osallistumiskanavaa (Valma ja Kerrokartalla) edustavat osallistuvaa tai deliberatiivista demokratiaa. Lisäksi pohditaan, minkälaiset edellytykset kuntalaisilla on päästä osallistumaan suunnitteluun näiden osallistumiskanavien kautta.
Aineistona on 11 helsinkiläisen ja tamperelaisen Valmaa ja Kerrokartalla-palvelua hyödyntäneen viranhaltijan haastattelua. Haastattelut olivat teemahaastatteluja. Analyysimenetelmänä käytettiin sisällönanalyysiä. Analyysin lähtökohtana ovat teoreettisen viitekehyksen pohjalta muodostetut teemat. Teoreettisena viitekehyksenä käytetään osallistuvan ja deliberatiivisen demokratian teorioita, joiden tärkeimpinä teoreetikkoina ovat Benjamin Barber ja Jürgen Habermas.
Analyysissä selviää, että kyseisten osallistumiskanavien nykykäytäntö vastaa osin osallistuvan tai deliberatiivisen demokratian teorian ihanteita. Kuitenkin useimmat haastatellut viranhaltijat pitävät vuorovaikutteisuutta tärkeänä, ja Kerrokartalla nähtiin jo nyt vuorovaikutteisena. Haastateltujen suhtautuminen asukkaiden tuottamaan tietoon oli myös osin osallistuvan ja deliberatiivisen demokratian ihanteiden mukaista, tärkeänä viranhaltijat näkivät argumenttien sisällön ja perustelut, eikä mielipiteen esittäjä ollut pääsääntöisesti haastateltujen mielestä merkitsevä. Haastattelujen mukaan perustellut mielipiteet pääsevät osaksi suunnittelua ja sitä kautta mukaan päätöksentekoon.
Tutkimuksessa selviää myös, että kaikki viranhaltijat eivät ole halukkaita vuorovaikutukseen sähköisten osallistumiskanavien kautta. Erityisesti Valman vuorovaikutteisuutta pidettiin heikkona, lähinnä sen teknisten vajavaisuuksien takia. Vuorovaikutteisuuden jatkuvuuskaan ei toteutunut hyvin kummassakaan tutkimuskohteessa, vaan jatkohoito oli monesti laiminlyöty esimerkiksi puutteellisen ohjeistuksen takia. Asukkaiden keskinäisenkään vuorovaikutuksen toteutumista viranhaltijat eivät aineiston perusteella nähneet aina ihanteelliseksi. Osallistumiskanavia kehittämällä on kuitenkin mahdollista päästä parempaan vuorovaikutteisuuteen ja suurempaan osallistumisaktiivisuuteen.
