dc.date.accessioned |
2012-12-13T09:16:04Z |
und |
dc.date.accessioned |
2017-03-28T15:58:47Z |
|
dc.date.available |
2012-12-13T09:16:04Z |
und |
dc.date.available |
2017-03-28T15:58:47Z |
|
dc.date.issued |
2012-12-13T09:16:04Z |
|
dc.identifier.uri |
http://hdl.handle.net/10138.1/2233 |
|
dc.title |
Vaarallinen työ, tekijä vai yhteisö? : Työturvallisuustapaukset yhteisöjen väkivallan näkökulmasta |
fi |
ethesis.discipline |
Sociology |
en |
ethesis.discipline |
Sosiologia |
fi |
ethesis.discipline |
Sociologi |
sv |
ethesis.discipline.URI |
http://data.hulib.helsinki.fi/id/941699f4-d710-48ad-8e64-9ee6382b812d |
|
ethesis.department.URI |
http://data.hulib.helsinki.fi/id/39b9b31b-e16d-4c85-bd7b-aefdbdfad36b |
|
ethesis.department |
Institutionen för socialvetenskaper |
sv |
ethesis.department |
Department of Social Research |
en |
ethesis.department |
Sosiaalitieteiden laitos |
fi |
ethesis.faculty |
Statsvetenskapliga fakulteten |
sv |
ethesis.faculty |
Valtiotieteellinen tiedekunta |
fi |
ethesis.faculty |
Faculty of Social Sciences |
en |
ethesis.faculty.URI |
http://data.hulib.helsinki.fi/id/6affe131-10ad-46a1-a7d8-df872797d4a8 |
|
ethesis.university.URI |
http://data.hulib.helsinki.fi/id/50ae46d8-7ba9-4821-877c-c994c78b0d97 |
|
ethesis.university |
Helsingfors universitet |
sv |
ethesis.university |
University of Helsinki |
en |
ethesis.university |
Helsingin yliopisto |
fi |
dct.creator |
Jauhiainen, Kirsi Maarit |
|
dct.issued |
2012 |
|
dct.language.ISO639-2 |
fin |
|
dct.abstract |
Tutkielma käsittelee työturvallisuustapauksia, eli työtapaturmia ja työturvallisuusrikoksia, yhteisörikollisuuden ja yhteisöjen väkivallan näkökulmasta. Kriminologiassa työntekijöihin kohdistuvalla yhteisöjen väkivallalla tarkoitetaan yritysten ja yhteisöjen toimintaa, joka tuottaa epäoikeudenmukaisia ja kohtuuttomia seurauksia ja riskejä työntekijöille. Yhteisöjen väkivalta on seurausta yritysten ja yhteisöjen johdon organisaation eduksi tekemistä tietoisista päätöksistä, joiden taustalla on kustannusten minimointi ja yritysten voiton maksimointi.
Tutkimusaineisto koostuu lehtikirjoituksista, vuosilta 2007–2010 kerätyistä Helsingin Sanomien artikkeleista ja uutisista. Analyysissa nojaudutaan diskurssianalyyttisen lähestymistapaan ja eritellään teksteissä esiintyviä puhetapoja työturvallisuustapauksiin liittyen. Diskurssianalyysin avulla selvitetään, millaiset työturvallisuustapauksiin liittyvät puhetavat asettuvat aineistossa etusijalle eli saavuttavat hegemonisen aseman.
Aineisto osoittaa, että työturvallisuustapauksista kirjoitetaan vakiintuneesti. Työtapaturmista ja työturvallisuusrikoksista kertovat uutiset ovat lehden rutiinijuttuja, eikä niillä ole kovinkaan suurta uutisarvoa. Työturvallisuustapaukset näyttäytyvät työelämän normaaleina mittatappioina, ja tapaukset määrittyvät usein sekä implisiittisesti että eksplisiittisesti tapaturmiksi.
Aineistossa etusijalle asettuu neljä työturvallisuustapauksiin liittyvää puhetapaa: vaarallinen tekijä, vaarallinen työ, intention ja tekijän puuttuminen sekä uhrittomuus -diskurssit. Tutkimuksen keskeinen tulos on, että työturvallisuustapauksia tarkastellaan tyypillisesti kahdesta eri näkökulmasta käsin. Vaarallinen tekijä -diskurssissa työturvallisuuden vaarantumista tarkastellaan seurauksena työntekijän omasta toiminnasta. Vaarallinen työ -diskurssi edustaa näkemystä, jossa työ ja erilaiset työtehtävät määrittyvät lähtökohtaisesti vaarallisiksi ja riskialttiiksi työlle ominaisen luonteen perusteella.
Tutkimus osoittaa, että organisaation ja yrityksen vastuuta työturvallisuuden suhteen tarkastellaan suppeasti. Aineistossa organisaation vastuu -diskurssi on vaimea, mutta se vahvistaa hegemonisiin asemiin asettuvia diskursseja. Yrityksen vastuu työturvallisuuden suhteen on rajallinen, koska viime kädessä työntekijät tekevät varsinaisen työn. Työturvallisuustapaukset etäännytetään niiden organisaatiokontekstista, ja työturvallisuutta vaarantaviksi seikoiksi määrittyvät asiat, joihin yrityksillä koetaan olevan vähän vaikutusmahdollisuuksia. Työturvallisuustapaukset määrittyvät ongelmaksi yrityksille niiden aiheuttamien kustannusten vuoksi.
Tutkimus osoittaa, ettei työturvallisuuteen liittyvien laiminlyöntien yhteisörikosten luonnetta tunnisteta. Tutkimuksen tulokset vahvistavat aikaisempia tutkimustuloksia siitä, ettei työturvallisuuteen liittyvien laiminlyöntien taustalla mielletä tahallisuutta tai taloudellisia intressejä. Aineistossa intention ja tekijän puuttuminen -diskurssi ilmentää työturvallisuustapausten määrittymistä tahattomiksi vahingoiksi. Uhrittomuus-diskurssi taas osoittaa, ettei työturvallisuustapausten uhreja tunnisteta rikoksen vaan tapaturman uhreiksi. Yritykset ja organisaatiot eivät määrity yhteisöiksi, jotka ylläpitäisivät työturvallisuuteen liittyviä laittomuuksia tai työn vaarallisuutta. |
fi |
dct.language |
fi |
|
ethesis.language.URI |
http://data.hulib.helsinki.fi/id/languages/fin |
|
ethesis.language |
Finnish |
en |
ethesis.language |
suomi |
fi |
ethesis.language |
finska |
sv |
ethesis.thesistype |
pro gradu-avhandlingar |
sv |
ethesis.thesistype |
pro gradu -tutkielmat |
fi |
ethesis.thesistype |
master's thesis |
en |
ethesis.thesistype.URI |
http://data.hulib.helsinki.fi/id/thesistypes/mastersthesis |
|
dct.identifier.urn |
URN:NBN:fi:hulib-201703272210 |
|
dc.type.dcmitype |
Text |
|