Tutkielmassa selvitetään, mikä on kodin merkitys arjessa, kun ihmiset liikkuvat yhä enemmän paikasta toiseen. Kuinka koti rakennetaan, ja onko kodilla merkitystä tänä päivänä. Ilmiötä tarkastellaan suomalaisten naisten, jotka ovat lähteneet mukaan miestensä määräaikaisille ulkomaantyökomennuksille näkökulmasta. Heidän elämäntapansa ilmentää myöhäismodernin yhteiskunnan luonteenomaista piirrettä – liikkuvuutta ja siirtymistä paikasta toiseen.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys on erityisesti Suomessa tehty kodintutkimus sekä ekspatriaateista tehty tutkimus. Tutkimusaineiston koostuu kahdeksasta Kuala Lumpurissa asuneen suomalaisen naisen teemahaastattelusta. Syynä Malesiassa oleskeluun heillä oli miehiensä työkomennus. Haastattelut on tehty haastateltavien kotona Kuala Lumpurissa. Aineiston analyysi perustuu aineistolähtöiseen sisällönanalyysiin. Lopuksi analysoitu haastatteluaineisto on järjestetty siten, että lukija pystyy seuraamaan empiiristen lukujen myötä suomalaisten puolisoiden lähtöä komennukselle ja kodin pakkaamista, asettumista Kuala Lumpuriin, kodin rakentamista ja arkea siellä sekä lähtöä seuraavaan paikkaa. Tutkimuskysymyksiin vastataan haastateltavien kokemuspuheen kautta.
Komennuskoti ja sen paikka arjessa on aiheena yhteiskunnallisesti merkityksellinen ja ajankohtainen. Koti tutkimuskohteena on alkanut kiinnostaa hyvinvointitutkimuksen painottuessa kokemuksellisen hyvinvoinnin tutkimiseen (Vilkko ym. 2010).
Kysymykseen onko kodilla enää merkitystä? Saatiin selkeä vastaus haastateltavilta: kodilla on suuri merkitys perheen hyvinvointiin sekä viihtymiseen komennuspaikassa ja kaiken kaikkiaan komennuksen onnistumiseen. Kodin paikka vain korostuu kaukana asuttaessa tuttuna ja turvallisena kotipesänä. Mutta kotipesä ei tule itsestään. Kotiin täytyy kiinnittää entistä enemmän huomiota, siihen tulee panostaa ja sitä ei pidä pitää itsestään selvyytenä. Koti tulee tekemällä, asumalla, olemalla eli elämällä.
