Tutkielmassa arvioidaan Indonesiaan Acehin maakuntaan vuonna 2005 neuvotellun rauhan kestävyyden edellytyksiä konfliktin transformaation tärkeyttä painottavien teorioiden näkökulmasta. Konfliktia tarkastellaan erityisesti Raimo Väyrysen konfliktin transformaatioteorian ja Edward Azarin pitkittyneen sosiaalisen konfliktin teorian näkökulmasta.
Tutkielmassa arvioidaan Achin konfliktia koskevien tieteellisten ja journalististen artikkeleiden pohjalta, ovatko Acehin konfliktirakenteet muuttuneet vuonna 2005 käytyjen, rauhansopimuksen allekirjoittamiseen päättyneiden rauhanneuvotteluiden ansiosta. Metodina on kriittinen tekstianalyysi. Tutkielmassa vastataan kysymykseen, onko Acehin rauhanprosessin seurauksena tapahtunut muutoksia konfliktien toimijoissa, asiakysymyksissä, säännöissä tai rakenteissa. Nämä neljä osa-aluetta ovat valikoituneet Raimo Väyrysen konfliktiteorian pohjalta: Väyrysen mukaan konflikti voi transformoitua jonkin näistä suhteen.
Tutkielmassa todetaan, että keskeisin muutos konfliktissa on tapahtunut sen asiakysymyksissä. Nämä muutokset ovat tapahtuneet Acehin alueelle hieman ennen rauhansopimuksen allekirjoittamiseen johtaneiden neuvotteluiden aloittamista iskeneen tuhoisan tsunamin seurauksena. Muutokset eivät tapahtuneet varsinaisesti rauhanneuvotteluiden ansiosta, vaan keskeisenä rauhaan johtaneena tekijänä oli tsunami. Työn keskeisen teoreettisen viitekehyksen muodostavat konfliktin transformaation tärkeyttä painottavien teorioiden lisäksi rakenteellisen rauhan teoriat. Nämä teoriat korostavat, että todellinen rauha ei tarkoita vain väkivallan puuttumista, vaan syvällistä yhteiskunnan rakenteisiin asti ulottuvaa tasa-arvoa. Tutkielmassa todetaan, että vaikka Acehin rauhansopimusta on juhlittu suurena voittona, pysyvän rauhan saavuttaminen vaatii ponnisteluja, eikä pidä tuudittautua sen varaan, että nyt voimassa oleva rauhansopimus kestää.
