Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Asianajajien vapaa liikkuvuus Euroopan unionissa : Tarkastelunäkökulmana tutkintotodistusdirektiivi Suomessa ja Saksassa

Show simple item record

dc.date.accessioned 2013-06-10T13:00:01Z
dc.date.accessioned 2015-08-07T10:13:25Z
dc.date.available 2013-06-10T13:00:01Z
dc.date.available 2015-08-07T10:13:25Z
dc.date.issued 2013-06-10T13:00:01Z
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138.1/2937
dc.title Asianajajien vapaa liikkuvuus Euroopan unionissa : Tarkastelunäkökulmana tutkintotodistusdirektiivi Suomessa ja Saksassa fi
ethesis.discipline Private international and comparative law en
ethesis.discipline Kansainvälinen yksityisoikeus ja oikeusvertailu fi
ethesis.discipline Internationell privaträtt och rättsjämförelse sv
ethesis.discipline.URI http://data.hulib.helsinki.fi/id/5f0b4776-5788-4f9f-af94-dc4a55779301
ethesis.faculty Faculty of Law en
ethesis.faculty Juridiska fakulteten sv
ethesis.faculty Oikeustieteellinen tiedekunta fi
ethesis.faculty.URI http://data.hulib.helsinki.fi/id/5a29ad0e-46f3-4834-92a6-4a95699cc1e8
ethesis.university.URI http://data.hulib.helsinki.fi/id/50ae46d8-7ba9-4821-877c-c994c78b0d97
ethesis.university Helsingfors universitet sv
ethesis.university University of Helsinki en
ethesis.university Helsingin yliopisto fi
dct.creator Ylöstalo, Pia
dct.issued 2013
dct.language.ISO639-2 fin
dct.abstract Oikeus on perinteisesti ollut tiivis osa kansallisvaltiota. Asianajajat ovat työskennelleet suppeilla maantieteellisillä alueilla kotimaisten asioiden parissa. Asianajotoiminta on kokenut suuren muutoksen globalisaation ja Euroopan yhdentymisen myötä. Euroopan unionin sisämarkkinoilla pyritään poistamaan esteet tavaroiden, henkilöiden, palveluiden ja pääoman jäsenvaltioiden välisen vapaan liikkuvuuden tieltä. Vapaa liikkuvuus koskee myös asianajajia, joiden toimintaa ja mahdollisuuksia asettua työskentelemään toiseen jäsenvatioon on pyritty parantamaan nimenomaisin direktiivein. Ensimmäinen asianajotoimintaa säätelevä direktiivi annettiin 1970-luvulla, minkä jälkeen direktiivejä on annettu sekä asianajotoiminnan pysyvästä että tilapäisestä harjoittamisesta toisessa jäsenvaltiossa. Asianajajilla on mahdollisuus saada tutkintonsa tutkintotodistusdirektiivin nojalla tunnustettua toisessa jäsenvaltiossa ja päästä siten paikallisen ammattikunnan täysimääräiseksi jäseneksi. Direktiivi on pantu täytäntöön eri tavalla eri maiden välillä. Tutkielmassa tarkastellaan tutkintotodistusdirektiivin täytäntöönpanoa Suomen ja Saksan välillä. Vertailukohteena toimii kelpoisuuskoe, joka on keskeinen osa tutkintojen tunnustamista. Tutkielmassa käsitellään asianajajien vapaata liikkuvuutta tutkintotodistusdirektiiviä painottaen, mutta keskitytään asianajajien liikkumisvapauteen myös yleisesti. Tutkielman alussa käydään läpi suomalaisen ja saksalaisen asianajokunnan pääpiirteitä ja kehitystä. Tämän jälkeen tarkastellaan palveluiden vapaata liikkuvuutta Euroopan unionissa sekä asianajotoimintaa koskevaa, pääasiallisesti eurooppaoikeudellista, sääntelyä. Sen jälkeen vertaillaan tutkintotodistusdirektiivin täytäntöönpanoa Suomessa ja Sakasassa sekä pohditaan mahdollisia syitä suhtautumiseen, joka jonkin verran eroaa vertailumaissa. Lopuksi yhteenvedossa kootaan tehdyt havainnot yhteen. Tutkielman aikana tehtyjen havaintojen perusteella voidaan päätyä siihen lopputulokseen, että tutkintotodistusdirektiivin täytäntöönpano Suomessa ja Saksassa on toteutettu samankaltaisesti, eikä merkittäviä eroja maiden välillä juuri ole. Merkittävimpänä erona voidaan pitää Saksassa rajoitettua mahdollisuutta kelpoisuuskokeen uusimiseen. Saksassa suhtautuminen asianajopalveluiden liikkumavapauteen voidaan katsoa olleen osittain kielteistä, mihin syytä voidaan etsiä maassa vallitsevasta tiukasta asianajajamonopolista ja palveluita koskevasta sääntelystä. Tutkielmassa päädytään siihen lopputulokseen, että asianajajien liikkumisvapaus on merkittävä ja luonnollinen osa nykyaikaista yhteiskuntaa sekä eduksi niin asianajajille itselleen kuin heidän asiakkailleen. Liikkumisvapauteen saattaa kuitenkin liittyä myös ongelmia, jotka voivat johtua muun muassa puutteellisesta kielitaidosta tai paikallisista tapaohjeista. fi
dct.language fi
ethesis.language.URI http://data.hulib.helsinki.fi/id/languages/fin
ethesis.language Finnish en
ethesis.language suomi fi
ethesis.language finska sv
ethesis.thesistype pro gradu-avhandlingar sv
ethesis.thesistype pro gradu -tutkielmat fi
ethesis.thesistype master's thesis en
ethesis.thesistype.URI http://data.hulib.helsinki.fi/id/thesistypes/mastersthesis
dct.identifier.urn URN:NBN:fi:hulib-201508062932
dc.type.dcmitype Text

Files in this item

Files Size Format View
Pro gradu -tutkielma.pdf 546.2Kb PDF

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record