Julkisen sektorin tietovarantojen hinnoittelu

Tutkielman tarkoituksena on analysoida julkisen sektorin digitaalisten tietovarantojen hinnoitteluun ja rahoitukseen liittyviä oikeustaloustieteellisiä kysymyksiä erityisesti Suomessa voimassa olevan lainsäädännön ja hinnoittelupolitiikan osalta. Hinnoittelua ja rahoitusta koskeva oikeusaines on luonteeltaan enimmäkseen hallinto-oikeudellista, mutta siltäkin osin tarkasteltavaksi tulevat yhtäältä julkisuuslainsäädäntö sekä toisaalta finanssihallinto-oikeudelliset kysymykset julkisen sektorin elimien rahoituksesta ja maksujen määräytymisestä. Toinen aiheen kannalta merkittävä näkökulma on kilpailuoikeudellinen, ja se huomioidaan esityksessä siltä osin kuin liittymäkohdat hinnoittelukysymyksiin ovat vahvat. Tutkielman ensimmäinen osa taustoittaa tietoluovutusten optimaalisen hinnoittelun analyysiin ja eri toimijoiden kannustimiin liittyviä taloustieteellisiä kysymyksenasetteluja ja olemassa olevaa tutkimusta. Tutkielman toisessa osassa tarkastellaan Suomen voimassa olevaa sääntelyä tietovarantojen hinnoittelun osalta ja pyritään selvittämään, missä suhteissa maksulainsäädäntö ja -käytännöt muistuttavat taloustieteellisen tarkastelun yhteydessä hahmoteltuja eri hinnoittelu- ja rahoitusmalleja. Kolmas osio nivoo aiempien osioiden löydökset analyysiin siitä, millaisia hinnoittelu- ja rahoitusmalleja sovelletaan taloudellisesti merkittävimpiin suomalaisiin tietovarantoihin sekä mitkä ovat voimassaolevien käytäntöjen todennäköiset taloudelliset ja kilpailulliset vaikutukset aihetta koskevan tutkimuksen valossa. Tutkielman keskeisenä johtopäätöksenä esitetään ensinnäkin, että suomalaista julkisen sektorin digitaalisia tietovarantoja koskevaa maksupolitiikkaa voidaan analysoida olemassa olevien taloustieteellisten mallien puitteissa. Toiseksi tutkimuksen perusteella voidaan havaita, ettei voimassa oleva lainsäädäntö aseta rajoitteita nykyisestä poikkeavien hinnoittelumallien soveltamiselle ja että vaikeudet uusiin malleihin siirtymisessä, sikäli kuin niitä havaitaan, liittyvät pääasiassa vakiintuneisiin budjetointikäytäntöihin ja poliittisen tason tuen puuttumiseen. Kolmanneksi esitetään varovaisena johtopäätöksenä, että taloudellisesti merkittävimpiin suomalaisiin tietovarantoihin tähän asti sovelletut hinnoittelu- ja rahoitusmallit eivät mahdollisesti ole optimaalisia ja saattavat osin sisältää esimerkiksi kilpailuoikeudellisia ongelmia. Johtopäätöstä tarkastellessa tulee kuitenkin huomioida, että kevään 2012 aikana hinnoittelupolitiikassa on Suomessa tapahtunut merkittäviä muutoksia.