Tutkimuksen aiheena ovat korvaavat toimenpiteet luonnonsuojeluoikeudessa. Korvaavilla toimenpiteillä tarkoitetaan yleisesti toimia luonnonarvoille aiheutuvien haittojen korvaamiseksi. Käytännössä kyseeseen voi tulla esimerkiksi korvaavan elinympäristön kunnostaminen rakentamisen myötä häviävän tilalle. Korvaavat toimenpiteet on niin kansainvälisesti kuin kansallisesti tunnistettu yhdeksi mahdolliseksi tavaksi monipuolistaa luonnonsuojelun keinovalikoimaa ja edistää suojelun tavoitteiden saavuttamista. Oikein kohdistettuina ja mitoitettuina ne voivat sekä parantaa luonnonsuojelun kustannustehokkuutta että joustavoittaa sääntelyä.
Tutkielman ensimmäisessä osassa perehdytään korvaavia toimenpiteitä koskevan sääntelyn nykytilaan ja sen toimivuuteen. Tutkielman toisessa osassa pohditaan tarvetta ja mahdollisuuksia korvaavien toimenpiteitä koskevan sääntelyn kehittämiseksi.
Työn perusteella voidaan todeta, että korvaavat toimenpiteet voivat olla yksi keino parantaa luonnonsuojelun tuloksellisuutta ja joustavoittaa sääntelyä, mutta niiden ottaminen laajempaan ja yhdenmukaiseen käyttöön edellyttää nimenomaista lainsäädäntöä. Luontevin vaihtoehto korvaavia toimenpiteitä koskevalle sääntelylle olisi luonnonsuojelulaki, jossa ne voitaisiin liittää poikkeuslupien myöntämisen edellytyksiin. Tämä varmistaisi sääntelyn soveltamisen toiminnan laadusta riippumatta ja tukisi luonnonsuojelulain mukaisen suotuisan suojelutason tavoitteen saavuttamista.
