Tutkielmassa tarkastellaan arvopaperimarkkinaoikeudellisesti keskeistä käsitettä - olennaisuutta - osana sisäpiirisääntelyä ja tiedonantosääntelyä. Arvopaperimarkkinalaissa (AML) sanamuodoltaan lähes identtistä olennaisuuden vaatimusta hyödynnetään kahdessa, osin erilaisiin tavoitteisiin pyrkivässä säännöksessä, sisäpiirintiedon määritelmässä (AML 12:2) ja jatkuvan tiedonantovelvollisuuden säännöksessä (AML 6:4). Lainsäätäjän valinta kytkeä määritelmällisesti yhteen kaksi eri lähtökohdista kumpuavaa säännöstä, on lainsäädännössä verrattain harvinainen asetelma. Tutkimuksen tavoitteena on erityisesti oikeusdogmatiikan ja oikeustaloustieteen metodein vastata kysymykseen siitä, miten arvopaperimarkkinalain olennaisuuden vaatimusta voidaan ja toisaalta tulisi tulkita, erityisesti kun huomioidaan määritelmän kaksoisfunktio. Keskeisimpänä mielenkiinnon kohteena on EU-oikeudessa markkinoiden väärinkäyttösääntelyn käynnissä olevan uudistuksen myötä olennaisuuden tulkinnassa yhä vahvempaa jalansijaa saavan järkevän sijoittajan testin merkitys ja sisältö.
Tutkielmassa käsitellään ensinnäkin olennaisuuskriteerin normatiivista toimintaympäristöä, eli sitä sääntelykokonaisuutta, jossa olennaisuuskriteeri vaikuttaa. Toiseksi, tutkielmassa käsitellään olennaisuuden tulkintaa, sillä kyseessä on määritelmällisesti avoin ja kontekstiriippuvainen määritelmä, joka saa merkityssisältönsä markkina- ja oikeuskäytännössä. Olennaisuuden tulkintaa lähestytään kolmesta eri näkökulmasta: tapauskohtaisesti, arvopaperimarkkinoiden tasolla sekä systeemitasolla. Tutkielman keskeisimmän ytimen muodostaa perinteinen oikeusdogmaattinen tulkinta, jossa pyritään vastaamaan kysymykseen siitä miten olennaisuutta arvopaperimarkkinoilla voidaan tulkita. Kysymystä tarkastellaan ensisijaisesti oikeuslähdehierarkian ja laintulkinnalle asetettujen edellytyksien mukaisesti, huomioiden myös olennaisuuden kaksoisfunktion vaikutus laintulkintaan.
Olennaisuuden kaksoisfunktio on myös huomioitava tulkinnan vaikutuksien arvioinnissa. Olennaisuuden supistava tai laajentava tulkinta johtaa vuorovaikutteisen tulkintadynamiikan kautta monisyisempiin vaikutuksiin, kuin sellaisen säännöksen tulkinta, jolla on yksi funktio. Siksi tutkielmassa tarkastellaan olennaisuuden tulkintaa myös oikeustaloustieteellisesti, arvopaperimarkkinatasolla. Markkinatason tulkinnassa pyritään vastaamaan kysymykseen siitä, mikä vaikutus olennaisuuden laajentavalla tai supistavalla tulkinnalla on markkinatoimijoiden toimintavapauteen ja toimintavelvollisuuksiin sekä erityisesti toimijoille aiheutuviin informaatiokustannuksiin. Olennaisuuden systeemitason tarkastelussa pyritään puolestaan hahmottamaan niitä fundamentteja teorioita, arvoja, oletuksia ja tavoitteita, joihin olennaisuuden tulkinta ja erityisesti olennaisuuden tulkinnassa hyödynnettävä järkevän sijoittajan testi perustuvat. Systeemitasolla olennaisuuden tulkinta pyritään asemoimaan osaksi sitä taloustieteellistä ja oikeustieteellistä traditiota, jonka juurista järkevän sijoittajan oikeusfiguuri kumpuaa.
Tutkielman lopuksi pyritään vastaamaan kysymykseen siitä, miten tutkielmassa esitetyt argumentit tulisi huomioida olennaisuuden tulkinnassa sekä otetaan kantaa siihen voidaanko ja tulisiko olennaisuutta tulkita yhdenmukaisesti kummassakin säännöskontekstissaan.
