Tutkimuksessa selvitettiin eri koiraroduilla esiintyviä hammaspuutoksia ja niiden luonnetta. Aineistona oli Helsingin yliopiston koirien geenitutkimusryhmän keräämiä eri koirarotujen hammaspuutostietoja. Omistajien raportoimia hammaspuutoksia oli reilu 800 koiralla, joista 306 koiran omistajat olivat kyselylomakkeella ilmoittaneet tarkasti koiralta puuttuvat hampaat. Nämä yksilöidyt hammaspuutostiedot sisälsivät 130 koirarodun edustajia. Excel-taulukkolaskelmaohjelmaa käyttäen aineistosta selvitettiin hammaspuutosten luonnetta ja laadittiin yhteenvedot hammaspuutoksista roduittain, kiinnittäen erityisesti huomiota koirarotuihin ja yksilöihin, joilla puutoksia oli keskimääräistä enemmän.
Valtaosa puutoksista oli yhden tai kahden hampaan puutoksia. Hammaspuutosten esiintymisessä ylä- ja alaleuan sekä oikean ja vasemman leukapuoliskon välillä ei havaittu merkittävää eroa. Eniten puuttuvia hampaita olivat premolaarit, ja näistä yleisimmin puuttui yläleuan ensimmäinen premolaari. Roduissa, joissa hammaspuutoksia oli raportoitu paljon, suurin edustus oli terrieriroduilla. Rotuyhdistysten tietoihin yhdistettynä hammaspuutosten kannalta mielenkiintoisiksi koiraroduiksi paljastuivat mm. tanskalais-ruotsalainen pihakoira, valkoinen länsiylämaanterrieri, silkkiterrieri, englanninsetteri, kerrynterrieri, shetlanninlammaskoira, cirneco dell'etna, suomenpystykorva ja jackrusselinterrieri. Runsaasti hammaspuutoksia omaavista koirayksilöistä huomattava osa oli silkkiterriereitä ja valkoisia länsiylämaanterriereitä, ja näiden hammaspuutokset olivat valtaosin bilateraalisia.
