Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Lypsykarjaristeytysten tuotosominaisuuksien heteroosivaikutukset

Show full item record

Title: Lypsykarjaristeytysten tuotosominaisuuksien heteroosivaikutukset
Author(s): Lehtinen, Marika
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Agriculture and Forestry, Department of Animal Science
Discipline: Animal Breeding
Language: Finnish
Acceptance year: 2009
Abstract:
Tutkimuksessa tarkoituksena oli tutkia suomalaisen lypsykarjan ensikoiden tuotosominaisuuksien risteytysvaikutuksia. Tutkittavina ominaisuuksina olivat 305 päivän maito, rasvaja valkuaistuotokset sekä maidon rasvaja valkuaispitoisuudet. Tuotostiedostosta poimittiin mukaan kaikki ayrshireksi ja holsteinfriisiläiseksi merkityt ensikot. Ensin selvitettiin osaaineistoista molemmille roduille varianssikomponentit noin 20 000 ensikon otoksista. Varsinaisessa risteytysaineistossa havaintoja oli 919 330. Risteytysaineistosta selvitettiin heteroosin kertoimet sekä BLUP:it eri roturyhmille. Risteytysaineistossa käsitellyt rodut olivat holstein, friisiläinen, suomalainen ayrshire, ruotsin punainen ja norjan punainen. Varianssikomponenttien arviointiin käytetyt aineistot ja risteytysvaikutusten arviointiin käytetty aineisto esikäsiteltiin, muokattiin ja luokiteltiin sekä kiinteiden tekijöiden tilastolliset merkitsevyydet testattiin WSYSL ja XWSYS ohjelmistojen avulla (Vilva 1998). Punaiselle ja mustavalkoiselle karjalle lasketut varianssikomponentit laskettiin eläinmallilla REML menetelmää käyttäen VCE5 ohjelmistoa (Kovac ja Groeneveld 2003). Risteytysaineiston heteroosiratkaisut ja BLUP:it tutkituille ominaisuuksille ratkaistiin eläinmallilla MiX99 ohjelmistolla (Strandén 2008). Malleissa kiinteinä tekijöinä olivat poikimaikä, poikimavuosivuodenaika ja tyhjäkausi. Eläin ja karja olivat malleissa satunnaistekijöinä. Risteytysvaikutusten laskemiseen käytetyssä mallissa heteroosivaikutukset olivat mukana regressiotekijänä. Käytetyin suomalainen lypsykarjarotu (19952007) oli suomalainen ayrshire. Tuotosominaisuuksien periytymisasteet olivat suunnilleen samankokoiset molemmilla roduilla (0,210,29). Maidon rasvaja valkuaispitoisuuksien periytymisasteet olivat korkeat (0,410,62). Kaikilla kiinteillä tekijöillä oli merkitsevä vaikutus tuotosominaisuuksiin. Mitä vanhempana ensikko oli poikinut, sitä korkeampi sen tuotos oli. Mitä pidempi tyhjäkausi oli, sen korkeampi oli myös ensikon tuotos. Pitoisuuksiin poikimaiän ja tyhjäkauden vaikutukset olivat vähäisemmät. Tuotosominaisuuksien heteroosivaikutukset vaihtelivat 1,120,0 % välillä. Holsteinin ja friisiläisen risteytysvaikutukset (1,11,9 %) olivat odotetusti pienemmät kuin mustavalkoisten ja punaisten rotujen risteytysten vaikutukset (2,311,7 %). Punaisten rotujen keskinäisten risteytysten risteytysvaikutukset olivat yllättävänkin suuria (8,520,0 %). Pitoisuuksien heteroosivaikutukset vaihtelivat 4,82,9 % välillä. Mallia voisi tarkentaa mallintamalla geneettiset ryhmät tarkemmin kuin tässä tutkimuksessa. Heteroosin vaikutuksen ylläpitäminen useiden sukupolvien ajan edellyttäisi hyvää risteytysohjelmaa. Heteroosilla ei saada aikaan pysyvää edistymistä, vaan heteroosin vaikutus vähenee aina seuraavissa sukupolvissa. Olisikin kiinnostavaa lisätä malliin heteroosivaikutuksen lisäksi myös rekombinaatiovaikutus, koska tässä tutkimuksessa käytetyssä mallissa risteytysvaikutus lisääntyy koko ajan. Risteytyseläinten vanhempien joukossa täytyy toteuttaa myös valintaa, koska risteytysjälkeläisen tuotokset riippuvat yhtä vakaasti vanhempien tuotoksista kuin puhdasrotuisenkin lehmän, risteytyksen lisäetuna tuoma heteroosivaikutus tulee ilmi ainoastaan vanhempaisrotujen keskimääräisen tuloksen lisänä.


Files in this item

Files Size Format View
Gradu_julkaisu_Marika_Lehtinen.pdf 144.2Kb PDF

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record