| dc.date.accessioned |
2014-12-22T08:53:16Z |
und |
| dc.date.accessioned |
2018-07-30T08:11:17Z |
|
| dc.date.available |
2014-12-23T22:00:04Z |
und |
| dc.date.available |
2018-07-30T08:11:17Z |
|
| dc.date.issued |
2014-12-22 |
|
| dc.identifier.uri |
http://hdl.handle.net/10138/152626 |
|
| dc.publisher |
University of Helsinki |
en |
| dc.publisher |
Helsingin yliopisto |
fi |
| dc.publisher |
Helsingfors universitet |
sv |
| dc.title |
Kissan injektiosarkooma : kirjallisuuskatsaus |
fi |
| ethesis.discipline |
Small Animal Internal Medicine |
en |
| ethesis.discipline |
Pieneläinten sisätautioppi |
fi |
| ethesis.discipline |
Smådjurs internmedicin |
sv |
| ethesis.department |
Avdelningen för klinisk häst- och smådjursmedicin |
sv |
| ethesis.department |
Department of Equine and Small Animal Medicine |
en |
| ethesis.department |
Kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen osasto |
fi |
| ethesis.faculty |
Faculty of Veterinary Medicine |
en |
| ethesis.faculty |
Veterinärmedicinska fakulteten |
sv |
| ethesis.faculty |
Eläinlääketieteellinen tiedekunta |
fi |
| ethesis.faculty.URI |
http://data.hulib.helsinki.fi/id/f3d16a17-630c-43fb-86ad-031dba66d6a9 |
|
| ethesis.university.URI |
http://data.hulib.helsinki.fi/id/50ae46d8-7ba9-4821-877c-c994c78b0d97 |
|
| ethesis.university |
Helsingfors universitet |
sv |
| ethesis.university |
University of Helsinki |
en |
| ethesis.university |
Helsingin yliopisto |
fi |
| dct.creator |
Luoto, Kirsti |
|
| dct.issued |
2014 |
|
| dct.language.ISO639-2 |
fin |
|
| dct.abstract |
Kissan injektiosarkooma, yleisimmin fibrosarkooma, on suhteellisen uusi ja harvinainen kasvainsairaus. Injektiosarkooman esiintyvyyden arvioidaan vaihtelevan välillä 0,32-3,6 : 10 000 jokaista rokotettu kissaa kohti. Patologi MJ Hendrick alkoi kiinnittää vuonna 1991 Yhdysvaltojen Pennsylvaniassa huomiota kissoilla tyypillisten rokotuskohtien alueella todettuihin sarkoomiin. Myöhemmin injektiosarkoomien määrän todella todettiin kasvaneen Pennsylvaniassa ja sen epäiltiin liittyvän lainsäädännön muutokseen joka teki kissojen rokottamisen rabiesta vastaan pakolliseksi. Aluksi injektiosarkoomien epäiltiin johtuvan rokotteiden sisältämästä alumiinista jota löydettiin injektiosarkoomista histologisissa tutkimuksissa. Myöhemmät tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet että yksittäistä aiheuttajaa ei ole voitu nimetä. Injektiosarkooman käsite on myös laajentunut lisätutkimusten ansiosta, sillä muidenkin injektioiden on todettu voivan aiheuttaa injektiosarkoomaa, ei pelkästään rokotteiden.
Yhteistä injektiosarkoomille on tulehdusreaktio pistokohdassa. Nykyään uskotaankin tulehdusreaktion aiheuttavan tuumorigeneesiä pistokohdassa. Tuumorigeneesin tarkkaa patogeneesiä ei vieläkään tiedetä ja aihetta tutkitaan edelleen. Sairastuneet kissat ovat tyypillisesti keski-ikäisiä. Riskiryhmiä sukupuolen, rodun tai maantieteellisen sijainnin suhteen ei ole voitu osoittaa. Koska injektiosarkoomat ovat tyypiltään invasiivisia ja ennuste elinajan odote injektiosarkoomaan sairastuneelle kissalle on enimmillään muutama vuosi hoidettunakin, on omistajan ja eläinlääkäreiden ohjeistaminen hyvin tärkeää jotta sairastunut eläin pääsee nopeasti hoitoon.
Yhdysvalloissa perustettu The Vaccine-Associated Feline Sarcoma Task Force on tehnyt merkittävää työtä injektiosarkooman tutkimuksen ja tiedon keräämisen eteen. Järjestö on mm. tehnyt uudet rokotussuositukset joissa ohjeistetaan mihin kohtaan tietyt rokotukset tulee antaa. Esimerkiksi niskaan ei suositella enää laitettavan mitään rokotteita. Ohjeistuksen tavoitteena on saada kerättyä enemmän tietoa eri rokotteiden aiheuttamista reaktioista. Toinen tavoite on mahdollisen muodostuvan injektiosarkooman helpompi poistaminen (niska vs. raaja).
Injektiosarkooman hoidossa tehokkaimmaksi menetelmäksi on osoittautunut suurin marginaalein tehtävä kirurginen poisto. Kirurgian yhdistäminen sädehoitoon on parantanut hoitotulosta entisestään. Kemoterapiaakin on käytetty hoidossa mutta sen rooli on hoidon kannalta epäselvä, sillä se ei pysty parantamaan yksinään eläintä mutta yhdistettynä muihin hoitoihin sillä on saatu positiivisia tuloksia. Suomessa injektiosarkoomien hoidossa ainoat vaihtoehdot ovat valitettavasti vain kirurgia ja kemoterapia. Tutkimustyö injektiosarkooman kohdalla jatkuu edelleen ja uusia keinoja minimoida sairastumisen riski etsitään. |
fi |
| dct.subject |
VAFSTF |
|
| dct.subject |
injektiosarkooma |
fi |
| dct.subject |
adjuvantti |
fi |
| dct.language |
fi |
|
| ethesis.language.URI |
http://data.hulib.helsinki.fi/id/languages/fin |
|
| ethesis.language |
Finnish |
en |
| ethesis.language |
suomi |
fi |
| ethesis.language |
finska |
sv |
| ethesis.supervisor |
Autio, Karoliina |
|
| ethesis.supervisor |
Syrjä, Pernilla |
|
| ethesis.thesistype |
Tutkielma (Eläinlääketieteen lisensiaatti) |
fi |
| dct.identifier.urn |
URN:NBN:fi-fe201804208371 |
|
| dc.type.dcmitype |
Text |
|
| dct.subject.ysa |
injektiot |
fi |
| dct.subject.ysa |
sarkooma |
fi |
| dct.subject.ysa |
fibrosarkooma |
fi |
| dct.subject.ysa |
kissa |
fi |
| dct.subject.ysa |
rokotus |
fi |
