The exposure of humans to Mycobacterium avium subspecies paratuberculosis through food and drinking water in Finland and Minnesota, USA : a literature review

Tämän lisensiaatin tutkielman tarkoituksena on arvioida kirjallisuuden avulla ihmisten altistumista Suomessa ja Minnesotan osavaltiossa, Yhdysvalloissa Mycobacterium avium subspecies paratuberculosis (MAP) -bakteerille elintarvikkeiden ja juomaveden välityksellä sekä raportoida paratuberkuloosin prevalenssi eli vallitsevuus (sairaiden lukumäärä tietyllä hetkellä) ja Crohnin taudin prevalenssi ja insidenssi eli ilmaantuvuus (uusien sairastapauksien määrä tiettynä ajanjaksona) Yhdysvalloissa, Minnesotassa ja Suomessa. Paratuberkuloosi (englanninkielisessä kirjallisuudessa usein Johnen tauti) on maailmanlaajuisesti merkittävä nautojen ja muiden märehtijöiden kuten vuohien ja lampaiden krooninen suolistosairaus, jonka aiheuttaa MAP-bakteeri. Crohnin tauti puolestaan on ihmisten krooninen suolistosairaus. Crohnin taudin etiologia eli sairauden syy on epäselvä, mutta geneettisen alttiuden lisäksi myös ympäristötekijöillä on todettu olevan vaikutusta taudin puhkeamiseen. On ehdotettu, että MAP saattaisi olla yksi Crohnin taudin aiheuttajista. Yhdysvalloissa paratuberkuloosi on yleisempi lypsykarjoissa kuin lihakarjoissa. Lypsylehmillä prevalenssi on yksilötasolla 6 % ja tilatasolla 68 %. Minnesotassa lypsylehmillä paratuberkuloosin prevalenssi on yksilötasolla 3 % ja tilatasolla 46 %, kun taas osavaltion lihanaudoilla prevalenssi on ainoastaan 0,3 %. Crohnin taudin prevalenssi on Yhdysvalloissa 241/100.000 ja vuosittainen insidenssi 20/100.000. Minnesotassa Crohnin taudin prevalenssi on 222/100.000 ja vuosittainen insidenssi 13/100.000. Suomessa paratuberkuloosia on todettu viidellä eri lihakarjatilalla vuoden 1992 jälkeen. Tautia ei ole löydetty lypsykarjoista eikä myöskään vuohilla tai lampailla. Crohnin taudin prevalenssi on Suomessa 124/100.000 ja vuosittainen insidenssi 9/100.000. Suomessa MAP-bakteerin esiintyvyyttä elintarvikkeissa ja juomavedessä ei ole tutkittu. Siitä huolimatta on epätodennäköistä, että ihmiset altistuisivat bakteerille juomaveden kautta tai syödessään kotimaisia elintarvikkeita, koska paratuberkuloosin prevalenssi Suomessa on erittäin alhainen. Bakteerille altistuminen on kuitenkin mahdollista esimerkiksi ulkomaalaisten maitotuotteiden, kuten juuston ja jogurtin sekä naudanlihan välityksellä, joiden maahantuonti ja osuus kulutetuista elintarvikkeista Suomessa on kohtalaisen suurta. Maitotuotteita ja naudanlihaa tuodaan Suomeen paljon muun muassa Saksasta ja Tanskasta, missä paratuberkuloosin tilatason prevalenssi on noin 50–80 %. Yhdysvalloissa MAP-bakteerin esiintyvyyttä elintarvikkeissa ja juomavedessä on tutkittu kohtalaisesti. Vaikuttaa siltä, että bakteeria esiintyy Yhdysvalloissa juomavedessä sekä elintarvikkeissa. Koska paratuberkuloosi on niin yleinen Yhdysvalloissa ja Minnesotassa, on todennäköistä, että ihmiset Minnesotassa altistuvat bakteerille, vaikkei kaikki minnesotalaisten syömä ruoka olisikaan tuotettu tämän osavaltion alueella. On todennäköistä, että korkeilla paratuberkuloosin prevalenssialueilla asuvat ihmiset altistuvat MAP-bakteerille enemmän ruoan ja juomaveden välityksellä kuin ihmiset alhaisilla prevalenssialueilla. Vertailemalla Crohnin taudin potilaiden osajoukkoja terveisiin kontrolleihin, jotka sekä altistuvat, että eivät altistu MAP-bakteerille on mahdollista selvittää MAP-bakteerin mahdollista roolia Crohnin taudin monitahoisessa etiologiassa. Tämän kirjallisuuskatsauksen perusteella voidaan olettaa, että Suomessa Crohnin taudin aiheuttaa jokin muu ympäristötekijä kuin MAP. Tämä lisensiaatin tutkielma antaa pohjatietoa todellisen MAP-bakteerille altistumisen arvioinnille.