A critical analysis of the Court of Justice of the European Union judgments related to the regulation of establishment, ownership and distribution of community pharmacies : at the interface between internal market and public health: what are the possible implications on national and EU level and in relation to broader EU health policy?

Terveyteen ja terveydenhuoltoon liittyvä sääntely kuuluu pääasiassa Euroopan unionin (EU) jäsenmaiden päätäntävallan alaisuuteen, kun taas sisämarkkinoihin ja kilpailuun liittyvät asiat kuuluvat suurilta osin EU:n toimivaltaan. Tästä johtuen sekä terveyteen ja sisämarkkinoihin vaikuttava lainsäädäntö että kansallinen ja EU-tason sääntely ovat paikoitellen ristiriidassa keskenään. Euroopan unionin tuomioistuimella (EUT) on tässä keskeinen rooli, kun se kehittää oikeuskäytännön kautta EU-sääntelyn tulkintaa. Tutkimuksessa keskityttiin apteekkisektoriin, joka on hyvä esimerkki kansanterveyden ja sisämarkkinoiden tavoitteiden ja lainsäädännön rajapinnassa toimivasta alasta. Tutkimuksen tavoite oli analysoida EUT:n tuomioihin liittyvää dokumentaatiota koskien apteekkien perustamisen, omistajuuden ja sijoittautumisen rajoittamista keskittyen niissä esiintyviin kansanterveyteen ja sisämarkkinoihin liittyviin lausuntoihin. Lisäksi tutkimuksessa arvioitiin mahdollisia seurauksia apteekkisektoria koskien sekä laajemmassa mittakaavassa EU:n terveyspolitiikkaan liittyen, viitaten myös olemassa olevaan kirjallisuuteen. Tutkimusaineisto koostui julkisesti saatavilla olevasta dokumentaatiosta neljään tuomioon liittyen (asia C-531/06, yhdistetyt asiat C-171/07 ja C-172/07, yhdistetyt asiat C-570/07 ja C-571/07 sekä asia C-367/12), jotka annettiin vuosien 2009 ja 2014 välillä. Ensimmäisen asian käsittely alkoi vuonna 2006. Laadullisen dokumenttianalyysin avulla voitiin todeta, että EUT:n tuomioihin liittyvään dokumentaatioon sisältyi sekä laadultaan että määrältään merkittävästi enemmän kansanterveyttä koskevia lausuntoja kuin vastaavasti sisämarkkinoita koskevia lausuntoja. Dokumenteissa yleisimmin käytetty argumentaatio liittyi apteekkien omistajuuden rajoittamisen perustelemiseen kansanterveydellisillä syillä, jotka liittyivät sekä proviisorien ammatillisiin velvollisuuksiin että kansanterveydellisten ja taloudellisten intressien välisen tasapainon varmistamiseen. Tästä välittyy viesti kansanterveydellisten tavoitteiden tärkeydestä ja tuomioistuimen onkin tulkittu toimivan eräänlaisena vastavoimana unionin agendalle poistaa ylimääräinen sääntely jäsenmaissa. Edellä mainitusta johtuen on epätodennäköistä, että jäsenmaiden täytyisi muuttaa tämänhetkistä lainsäädäntöään apteekkien sääntelyyn liittyen, kunhan se on johdonmukaisesti implementoitu. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että sääntelyn vähentämisen tai poistamisen tavoitteen saavuttamiseksi hyödynnetään enenevissä määrin myös muita kanavia, kuten poliittisia päätöksentekoprosesseja, joten keskustelu apteekkien sääntelystä tulee jatkumaan sekä kansallisella että EU-tasolla. Tutkimus tukee kirjallisuutta, jonka mukaan EUT:n toiminnassa olisi nähtävissä "spillover"-ilmiön toteutumista kansanterveyteen liittyen. Tarkastellusta lähdekirjallisuudesta käy myös selvästi ilmi, että vaikka EU:lla ei virallisesti ole merkittävää toimivaltaa terveyteen liittyen, on sen vaikutusvalta eurooppalaisessa terveyspolitiikassa huomattava ja tapahtuu suurilta osin muiden kuin pääasiassa terveyteen liittyvien päätöksentekoprosessien kautta. Riippumatta siitä, onko tämä tarkoituksenmukaista vai ei, sen voidaan arvioida johtavan pahimmillaan päätösten läpinäkyvyyden heikentymiseen ja tilanteisiin, joissa muut tarkoitusperät ajavat terveyteen vaikuttavia prosesseja. Tämän vuoksi olisi tärkeä arvioida, vastaavatko tämänhetkiset EU:n terveyspolitiikkaan vaikuttavat päätöksentekoprosessit ja sääntely niiden alkuperäisiä tavoitteita ja halutaanko nykyisenkaltaista menettelyä jatkaa myös tulevaisuudessa.