Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Social Behavior and Gut Microbiota in Wild Red-bellied Lemurs (Eulemur rubriventer) : In Search of the Role of Immunity in the Evolution of Sociality

Show full item record

Title: Social Behavior and Gut Microbiota in Wild Red-bellied Lemurs (Eulemur rubriventer) : In Search of the Role of Immunity in the Evolution of Sociality
Author(s): Raulo, Aura
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Biological and Environmental Sciences, Department of Biosciences
Discipline: Ecology and Evolution Biology
Language: English
Acceptance year: 2015
Abstract:
Microbiota, the microbial communities living in the gut, skin and glands of vertebrates, is the functional link between a physiological individual and it s surrounding ecosystem. Mutualistic microbes play a role in social systems as well, since they are transmitted through social behaviors and claimed to affect host sociality and behavior. Furthermore, individual stress physiology can affect both behavior and microbiota. I took first steps to reveal the role of gut microbiota in the social dynamics of a group-living cooperative primate, the red-bellied lemur (Eulemur rubriventer). Gut microbiota was affected by seasonal change, stress hormonal profile and pregnancy, and individuals were found to have a strongly group-specific gut microbial composition, highlighting the role of social environment in determining gut microbial composition. Unlike expected, individual sociality was negatively associated with gut microbial diversity. Gut microbiota seems to be largely determined by social factors in this species, indicating that social transmission of beneficial microbiota might have played a role in the evolution of sociality.
Selkärankaisten suolistossa, iholla ja rauhasissa elävät mikrobiyhteisöt, eli mikrobiota, muodostavat konkreettisen linkin yksilön ja ekosysteemin välille. Koska mutualistiset mikrobit leviävät sosiaalisen kontaktin välityksellä ja saattavat myös vaikuttaa isäntäeläimen käyttäytymiseen, mikrobeilla on todennäköisesti tärkeä rooli myös sosiaalisissa systeemeissä. Tämän lisäksi myös yksilön stressifysiologia, erityisesti kortisolitaso, saattaa vaikuttaa sekä mikrobiotaan, että sosiaaliseen käyttäytymiseen. Yhdistämällä käyttäytymistutkimuksen ja molekyyliekologian menetelmiä, otin ensi askeleet suolistomikrobiotan ja sosiaalisuuden yhteyden tutkimuksessa, tutkimuseläimenäni sosiaalinen kädellinen, punavatsamaki (Eulemur rubriventer). Punavatsamakien suolistomikrobiotan koostumus vaihteli vuodenaikojen välillä ja korreloi tiineyden ja kortisoliprofiilien kanssa. Suolistomikrobiota oli voimakkaasti ryhmätyypillinen, siis samankaltainen saman perheryhmän jäsenillä. Toisin kuin oletin, yksilön sosiaalissu korreloi negatiivisesti suolistomikrobidiversiteetin kanssa, mahdollisesti stressistä johtuen. Tulokseni osoittavat, että sosiaalinen ympäristö on tärkessä osassa suolistomikrobiotan koostumuksen määrittelijänä punavatsamakeilla. Koska sosiaalinen käyttäytyminen lisää mikrobien leviämistä yksilöiden välillä ja tämä voi olla tärkeää yksilöiden terveydelle tai ryhmän sisäiselle kemialliselle kommunikaatiolle, mikrobiota saattaa olla yksi tärkeä tekijä sosiaalisuuden evoluutiossa.


Files in this item

Files Size Format View
socialbe.pdf 3.291Mb PDF

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record