Toisen polven antipsykoottivalmisteiden pakkausselosteet ikääntyneiden näkökulmasta
| Title: | Toisen polven antipsykoottivalmisteiden pakkausselosteet ikääntyneiden näkökulmasta |
| Author(s): | Aalto, Hanna |
| Contributor: | University of Helsinki, Faculty of Pharmacy |
| Discipline: | Social Pharmacy |
| Language: | Finnish |
| Acceptance year: | 2016 |
| Abstract: |
Atypical antipsychotics (AAPs) can be used to treat severe behavioural symptoms of dementia when certain conditions are fulfilled. They are not considered as primary treatment for these symptoms due to their possible serious side effects that are found to be more common in elderly dementia patients. Package leaflets (PLs) are one of the most important sources of medicine information for elderly patients. Evidence-based medicines information is the prerequisite for decision-making and success of pharmacotherapy. The aim of this study was to evaluate the usability and informational content of atypical antipsychotic PLs from the perspective of the elderly. Additionally, the content of medicines information for the elderly found in PLs was compared to similar medicines information targeted to health care professionals (HCPs).
Medication Information Design Assessment Scale (MIDAS) was used to evaluate the usability of the most commonly used AAPs (olanzapine, quetiapine and risperidone) among the elderly in Finland. To evaluate the informational content of the PLs and summaries of product characteristics (SmPCs) all the references for the elderly were identified using certain keywords. The informational content concerning elderly from the PLs was compared to information targeted to HCPs in Beer's criteria, Current Care Guideline for memory disorders, Database of medication for the elderly, Martindale and SmPCs.
The usability of the PLs in this study was found to be insufficient. The mean MIDAS-credit was 6,4 (n=61; range 5,0-8,0), the maximum credit being 13. Sufficient line spacing and limiting the length of line were among the poorly represented features in the PLs in this study. The occurrence of sufficient font-size varied. Good contrast, headings, usage of upper and lower case in text and bullet points were among the well-represented features. All the PLs included in the content-analysis (n=106) contained at least three references to the elderly. The way the information was presented and how well it stood out from the leaflet varied. The SmPCs contained useful information targeted to elderly that was not found in corresponding PLs.
Actions need to be taken to improve the usability and content of product specific medicines information from the perspective of the elderly. Medicine authorities and the pharmaceutical industry have the authority to make these improvements possible. Scientific data and concrete tools are needed to facilitate the change.
Toisen polven antipsykootteja voidaan käyttää tietyin edellytyksin vakavimpien dementian käytöshäiriöiden hoitoon. Mahdollisten haittavaikutustensa vuoksi ne eivät kuitenkaan ole ensisijaisia lääkehoitoja iäkkäille dementiapotilaille. Pakkausselosteet ovat yksi tärkeimmistä lääketiedon lähteistä iäkkäille. Näyttöön perustuva lääketieto on edellytys lääkehoidon onnistumiselle. Tässä tutkimuksessa arvioitiin toisen polven antipsykoottien pakkausselosteiden käytettävyyttä sekä lääketiedon sisältöä iäkkäiden näkökulmasta. Selosteiden sisältöä iäkkäille verrattiin terveydenhuollon ammattilaisten lääketiedon lähteiden antamaan informaatioon.
Suomalaisten iäkkäiden yleisimmin käyttämien toisen polven antipsykoottien (ketiapiinin, olantsapiinin ja risperidonin) pakkausselosteiden käytettävyyttä arvioitiin Medication Information Design Assessment Scale (MIDAS) -mittarilla. Lääketiedon sisältöä tutkittiin etsimällä valituilla avainsanoilla kaikki ikääntyneisiin liittyvät maininnat tutkittavia lääkeaineita sisältävien valmisteiden pakkausselosteista. Maininnat etsittiin vastaavasti myös valmisteyhteenvedoista ja sisältöjen yhteneväisyyttä tarkasteltiin. Myös Beersin kriteerien, Iäkkäiden lääkityksen tietokannan, Martindalen sekä muistisairauksien Käypä hoito -suosituksen antamaa tietoa iäkkäiden lääkehoidosta verrattiin selosteiden sisältöön.
Tutkittujen valmisteiden pakkausselosteiden käytettävyydessä oli parannettavaa. MIDASpisteiden keskiarvoksi muodostui 6,4 (n=61; vaihteluväli 5,0-8,0) parhaan mahdollisen pistemäärän ollessa 13. Huonoiten toteutuneita kohtia olivat riittävä riviväli sekä rivin pituuden rajoittaminen 40 kirjaimeen. Riittävän fonttikoon toteutumisessa oli vaihtelua. Parhaiten toteutuivat muun muassa kontrasti, luettelomerkit, isot ja pienet kirjaimet tekstissä ja otsikointi. Kaikista tutkituista selosteista (n=106) löytyi ainakin kolme erilaista mainintaa iäkkäisiin liittyen. Iäkkäille suunnatun tiedon esittämistavassa ja erottumisessa oli vaihtelua. Tutkituista valmisteyhteenvedoista (n=103) löytyi pakkausselosteisiin siirtymätöntä iäkkäisiin liittyvää tietoa, josta osa saattaisi olla iäkkäälle lääkkeenkäyttäjälle hyödyllistä. Pakkausselosteista on mahdollista saada ammattilaisten lääketiedon lähteisiin verrattuna myönteisempi kuva valmisteiden käytöstä muilla kuin dementiaa sairastavilla iäkkäillä.
Lääkeviranomaisten ja -yritysten toimilla on mahdollista parantaa lääkevalmistekohtaisen tuoteinformaation käytettävyyttä ja sisältöä ikääntyneiden näkökulmasta. Tieteellistä tutkimustietoa ja käytännön työkaluja tarvitaan mahdollistamaan muutos.
|
| Keyword(s): | the elderly olanzapine package leaflets quetiapine risperidone written medicines information iäkkäät ketiapiini kirjallinen lääkeinformaatio olantsapiini pakkausselosteet risperidoni |
Files in this item
| Files | Size | Format | View |
|---|---|---|---|
| Pro Gradu Aalto Hanna PDF.pdf | 691.0Kb |
This item appears in the following Collection(s)
-
Faculty of Pharmacy [577]