Työn tavoitteena oli koostaa opasmainen tutkielma saatavilla olevasta tutkimustiedosta koskien kissojen ja koirien parenteraalista nestehoitoa. Pieneläinten nesteytys on yleinen ja tavanomainen hoitotoimenpide, mutta ennen ei ole ollut olemassa suomenkielistä lisensiaatin tutkielmaa aiheesta. Tutkielmassa käydään läpi eri nestevaihtoehdot ja tärkeimmät nestehoitoa vaativat tilanteet. Työn alussa käydään läpi elimistön nestefysiologiaa, sillä tiettyjen perusasioiden ymmärtäminen on oleellista nestehoitoa suunniteltaessa. Lisäksi käsitellään elektrolyytti- ja happo-emästasapainon häiriöt, sillä niiden hoidossa oikeanlainen nestehoito on pääosassa.
Vaarallisimmat elektrolyyttihäiriöt pieneläimillä ovat häiriöt kalium- ja natriumpitoisuuksissa. Muita mahdollisia elektrolyyttihäiriöitä ovat häiriöt kalsiumin, kloridin, magnesiumin ja fosforin tasapainossa. Happo-emästasapainon häiriöt ovat joko metabolisia tai respiratorisia. Metabolisissa häiriöissä muuttuu kehon bikarbonaattipitoisuus, respiratorisissa häiriöissä hiilidioksidin osapaine.
Nestevalmisteet jaotellaan kristalloideihin ja kolloideihin. Kristalloidit ovat alhaisen molekyylipainon valmisteita, jotka jakautuvat nopeasti laskimosta verisuonitilan ja soluvälitilan välille. Kristalloidien käyttöaiheita ovat hypovolemia, dehydraatio, anestesian ja operaatioiden aikainen normaalin nestetasapainon ylläpitäminen sekä elektrolyytti- ja happo-emästasapainon häiriöt. Erilaisia kristalloideja ovat erivahvuiset natriumkloridi- ja glukoosiliuokset sekä tasapainotetut polyioniset liuokset, kuten Ringerin laktaatti ja asetaatti. Polyioniset tasapainotetut liuokset sisältävät natriumin ja kloridin lisäksi kalsiumia, kaliumia ja magnesiumia sekä puskurin, joka on tyypillisesti asetaatti tai laktaatti. Natriumkloridilla on lievästi elimistöä happamoittava ja asetaattia sekä laktaattia sisältävillä liuoksilla elimistöä alkalisoiva vaikutus. Kolloidit ovat suuremman molekyylipainon omaavia valmisteita, jotka pysyvät pääasiassa verisuonitilassa ja ylläpitävät verisuonitilan kolloidiosmoottista painetta. Kolloidien käyttöaiheita ovat hypovolemia ja hypoproteinemia. Tutkielmassa käsiteltyjä synteettisiä kolloideja ovat dekstraani-, gelatiini- ja hydroksietyylitärkkelysvalmisteet.
Dehydraation hoidossa sopivin kristalloidi valitaan tilanteen mukaan, mikään valmiste ei ole ylivoimaisesti muita parempi tutkimusten perusteella. Kristalloidien ja kolloidien käytöstä hypovolemian ja sokin hoidossa löytyy suhteellisen paljon etenkin ihmisillä ja koe-eläimillä tehtyjä tutkimuksia. Yhteneväinen kanta on, että nestevalintaa tärkeämpää on tavoitteellinen ja riittävän aggressiivinen nestehoito. Verenvuotosokissa oleellista on ylläpitää riittävä kudosperfuusio, mutta minimoida nestehoidon verenvuotoa pahentava vaikutus. Pään- ja keuhkotraumojen hoidossa ei ole yhteneväistä kantaa tietyn nesteen paremmuudesta. Hypertonista natriumkloridia, kolloideja ja mannitolia suositellaan lähteestä riippuen. Nesteytyksen seuranta on tärkeää riittävän hoidon varmistamiseksi ja ylinesteytyksen välttämiseksi.
Eri nestevalmisteiden haitta- ja hyötyvaikutuksista kissalla ja koiralla tarvitaan lisää yhteneväisiä ja vertailukelpoisia tutkimuksia.
